Meksikon päällikön valtakunta

Dietro

Dietro kuljeskeli edestakaisin. Nopea koira oli karistanut vihollisjoukkojaan kannoilta helposti, mutta Meksikoon tultuaan koirat olivat kokeneet loppunsa. Dietro käveli nyt takaisin paikoilleen. 2200 soturia oli levittäytynyt ympäri laajaa, hiekkapohjaista metsikköä. Dietro asettui makaamaan suurelle kivelle, kun sanansaattaja tuli hänen luokseen. "Dietro-herra!" Toinen sanoi hengästyneenä kumarrettuaan. "Suuri lauma on tulossa tänne päin! He eivät kyllä ole vielä edes maassamme, mutta useat kiertolaiset ovat kuulleet huhuja ja saimme tietoomme, että he suuntaavat Amerikkaan!" Toinen selitti. Dietro näytti kiinnostuneelta. "Mielenkiintoista. Montako heitä on tarkalleen?" Dietro kysyi. Toinen ei kuitenkaan tiennyt. "No, minä otan sen lauman haltuuni. Lisäapu ei ole pahitteeksi." Dietro sanoi itsevarmasti ja painoi päänsä tassujensa varaan.

// tänne Ohun joukot eksyvät sitten jossain vaiheessa (: //

Kurojaki

Ei armeijaa, ainoastaan vanha sokea koga. Kurojaki oli päättänyt olla hyödyksi ja mitään sanomatta suunnanut toiselle reitille. Se oli kuullut Meksikoassa sijaitsevasta laumasta ja päättänyt mennä sitä värväämään. Koga ei tiennyt että Ohun joukoista oltiin jo kuultu mutta muka avuttoman vanhuksen saapuminen saattaii hämmästyttää. Sokeuden huomasi, sillä Kurojaki tuijotteli yleensä vain suoraan kaukaisuuteen.

"Johtaja! Joku vanha aseistettu koira on tunkeutunut alueellemme." Joku riensi ilmoittamaan Dietrolle. Samalla vanhaa kogaa lähdettiin tarkkailemaan sen lähestyessä paikkaa jossa johtaja oli. Kurojaki kuuli ja haistoi kaiken mutta ei tehnyt mitään. K'veli vain rohkeasti eteenpäin.

Dietro

Dietro oli oitis jalkeilla. "Mitä, vain yksi vanhus?" Dietro sanoi pettyneenä. Se olisi tahtonut tavata koko suuren lauman ja värvätä tuon joukkoihinsa. Dietro loikkasi alas ja käveli kohti Kurojakia. Uros mietti, oliko tuo edes laumasta, joka oli tulossa tänne päin. Dietron joukot piirittivät Kurojakin, mutteivät pahantahtoisesti. Se vain oli turvatoimenpide, joka piti huolen, ettei toinen vahingoittaisi ketään. Vaikka Dietro olikin melko varma, ettei toinen pystyisikään, mutta jokin vanhassa kogassa oli.. jotain muutakin kuin vain heikko ulkokuori. Uteliaana Dietro päätti ottaa selvää. "Päivää. Olen Dietro ja hallitsen Meksikon koiria. Kuka sinä olet, saanen tiedustella?" Dietro kysyi. Jos toisella olisi lauma tai tuo kuuluisi suureen joukkoon, Dietro yrittäisi saada nuo liittymään. Jos tuo olikin toisen lauman johtaja?

Kurojaki

Uros hymyili aistiessaan piirityksen ja samala se pysähtyi odottamaan. Kuullessaan johtajan äänen, uros suuntasi sokean katseensa toista kohti. Se ei tuijottaut suoraan silmiin, vaan hituse ohi ja katse tuntui ainoastaan hyvin kaukaiselta. Se ei sirppiään pudottanut vaan kantoi sitä koko ajan ypeästi suussaan. "Minä olen Kurojaki ja olen Ohun lähettiläs. Olen myöskin yksi vanhimmista ja kenties vahvimmista sotureista. Olen myös koga-koirien johtajaveteraani." Kurojaki esittäytyi ja kuulosteli koko ajan ympäristöään.

Dietro

Dietron utelias katse kävi sirpissä, ja koira pisti merkille toisen sokeuden. "Ohun lauma.. legendaarinen Ohu.. hmmm.. olen kuullut siitä. Maine jättiläiskarhusta on tullut tänne asti. Kukas sen tappoikaan?" Dietro kysyi, mutta kukaan hänen laumastaan ei muistanut. "Hmm.. millä asialla muuten tulet, Kurojaki?" Dietro kysyi sitten. Kyllähän koira melkein aavistikin, mutta se ei silti ollut asiasta täysin varma. Toinen vaikutti reilulta ja nyt vasta Dietro tajusi, että toinen taisi olla aika vahvakin.

Kurojaki

Koga naurahti rennosti ja istui alas pelkäämättä vähäkään mitään. "Akakabuton tappoi legendaarinen ylipäällikkömme Gin." Kurojaki kertoi toiselle kunnioitusta äänessää vaikka ennen olikin ollut Ginin vihollinen. Nykyään tämä oli hyvin erilainen kuin oli ennen Itoh talon paloa. Nykyään tuo myös halveksui kannibalisimitekojaa menneisyydessä. "Minä olen tullut pyytämään teidän apuanne. Ohu etsii liittolaisia sotaan hirmuvaltias Doragoa vastaan." Koga vastasi siten ja piti sokean katseensa koko ajan samassa pisteessä.

Dietro

Dietro kuunteli toista. Se pisti Ginin nimen tarkkaan mieleensä ja kuunteli toista edelleen. Hetken se vain mietti. "Hmm.. montako teitä on? Meitä on kuitenkin 2200, joten turhan päiten en vie joukkojani minnekään alueelta." Dietro sanoi sitten. "Mitä me hyötyisimme siitä, jos lähdemme mukaanne? Todennäköisesti osa joukoistani tulee kuolemaan. Meillä on täällä tällä hetkellä ihan hyvät oltavat. Anna minulle hyvä syy, miksi en yrittäisi liittää joukkojani sen sijaan minun joukkoihini. Meksiko on miellyttävä maa." Dietro houkutteli toista. Koira ei ollut pahantahtoinen saatikka ilkeä, mutta uteliaisuus Ohun joukkoja kohtaan oli suuri.

Kurojaki

Koga kuunteli mitä toinen sanoi eikä voinut kuin naurahtaa, vaikkakin hyväntahtoisesti. "Ei, me emme aio teihin liittyä." Uros totesi sitten lievää huvittuneisuutta äänessään. "Tällä hetkellä meitä on varmasti jo yli 4000. Vihollisia saattaa olla vielä sitäkin enemmän." Uros totesi sitten, ilmoittaen Ohun joukkojen ja vihollisten huiman koon. "Te hyötyisitte meidän auttamisestamme Ohun joukkojen ikuisen ystävyyden ja veljeyden. Me saapuisemmi auttamaan teitä aina kun teillä olisi joku hätä." Uros sanoi sitten Ohun joukkojen ns. mainoslauseen. Liittolaisuus säilyisi ikuisesti.

Dietro

Dietro hiukan kohotti korviaan toisen kertoessa joukkojen määrän. "Hmm.. ette kuitenkaan aio pakottaa meitä?" Dietro kysyi sitten. Sellaiseen hommaan ei koira lähtisi. Dietro kuitenkin pohti vähän aikaa. Oikeasti Meksikossa alkoi tulla tukalat oltavat, kun Amerikan eri koirat alkoivat ahdistaa Dietroa nurkkaan. yli 2000 joukkiokin alkoi tuntua pieneltä. "Millainen tämä teidän koirien paratiisi sitten on, jos valloitatte sen takaisin? Olisiko se hyvä paikka elää..?" Dietro kyseli. Koira mietti hetken uudelleen. "Olisiko siellä tilaa joukoilleni.. pysyvästi?" Dietro kysyi sitten hiukan epäröiden. Olisi sääli jättää kotoisa ja tuttu Meksiko, mutta Dietro ei tahtonut liittyä pakonomaisesti mihinkään joukkoon ja antaa jonkun vallata heidän kotinsa itselleen Dietron silmien alla. Siitä syystä koira ymmärsikin Ohun joukkojen tilanteen.

Kurojaki

"Ei. Ohun joukot eivät pakota ketään. Me vain pyydämme liiittolaisuutta ja jos sitä e tipu, lähdemme aina rauhassa. Paratiisimme muutuisi takaisin ennalleen ja siellää olisi tilaa kaikille halukkaille." Uros sanoi sitten vastauksenkahteen asiaa ja antoi korviensa vaihtaa hiukan asentoaa tuon poimiessa ääniä ilmasta. Vanhuudestaan ja kuoleman lähestymisestä huolimata, sokea koga oli vielä arvokas olemukseltaan.

Dietro

"Hmm.. Ohu kuulostaa kyllä hyvältä paikalta elää, jos vain sen saisi kuosiin." Dietro tuumiskeli. Sitten se katsoi joukkojaan ja rakasta kotiseutuaan. "Meitä uhkaa täällä suuri vaara, jos jäämme." Dietro paljasti ja käänsi sitten katseensa Kurojakiin. "Minulla olisi kuitenkin yksi pyyntö. Taistele minua vastaan ja näytä, millaisia Ohun soturit ovat. En tiedä taidoistanne, mutta sinä riität vakuuttamaan minut. Sinä vastaan minä, ilman aseita." Dietro sanoi ja katsoi hiukan epäröiden toisen sirppiä.

Kurojaki

Koga kohotti kulmiaan toisen pyytäessä taistelua. Kyllähän se kelpasi vaikkei uros päässytkään näyttämään tekniikoitaa. Ne tosin olivat hengenvaarallisia. Niinpä tuo nousi ylös ja varovasti laski sirppinsä maahan. "Selvähän se. Alueen johtajan saat kunnian aloittaa." Koga sanoi ja vlmistautui kaikilta aisteiltaan pieneen taistoon.

Dietro

Dietro nyökkäsi. Tämä olisi vain testi. Koira seisoi hetken aloillaan, kunnes aloitti ensin hienovaraisesti. Koira loikkasi ensin toiselle sivulle, sitten toiselle, kunnes yllättäen pysähtyi aivan Kurojakin eteen ja loikkasi ilmaan, yrittäen painaa toisen niskasta maahan.

Kurojaki

Uros kuunteli aj aisti toisen liikkeet. Toisen ilmaantuessa sivulle ja toiselle, koga valmistautui molemmilla kerroilla ja aavisti jotain. Sitten se katosi toisen niskaanyrittämisen edestä ja ilmestyi toisen taakse. Joukoista kuului hämmentynyttä mutinaa vanhuksen nopeuden johdosta. Sitten Kurojaki aloitti itsekin. Se hyppäsi ja yritti tönäistä toista, ilmestyen toiselle sivulle ja yrittäemn iskeä hampaansa helästi kiinni toisen niskaan. Se ei yrittänyt tosissaan koska ei ollut oikeaa taistelua.

Dietro

Dietro oli aina pitänyt itseään nopeana, mutta yllättyi, kun Kurojakin hampaat ilmestyivät sen niskaan. "Todella vaikuttavaa.. mutta otan sinusta vielä lisää selvää.." Dietro sanoi ja hypähti sitten sivummalle. Koira ei käyttäisi nyt tekniikoitaan, sillä harjoitustaistoon ne olivat liian vaarallisia. Dietro käveli lähemmäs Kurojakia, rauhallisin askelin. Sitten aivan yllättäen koira loikkasi toisen ylitse hypähti sivulle, yrittäen tönäistä toista.

Kurojaki

Dietro ehkä piti itseään nopeana ja olikin sitä mutta Kurojakille se ei ollut mitään. Illuusiotekniika Kama Densetsu oli vielä nopeampi ja samoin pikoiltaanhyökkäämistemppu Sumaito Shi. Toinen onnistui kyllä hipomaan uroksen kylkeä mutta tuo katosi taas vähän matkan päähän. Se seisoi vain kunnes yhtäkkiä toteuttikin Sumaitoi Shin mutta ilma sirpiä. Liike oli näkymätön ja mennessään tuo yritti viiltoa mukaillessaan vain tönäistä toista kaulaan. Sen jälkeen koga seisoi toisen takana.

Dietro

Dietro luuli jo olevansa niskan päällä, kun yllättäen toinen vain katosi hänen edestään ja hetken Dietro näki toisen kauempana, mutta yllättäen tunsikin tönäisyn kaulallaan. Koira kaatui maahan kyljelleen ja noustessaan seisoi Kurojaki hänen takanaan. "Hienoja tekniikoita.." Dietro sanoi ja ravisteli hiekkaa turkistaan. "Omiani en voi näyttää, sillä niitä ei voi toteuttaa turvallisesti. Mutta yllätyin nopeudestasi. Ja voitostasi. Kukaan ei ole koskaan ollut minua nopeampi tai voittanut minua. No niin.. Taidamme sitten heittää hyvästit rakkaalle kotipaikallemme, pysyvästi, ja lähteä mukaasi, Kurojaki." Dietro sanoi hymyillen. Koira ulvahti melodian, joka ilmoitti joukkojen kokoontumisesta. Samassa kaikki lauman koirat ilmestyivät kuin taikaiskusta nopeasti Dietron taakse, sivuille ja vierelle. Koko suuri 2200 koiran joukko seisoi nyt lähtövalmiina. "Tiedän tien, jota kautta pääsemme pois rajalta huomaamatta näin suurella joukolla." Dietro sanoi ja lähti johdattamaan sitten joukkojaan ja Kurojakia (?) poispäin.

// Dietro poistuu ja ilmestyy kai sitten jossain vaiheessa Sakhalille ennen Kitamille lähtöä (: //

Kurojaki Uros naurahti hyväntuulisesti toisen kehuessa tämän tekniikoita. ''No, tuossa oli vasta yksi omani. Kaupankäyntiä kulkee koga koirilla veressä. Minä en muuten ole edes nopein. Ja lisäksi japanissa on igojakin. Eivätkä minunkaan tekniikkani ole muuta kuin tappavia jos otetaan sirppi mukaan kuten kuuluisi.'' Uros kertoi ja sitten se lähti toisen vierellä kohti Sakhalia.