Varjoninjojen salaisuudet (Kaksinpeli)

Misterio

Toisella oli vaikeaa, se ei ollut ihme. Tätä testiä ei todellakaan ollut pakko läpäistä. Toisen ilmoittaessa luovutamisesta kissa nousi ylös. Siinä vaiheessa toinen saattoi huomata liikkeen ja huomasikin tässä vaiheessa kissan. Misterio asteli esille. "Huomaatkos? Kun on pieni, kannattaa osata muuta kuin taistelua," kissa kertoi. Sehän ei voinut juurikaan taistella.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. "Ymmärrän." Koira sanoi ja hymyili pienesti. Se ei pitänyt juuri epäonnistumisista, mutta tiesi, että jos Misterio piiloutuisi tosissaan kunnon paikkaan, Ketsuki ei löytäisi tätä varmasti koskaan.

Misterio ja Ikagawashi

Kissa nyökkäsi vielä. "Kage jatkanee tästä," tuo ilmoitti ja lähti hölkkäämään ripeästi poispäin. Samanlla Ikagawashio tuli paikalle lievästi ontuen. "Olen vielä kipeä mutta voin silti opettaa akrobatiaa," Kage ilmoitti. Oikeastaan akrobatiassa olisi kyse hiukan erilaisesta kestävyydestä.

Kyuketsuki

Vaikka Kage oli loukkaantunut, niin Ketsuki ei kyseenalaistanut toisen kykyä kouluttaa häntä. Koiralle käsite akrobatia oli hiukan outo, mutta Ketsuki kyllä saisi Kagen esimerkkien perusteella selville, mitä se tarkoitti.

Ikagawashi

Siro susi kääntyi ja nyökkäösi toiselle merkiksi seurata. Tuo palasi laakson keskiosiin. Lammen rannalla oli kivi jota vasten nojasi puu, jonka toinen pää lepäsi lammen toisella reunalla, muodostaen ikään kuin sillan. Sitten uros loikkasi sen puun keskelle. Kage seisoi siinä varmoin jaloin eikä huojunut. "Tule tänne ja ota mallia. Joudut harjoittelemaan niin kauen että onbnistut," uros opasti ja otti sitten alkuasennon. Se asetteli etujalkansa tukevasti ja ponnisti pienen vauhdin takajaloillaan niin että ne nousivat. Suden ruumis meni kaarelle ja häntä roikkui melkein uroksen korvissa. Se tasapainoili pelkillä etutassuillaan ohuen rungon päällä muutaman askeleen verran ja laskeutui sitten odottamaan toisen suoritusta.

Kyuketsuki

Ketsuki lähti seuraamaan ja pian he saapuivatkin lammen rantaan. Koira katseli toisen suoritusta hetken istuessaan rannalla, ja katsoi hiukan hämmästyneenä, miten toinen tasapainoili pelkkien etutassujensa varassa. Ketsuki oli hiukan epäileväinen taitojaan kohtaan ja hypähti rungon päälle. Tasapaino Ketsukilla oli hyvä, joten se ei huojunut, kun kaikki jalat olivat tukevasti rungolla, mutta kun pitäisi tehdä äskeinen perässä, Ketsuki oli hiukan skeptinen. Se kuitenkin otti tukevan asennon ja ponnisti vauhtia takajaloillaan. Koira pääsikin pystyasentoon, mutta vauhtia oli liikaa, ja Ketsuki lennähti ympäri. Se putosi melkein veteen, mutta ehti tarttua hampaillaan oksantynkään ja veti itsensä takaisin. Hetken Ketsuki vain seisoi aloillaan vetäen henkeä, ja yritti sitten uudestaan. Tällä kertaa ponnistusvoima ei ollut tarpeeksi vahva, ja Ketsuki joutui yrittämään pariin otteeseen, kunnes ponnisti itsensä etujalkojensa varaan, taivuttaen selkäänsä aavistuksen kaarelle. Koira kulki eteenpäin pari askelta, mutta ohut runko oli liian epävakaa alusta harjoittelijalle ja Ketsuki putosi ympäri, molskahtaen suoraan veteen. Koira nousi nopeasti pintaan ja ui rantaan, ravistellen itseään. Se ei kuitenkaan sanonut mitään, vaan tyynen rauhallisesti ponnisti takaisin rungolle ja yritti uudestaan. Ketsuki onnistui nyt pysymään aavistuksen pidempään oksalla, mutta kuitenkin putosi uudelleen veteen. Ketsuki tiesi kuitenkin, ettei kukaan ollut seppä syntyessään, ja taas sanaakaan sanomatta yritti uudestaan. Ketsuki heitti takajalkansa ilmaan pystysuoraan ja taivutti selkäänsä kaarelle. Vihdoin koira tunsi löytävänsä oikean tasapainopisteen ja käveli muutaman askeleen rungolla eteenpäin, tehden hitaasti käännöksen, välillä melko voimakkaastikin huojuen, mutta pysyen silti etujalkojensa varassa. Ketsuki palasi hitaasti takaisin lähtöpisteeseensä ja pudotti sitten takajalkansa takaisin rungolle, huokaisten syvään ja kohottaen katseensa Kageen.

Ikagawashi

Tarkkaavaisena Kage seurasi toisen suorittamista. Tuo tiesi että veteen tulisi harjoittelija putoamaan. Silti toinen oppi tekniikan hyvin nopeasti. Joku muu olisi varmasti pudonnut useampaan kertaan. toinen oli luonnostaan taitava ja Kage oli iloinen siitä että toinen lisäksi omaksui nopeasti kaiken uuden. "Hienoa, nyt menemme metsään opettelmaan äkkikäännöksiä," Kage ilmoitti ja lähti pienesti ontuen metsikköön. Se tiesi että seuraavat opetukset sattuisivat haavoihin mutta tuo ei välittänyt. Se aikoi opettaa kaiken tarpeellisen.

Kyuketsuki

Ketsuki hypähti alas rungolta ja nyökkäs. Se lähti seuraamaan toista ja vilkuili hiukan Kagea. Ketsuki toivoi, että toinen pystyisi näyttämään esimerkkiä, sillä Kage oli haavoittunut melko pahasti.

Ikagawashi

Mustaturkkinen pysähtyi pienen metsikön keskelle ja hetkeksi sulki silmänsä. Se veti syvään henkeä ja saattoi vaikuttaa siltä kuin tuo sulautuisi paikoiltaan varjoihin. Sitten tuo avasi oranssin ja sinisen silmänsä, kääntäen katseensa Ketsukiin. "Nyt, katso tarkkaan ja sen jälkeen yritä tehdä perässä," Kage käski ja viuhahti puun oksalle. Kyljen ja selän haavoja tykytti mutta silti uros päätti näyttää itse. Se ampaisi liikkelle. Vauhti puussa oli kova, yllättäen tuo kuitenkin vaihtoi suuntaa tavalla jota kuka tahansa ei oppisi. Se oli lukittanut takajalkansa ja kiepsautti itsensä oksan alitse, jatkaen samaa vauhtia toiseen suuntaan. sitten tuo teki samantapaisen käännöksen mutta tällä kertaa pystystä rungosta etutassuillaan heilauttaen. Sitten tuo näytti vielä oksan kautta kääntymisen hampaillaan. Sen jälkeen tuo pujahti maahan toisen luokse. Sen haavat olivat joutuneet koville ja siksi Kagea jopa hengästytti.

Ketsuki

Ketsuki nyökkäsi ja aloitti heti kun Kage oli maassa. Se syöksyi uskomatonta vauhtia eteenpäin, muttei onnistunut ensimmäisellä yrittämällä lukittamaan itseään Kagen tavoin paikoilleen. Ketsuki vaihtoi suuntaa kuitenkin normaalia koiraa nopeammin, ja teki näin hetken aikaa, kunnes onnistui pysäyttämään itsensä aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin. Pian se jo onnistui kääntymään melkein heti halutessaan. Tämän jälkeen Ketsuki kokeili liikkua laajemmin, ja syöksyi eteenpäin, tehden tiukan käännöksen oksasta, joka katkesi yllättäen, mutta antoi silti Ketsukille voimaa edetä seuraavaan kohteeseen. Se otti vauhtia puunrungosta ja kääntyi taas jyrkästi toiseen suuntaan. Se yritti samaa kuin Kage, ja tarttui oksaan hampaillaan. Ketsuki onnistui heilauttamaan itsensä tiukasti jälleen toiseen suuntaan, mutta putosi yllättäen maahan, sillä ei onnistunut heilauttamaan itseään tarpeeksi tasaisesti. Kesken pudotuksen Ketsuki kuitenkin korjasi tilanteen ja ponnisti vauhtia alemmasta oksasta, vaihtaen nyt suuntaa takaisin ylöspäin, ja ponkaisten vauhtia taas kohti maata, laskeutuen Kagen eteen.

Ikagawashi

Tällä kertaa uros ei yhtä tarkkaavaisena seuranut toisen liikkeitä, ainoastaan sivusilmällä. Sen haavoja särki ja tuo nuoli niitä puhtaaksi. Kuitenkin tuo keskittyi hetkeä enen kuin toinen lopetti ja oli kuin ei olisi mitään ongelmaa. Toinen oli taas pärjännyt hyvin. "Hienoa, olet nyt läpäissyt tärkeimmät koulutukset. Muut taidot ja kaikkien yhdistäminen karttuu ajan kanssa," kage kehui mutta sen ääni oli jollain tapaa poissaoleva.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. "Kiitos." Koira sanoi ja tarkkaili toista hetken. Haavat särkivät varmasti, mutta Ketsuki ei sanonut mitään. "Pystytkö taistelemaan sodassa?" Ketsuki kysyi sitten. Se oli hiukan huolissaan toisen tilasta, vaikka mitään kuolemanvakavaa tuskin olisikaan. Sodassa huono kunto kuitenkin saattaisi kääntyä kohaloksi.

Ikagawashi

"En ole tainnut opettaa aivan kaikkea meistä. No tässäpä lisä tietoa," uros sanoi huvittuneesti ja rykäisi, katsoen toista koko ajan. "Katsos, ninja taistelee loppuun asti haavoistaan välittämättä. Minä pystyn taistelemaan töysillä vaikka haavat särkevät. Ne eivät kuitenkaan estä minua toimimasta omien taitojeni mukaan. Muista se omallakin kohdallasi, kipu ei estä mitään," Kage selosti ja naurahti.

Kyuketsuki

Jotain sen suuntaista Ketsuki oli ajatellutkin ja naurahti siksi hiukan hölmistyneenä Kagen sanoille, nyökäten. "Hyvä on." Ketsuki sanoi sitten ja kohottautui varmempaan asentoon. "Oliko harjoitukset sitten tässä?" Ketsuki kysyi.

Ikagawashi

Kage nyökkäsi ja nousi ylös. "Kyllä. Olet sen verran valmis että pärjäät hengissä meidän kanssamme," uros sanoi ja iski silmää. Sitten se lähti rennosti hölkkäilemään kohti lampea. Se lepäisi nyt ja valmistautuisi sotaan.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi hymyillen ja katsoi hetken Kagen perään, kunnes katosi puiden sekaan ja lähti etenemään jonnekin päin aluetta.

//Saa laittaa lukkoon : )//