Panttivanki

Harakiri

Harakiri pysäytti myöskin hengästyneenä. Sen niskavillat olivat hiukan märät sulaneen jään vuoksi, samoin suupielet ja tassunkärjet. "Uskomatonta, en olisi uskonut, että onnistumme jo näin pian!" Harakiri sanoi ja virnisti takaisin, katsahtaen sitten ruumista. "Eihän siitä jäänyt mitään...koiraa muistuttavaa osaa." Harakiri sanoi ilkeästi ja mietti, miltä Gin näyttäisi saman käsittelyn jälkeen. Harakiri vilkaisi vielä veljeään, kunnes lähti kävelemään takaisin kohti aukiota, jossa muut olivat.

Dokusha

Dokusha kohautti olkiaan, koska ei tiennyt suostusivatko kaksoset tapaamiseen, mutta viittoi sitten päällään suuntaan, jossa oli kaksoset viimeksi nähnyt. Lopulta susi kääntyi ja lähti sitten kävelemään äsken osoittamaansa suuntaan, etsimään kaksosia. Ennen lähtöään susi vilkaisi vieä taakseen ja viittoi Nicoa seuraamaan. Sitten susi lähti jatkamaan matkaansa.

Nico ja Kamikaze

Kamikaze nauroi veljensä toteamukselle ja lhti kulkemaan toisen vierellä. Samalla Nico seurasi huoleton virne naamallaan Dokushaa ja ikävikseen huomasi ettei paikalla näkynyt olevan juurikaan narttuja. Tuon pitäisi siis vierailla muualla viettämässä aikaa toisen sukupuolen edustajien kanssa mutta tuskin se haittaiisi.
Kamikazen sapuessa aukiolle takaisin se huomasi heti sakemannin jonka perässä kulki vieras joukko. Nopeasti uros vilkaisi veljeään. "Taitaa olla uusi tulokkaita," tuo totesi ja lähti kohti tulijoita.

Harakiri & Shorutora

Harakirin tyytyväinen virne muuttui vakavaksi, sen nähdessä Nicon lähestyvän Dokushan mukana. Sakemanni nyökkäsi veljensä sanoille ja käveli sitten kohti tulijoita. "Kukas sinä olet?" Harakiri kysyi suoraan Nicolta, ja vilkaisi sitten Dokushaa, joka oli ilmeisesti jo skannannut tulokkaan.
Shorutora oli jo lähellä rajaa, kun metsästysjoukko juoksi häntä vastaan. Shorutora piiloutui puun oksalle, vaikka kaille se olikin hiukan haastavaa. Se katsoi viiden, kuuden koiran ryhmää, joka viiletti kevyttä vauhtia hänen alapuolellaan. Yksi koirista oli raidallinen. Aivan kuten hän itse. Kokokin miltei täsmäsi, toinen oli ehkä aavistuksen kevytrakenteisempi. Siitä Shorutora sai vielä paremman idean...kai pudottautui ja lähti hiljaa seuraamaan kulkijoita. "Hajaannutaan, peura meni tuohon suuntaan." Yksi koirista huusi. Shorutora lähti seuraamaan "kaksoisolentoaan". Kun toinen oli erkaantunut tarpeeksi muusta laumasta, vaalea kai tarrasi raidallista koiraa niskasta, ja käytti Inazuma Kenbu-Hisogaa. Toinen ei ehtinyt inahtaakaan, kun oli jo hengetön. Shorutora katseli ympärilleen ja vieritti sitten ruumiin alas rinnettä. Se putosi jokeen ja lähti kulkeutumaan kovassa virrassa eteenpäin. Shorutora veti syvään henkeä ja ampaisi sitten peuran jäljille.

Kamikaze ja Nico

Sakemanni käänsi päätään hiukan viistoon ja pysähtyi veljensä vierelle. Uroksen katse vaati nopeaa vastausta mutta Nico ei vaikuttanut pitävän mitään kirrettä. Se vain hymili omalla hurmaavalla tavallaan ja arvioi johtajia katseellaan. "Ette näytä aivan niin nuorilta kuin ajattelin," tuo tokaisi vastaamatta ja istui sitten alas. "Minun nimeni on Nico. Tulin selvittämään kiinnostaako minua liittyä teihin," sakemanni vastasi viattomasti ja virnisti.

Harakiri & Shorutora

Harakiri ei ollenkaan pitänyt toisen asenteesta ja siksi murahtikin tyytymättömästi. "Älä edes aloita tuohon sävyyn.." Harakiri puuskahti varoittavasti, siristäen silmiään. "Millaisia todisteita kaipaat? Pitääkö meidän katkoa raajasi, vai jotain muuta yhtä mukavaa?" Harakiri sanoi sitten leikitellen, virnistäen ja nuolaisi huuliaan.
Shorutora syöksyi esiin pusikosta, kun kuusi koiraa piirittivät urospeuran. Kukaan ei toistaiseksi kiinnittänyt huomiota vaihtuneeseen koiraan. Kai hyökkäsi vahvoilla leuoillaan kiinni peuran kurkkuun ja kaatoi sen yksin, muiden pitäessä tuota aloillaan jaloista. Peura inahti ja kaatui kuolleena maahan. "Uskomatonta, Hayato, olet kehittynyt!" Joku koirista huusi. Kai virnisti ja eläytyi rooliinsa vihollisleirin soturina. "Kiitos kiitos, eiköhän viedä saalis nyt johtajille?" Shorutora sanoi ja koirat nyökkäsivät. Kai tarttui peuraa takajalasta ja lähti raahaamaan tuota muiden kanssa. Shorutora tunsi viereisen koiran tuijottavan häntä epäluuloisesti. "Oletko kunnossa?" Koira kysyi. "Kuinka niin?" Shorutora ihmetteli. "Näytät jotenkin...erilaiselta.." Koira sanoi hiljaa. "Vai niin. Ehkä olen vain hyvällä tuulella." Shorutora sanoi ja koira naurahti. "Niin..ehkä. Onneksi meidän ei tarvitse metsästää enää tänään, kun kootaan uusi ryhmä." Koira vastasi sitten ja Shorutora tunsi helpotusta. Metsätsysryhmät eivät siis olleet vakiintuneet, ja Shorutora -tai Hayato- oli nyt kuin kuka tahansa sotureista. Tuskin kaksoset sitä tunnistaisivat, kun muutkaan eivät näyttäneet tunnistavan, eikä Shorutora tarvitsisikaan erityistä esittelyä.
Kuuden koiran kopla vei saaliinsa keskelle aukiota. Ne alkoivat odottaa. Shorutora oli hiljaa. "No, mikset anna merkkiä?" Koira ihmetteli. Shorutora jännittyi. "Niin, sinähän kaadoit saaliin, joten on sinun kunniasi tehdä se tänään." Toinen koirista kannusti. Shorutora oli ihmeissään. Mitä hänen täytyisi tehdä. Koirat odottivat ja ihmettelivät kain käytöstä. Shorutora päätti tehdä uhkarohkean tempun, ja ulvaisi lyhyesti merkiksi saaliin saapumisesta kaksosille. "Noniin, tulihan se sieltä. Et ole tainnut kaataa vielä kertaakaan, vai?" Yksi sotureista kysyi. Shorutora tunsi suurta helpotusta ja pudisteli päätään. "Ei se mitään, tämän päiväisen perusteella sinun kannattaa metsästää useammin.." Koira sanoi naureskellen. Shorutora virnisti. Koira vinkkasi häntä seuraamaan ja kai lähti toisen perään. "En tunne varmaan puoliakaan sotureista, ja siksi en tiedä edes, kuka sinä olet. Hayatohan se oli, eikö vain?" Yksi metsästysryhmäläisistä kysyi. Shorutora nyökkäsi, ja pian se saapui metsän reunamaan, jossa pieni joukkio oli luonut oman tuttavapiirinsä. Shorutora asettui noiden kanssa istumaan ja jutustelemaan.

Kamikaze ja Nico

Nico naurahti rennosti. Sitä ei pelottanut vaikka monia muita olisi varmasti hirvittänyt kaksosten tempramentti. Kamikazekin oli jo varoittavasti paljastanut terövöt hampaansa. Nicoa se ei todellakaan pelottanut. Ylväästi tuo lipaisi huuliaan niin, että rautaiset kulmahampaat varmasti kävisivät näkkyvissä. Sitten hurmuri kallisti päätään. "En tarvitse ehkä enempää todisteita. Ainakin tulisuutenne on kohdillaan ja vaikuttaapa sitä olevan jopa enemmän kuin olen kuullut," uros sanoi ja Kamikaze piilotti tympääntyneenä hampaansa. Sitä ärsytti. "No, kelpaanko laumaan?" Nico kysyi sitten.

Harakiri & Shorutora

Harakiri vilkaisi veljeään. Nicoa pitäisi testata. Toisen sanat ärsyttivät sakemannia suuresti, ja se ei pitänyt toisesta alkuunkaan. Vahvoille sotureille oli kuitenkin käyttöä. Niinpä Harakiri käänsi katseensa Dokushaan. "Oliko hänessä mitään epäilyttävää?" Sakemanni kysyi, ja katsoi sitten veljeään, mitä mieltä tuo olisi.
Shorutora nauroi muiden kanssa, noiden herjatessa Ohun joukkoja. "Niin, ja uskomatonta, että Ohun ylipäällikkökin on niin saamaton, että makaa johtajien panttivankina!" Shorutora nauroi räkäisesti, sanoen sen suureen ääneen ja sai lähellä olijat räjähtämään nauruun. Kai osasi eläytyä rooliinsa hyvin. Itse asiassa kaikki muut olivat varsin ylimielisiä. Osa oli kyllä ihan mukaviakin, ja Shorutora ei käsittänyt, mitä he tekivät paholaisten laumassa. Kuitenkin suurin osa vaikutti olevan itsekeskeisiä paskiaisia, ja sellaiseen rooliin Shorutorakin pyrki. "Mutta kuulin, että Gin on ottanut niin pahasti selkäänsä, ettei edes kävelisi omin jaloin vartijoiden ohi vankiluolastaan..!" Toinen sanoi ja taas koirat räjähtivät nauruun. Halvat on huvit näilläkin.. Shorutora ajatteli, nauraessaan kuitenkin vain roolin vuoksi mukana. Pahalta kuulosti. Hän joutuisi kantamaan ylipäällikön pois, kun vain pääsisi luolaan. "Kuka sitä kirppusäkkiä muka edes ruokkii?" Shorutora kysyi sitten. "Vai osaako se edes syödä itse?" Kai pilkkasi, vaikka tunsikin hiukan huonoa omaatuntoa pilkatessaan Ohun ylipäällikköä. Koirat nauroivat. "En tiedä, mutta aina joku meistä vie hänelle ruokaa. Se taitaa olla aina se, joka saalista saakin." Koira kertoi. Shorutoran sydän hypähti. Hän pääsisi siis ruokkimaan Giniä tänä iltana. Ehkä silloin jo tulisi tilaisuus paeta..tai ainakin kertoa toiselle, miten asiat olivat.

Sniper, Kamikaze ja Nico

Sakemanni murahti Nicolle ja nyökkäsi veljelleen. "Sinun vuorosi testata," tuo tokaisi ja istui alas. Se tahtoi tosissaan nähdä hymyn hyytyvän Nicon kasvoilta vaikkei tiennytkään, että toinen oli aina varsinainen virnuveikko.
Sniper kulki taas kohti Ginin luolaa ja vartijat nyökkäsivät sille kunnioittavasti. "Päätin juuri ottaa vartioinnin komentooni. Aion sanoa myös kaksosille että turvatoimia pitää parantaa. Ohun suunnalla on ollut aivan liian hiljaista," dobermanni ilmoitti ja kävi sivummalle makuulle.

Harakiri & Shorutora

Harakiri nyökkäsi veljelleen ja siirtyi sitten lähemmäs Nicoa, kiertäen tuon sivulle. "No, käy päälle.." Harakiri sanoi pahaenteisesti.
Shorutora viihtyi joukossa vielä hetken, kun käsky kävi. "Vie ruokaa nyt sille raadolle, ennen kuin se kuivuu lattiaan kiinni. Minä en ainakaan aio raaputtaa sitä irti!" Yksi koirista tiuskaisi. Shorutora luimisti korviaan, mutta piti kielensä kurissa. Se käveli kohti peuranraatoa ja veti tuosta lihakimpaleen. "Mahdollisimman pieni sitten!" Hänen peräänsä huudettiin. Shorutoran hampaissa oleva lihakimpale oli melko pieni, mutta kai joutui silti vielä puolittamaan sen. Shorutora käveli kohti luolaa ja huomasi Sniperin. "Minun käskettiin tuoda ruokaa sille raadolle." Shorutora sanoi kunnioittavasti, tosin ivaten Giniä.

Kamikaze, Nico ja Sniper

Sniper kohottautui seisomaan ja tuijotti kaita. Se siristi silmiään. Ainoat kait jotka tuo oli nähnyt, kuuluivat Ohun joukkoihin. "Mene sitten mutta et viivy kuin sen hetken, kun heität ruuan," dobermanni komensi tiukasti ja tuijotti toista epäluuloisesti niinkuin melkein kaikkia jotka luolaan menivät.
Kamikaze tarkkaili silmä kovana miten Nico toimisi. Se ei epäillyt toisen voimia, olihan toinen johtaja, mutta silti ei pitänyt virnuilijaa mitenkään erikoisena.
Nico nyökkäsi ja nousi ylös, kääntyen toista kohti. Se tuijotti toisen kasvoja tiukkana aloittaen toteuttamaan Miraringua. Se yritti saada Harakirin näkemään itsensä omalla paikallaan ja hämätä sillä keinolla.

Hanagata

Hanagata kierteli aluella jonkin aikaa, sitten se huomasi lähistöllä olevan lintu parven ja astu hieman lähemmäs ja hyökkäsi sitten yhden linnun kimpuun ja tappoi sen nopeasti. Sen jälkeen se rupesi syömään saalistaan. Kun Hanagata oli syönyt se istahti erään puun viereen ja katsoi taivaalle hetken.

Dokusha

Susi pudisti päätään vastauksena Harakirille ja istui maahan, seuraamaan taistelua. Koska susi oli skannannut sakemannin, tiesi tuo nyt kaikista toisen tekniikoista ja huomasi nopeasti, mitä toinen yritti tehdä. "Harakiri-herra, hän yrittää saada teidät näkemään itsenne omalla paikallaan. Älkää hämääntykö." Dokusha varoitti sivusta, jääden seuraamaan taistelun jatkumista.

Harakiri & Shorutora & Gin

Harakiri ihmetteli, miten hänen veljensä oli yhtäkkiä Nicon paikalla. Meni hetki, kunnes Harakiri tajusi tuijottavansa itseään ja hämmästyi. Mutta sitten Dokusha paljasti tekniikan salat ja Harakiri hypähti ketterästi eteenpäin, yrittäen tarrata näköisensä kaulaan ja heittää maahan.
Shorutora nyökkäsi. Se lähti kulkemaan luolaan. Onneksi käytävä ylipäällikön oleskelupaikkaan oli pitkä, joten Shorutoralla oli hiukan aikaa. Se lähti juoksemaan kovaa vauhtia heti mutkassa ja ei mennyt kauaa, kun akita ilmestyi näkyviin. "Gin." Shorutora kuiskasi. Akita avasi silmänsä. "Mistä tiedät nimeni...?" Gin ihmetteli. Shorutorassa oli jotain tuttua. "Tulin tänne koska.." Shorutora aloitti, mutta Gin hiljensi hänet. "Jos olet yksi meistä, älä kerro sitä minulle. Parempi niin. Laumassa on jäsen, joka tietää kaikki ajatukseni, samoin sinun." Gin varoitti. Se ummisti silmänsä. "Olet Kagetoran poika, etkö vain?" Gin sanoi sitten. Shorutora hämmästyi. "Älä vastaa." Gin jatkoi hiljaa, ja nyökkäsi kiitollisena kain laskiessa lihapalan toisen eteen. Shorutora ei sanonut enempää, vaan lähti pikimmiten pois. Se juoksi taas mutkaan ja poistui sitten rauhallisesti dobermannin ohi. "Surkea näky." Shorutora tuhahti, tarkoittaen Giniä, ja käveli sitten taas rivisotilaiden luo. Kai mietti, kuka mahtoi olla tämä "skanneri" joka tiesi kaikkien ajatukset. Oli oltava kuin kuka tahansa, jottei herättäisi turhaa huomiota.
Luolassa makaava Gin söi ruokansa ja venytteli sitten. Se oli saanut olla rauhassa, joten levättyään lihasjännityskin oli alkanut kaikota. Energia oli kuitenkin vähissä.

Kamikaze, Nico ja Sniper

Kamikaze ei nähnyt samaa minkä Harakiri ja siksi ihmetteli toisen hämmästynyttä ilmettä. Dokushan paljastus sai uroksen kohottamaan kulmiaan ja tuo jatkoi uuden tulokkaan testaamisen seuraamista.
Nico arvasi heti, että toinen hyökkäisi kun Dokusha paljasti tekniikan. Niinpä tuo onnistui pyörähtämään sivuun toisen edestä ja itse yritti viiltää toista samalla kylkeen, loikaten sitten eteenpäin ja yrittäen iskeä hampaansa toisen alaselkään.
Snipr tuhahti ruuan viejälle ja nousi ylös. Sillä ei ollut aavistustakaan Shorutoran petollisuudesta mutta se lähti luolaan katsomaan Giniä. "No, täyttyikö vatss?" tuo kysyi ivallisesti saadessaan Ginin silmiinsä.

Harakiri & Gin

Harakiri sai viillon kylkeensä toisen ketterän väistämisen ansiosta, mutta Nicon yrittäessä iskeä hampaansa sakemannin selkään, Harakiri hypähti paikallaan ympäri ja yritti tarttua toisen niskaan, painaakseen Nicon vasten maata.
Gin kohotti katsettaan Sniperin tullessa paikalle. "Uskoisin sinun tietävän vastauksen." Gin sanoi ja ummisti silmänsä uudelleen. Se arveli taas saavansa päivittäisen selkäsaunansa, muttei välittänyt. Gin kestäisi kipua vaikka kuolemaansa saakka. Sillä ei kuitenkaan ollut voimia taistella vastaan, ja siksi sen oli vain hyväksyttävä kohtalonsa.

Sniper ja Nico

Nico oli vahva joten se ei painunut maata vasten vaikka toiselle voimaa olikin. "Olet noin nuoreki varsin taitava," se totesi rennosti ja nopealla liikkellä yritti iskeä hampaansa Harakirin etujalkaan päästäkseen irti ja vetääkseen toisen nurin.
Sniper nauroi ilkeästi ja kääntyi potkaistakseen toista kylkeen rautajalallaan. "En malta odottaa kun näen sinun taas laihtuvan luurangoksi," dobermanni ilkkui.

Gin & Harakiri

Gin murahti toisen potkaistessa tätä. Akita ei vastannut mitään, painuessaan kivusta hiukan kasaan. Pian Ginin keho taas rentoutui, ja se painoi päänsä vasten maata. "Jätä minut rauhaan." Gin sanoi rauhallisella äänellä.
Toisen tarrautuessa sakemannin etujalkaan, Harakiri kaatui maahan, mutta käytti sitä hyödykseen ja kierähti selän kautta ympäri, hypähtäen nopeasti pystyyn ja hyökätäkseen heti uudelleen. Se yritti ensin viiltää toista selkään, ja hyökätä heti perään toisesta suunnasta, iskeäkseen toista poskeen etukäpälällään.

Nico ja Sniper

Dobermanni alkoi nauraa mutta päätti kuitenkin lähteä. Toisesta olisi huvia vielä itkään muulloinkin. "Surkea rakki!" se huudahti räkättäen ilkeästi. Sitten tuo käveli huvittuneenqa ulos luolasta ja vakavoitui istuessaan luolan suun vierustalle.
Nico ei yllä'ttynyt siitä, että toinen pääsi ylös. Se onnistui juuri ja juuri laskemaan selkäänsä alemmas mutta toisen lyönti tuli kuin puun takaa. Koska Nico ei ollut parhaassa mahdollisessa asennossa, se horjahti romasti ja yritti korjata tasapainoaan.

Harakiri

Harakiri käytti toisen horjumista hyväkseen, ja yritti saman tien kaataa toisen maahan. Harakiri kuitenkin päätti, että testaus olisi tässä. Sakemanni huomasi kiihtyvänsä, eikä tahtonut alkaa repimään ketään kappaleiksi. "Sinussa on ainesta. Oletkin toistaiseksi yksi vahvimmista hakijoista." Harakiri kehui, tosin sen äänensävy oli hyvin synkkä.

Nico ja Kamikaze

Nicon tasapaino katosi nopeasti ja se katui kyljelleen. Se tosin nopeasti pääsi ylös mutta toinen ilmoittikin lopettamisesta. Uros nyökkäsi ja istui alas.
"Pääsen siis mukaan?" tuo kysäisi vielä ja vilkaisi myös Kamikazea joka nousi ylös. "Pääset mutta jätä virnuilu vähemmälle tai revin naamasi uuteen muotoon," Kamikaze varoitti mutta Nicon hymy ei hyytynyt.

Harakiri

Harakiri vain nyökkäsi Kamikazen sanojen vahvistukseksi ja käänsi sitten katseensa eteenpäin. Sen hyvä tuuli oli kaikonnut, ja sakemanni oli jälleen oma tuimakatseinen itsensä. Harakiri vilkuili ympärilleen hetken, kunnes lähti kävelemään kohti kalliota. Lumisade teki tuloaan jo näköjään tännekin..

Kamikaze ja Nico

Kamikaze tuhahti vielä Nicolle ja pörhisteli rintaansa isottelevasti ennen kuin kääntyi veljensä perään. Se hölkkäsi nyt kanssa kohti suojaisempaa paikkaa. Uros ei halunnut kastua lumesta märäksi.
Nico virnisti sakemannien mentyä. "Hepäs ovat valoisia," tuo totesi omalle kenraalilleen. Se tulisi kunnioittamaan kaksosia mutta tavoistaan uros ei pääsisi mihinkään.

Shorutora

Kai oli sopeutunut joukkoihin hyvin ja tiesi tavat jo sen verran hyvin, että ei edes erottunut tavallisten rivisotilaiden joukosta. Shorutorasta oli huvittavaa ajatella, että hän veljeili koirien kanssa, joita vastaan tulisi todennäköisesti taistelemaan sodassa, ja mietti, kenet näistä saattaisi joutua tappamaan. Kai oli hiukan myös haikea, osa koirista vaikutti ihan mukaviltakin. Lumisade alkoi yltyä, mutta rivisotilaiden täytyi kyhjöttää ulkona. Siksipä kai oli muutaman kymmenen muun kanssa siirtynyt syvemmälle metsän suojiin. Shorutora oli miettinyt päänsä puhki suunnitelmia. Veisiköhän kallioon toinenkin tie? Tai olisiko seinämään mahdollista kaivautua? Shorutora päätti kokeilla kepillä jäätä. "Tuli vain tässä mieleen, että miksiköhän Ohun rakkia vartioidaan vain luolan suulla. Onko sinne mitään muuta reittiä? Entä jos se pakenee?" Shorutora kysyi. "Pah, se ei pääse mihinkään, se on niin huonossa kunnossa. Ja ei sinne ole onneksi muuta reittiä." Yksi naurahti ja Shorutora nyökkäsi nauraen. "Niin, olisihan se sääli, jos johtajien pikku lelu pääsisi pakenemaan. Tässä voi olla avain koko Ohun valloittamiseen." Shorutora lietsoi ja sai aikaan mahtailevaa mylvintää ja naurua. Kai painoi päänsä tassujensa väliin ja tuijotteli hämärää metsää.

Hanagata

Hanagata palasi muiden laumalaisten luo kun lunta alkoi sataa. Kun se tuli muiden luo se katsoi hetken sinne minne paholais kaksoset olivat meneet lumelta suojaan, mutta käänsi sitten katseensa luolaan jossa Gin oli. Sen ilme ei ollut kovin iloinen, pikemminkin se oli hieman huolestunut ohun ylipäälikön puolesta. Se ei pitänyt olenkaan siittä että paholais kaksoset pitivät Giniä nälässä.