Paratiisin kohtalo

Rigel & Suki,Achiko,Hotaru

Rigel ei sanonut enään sanaakan vaan pysyi hiljaa, mutta se vilkaisi veljiään siten se käänsi katsensa paikalle tuleesen Tsubomiin. "Ihan sama." Rigel sanoi ja käveli muista hieman syrjemälle ja laitoi makuule ja sulki silmänsä.
Suki oli myös loukaan tunut hieman se oli saanut muutamia syviä haavoja kylkeensä ja toiseen taka jalkaan. Suki käveli muiden luo kun huomasi noiden riitelevän ja luimisti hieman korviaan, sitten se huomasi isanagin ja katsoi toista jonkin aikaa vihaisella katseela. Se ei voinut vieläkään unohtaa sitä mitä Isanagin isä oli tehnyt sen entiselle laumalle eikä voinut antaa sitä anteeksi ei edes Isanagille.
Hotaru nosti miekansa maasta ja laitoi sen pois ja kokontui isäsnä sotureiden kanssa se kuunteli jonkin aikaa isänä ja laitoi siten makuule ja keräsi voimiaan takiasin.
Achiko seisoi puun oksalle ihan näkyvillä ja se vilkaisi hetken Orion ja Siruksen riitaa, mutta jatkoi siten tarkailua Ohun sotureita. *Hmm..... Kukakohan se näistä on* Achiko tuumi.

Guan

Guan koki suuren helpotuksen hetken, kun Gin veti tuon pois pentujen hampaista. Dobermann kuunteli hiljaa akitojen riitelyä, eikä liikkunuut paikoiltaan senttiäkään. Lopulta Guan nousi seisomaan ja käänsi katseensa Ginin silmiin. "Arvostan todella hyväsydämmisyyttäsi Gin, kuka tahansa toinen olisi taatusti tappanut minut. Tajuan nyt, etten kykene voittamaan joukkoanne vaikka hyökkäisinkin koko laumallani, en siis aijo edes yrittää. Palaan takaisin kotiseudulleni ja jätän paratiisinne rauhaan. Hyvästi Gin, olet minua suurempi uros." Guan sanoi vakavana, kääntyi ympäri ja lähti arvokkaasti astelemaan poispäin Gajyolta. Hetken käveltyään kääntyi Guan vielä kerran katsomaan Giniin. "Kannattaisi muuten opettaa oikeudenmukaisuutesi noille lapsenlapsillesikin, muuten paratiisinne ei pysy kauaa paratiisina." Dobermann huomautti ja jatkoi sitten matkaansa.

//Guan poistuu.//

Gin & Weed

Gin katsoi hetken Guania tuon puhuessa. Akita ei sanonut sanaakaan, kun toinen nousi ja lähti. "Kiitos, Guan." Gin sanoi sitten ja toisen puhuessa nuorikoista, akita vain nyökkäsi ja toisen poistuttua käänsi hitaasti katseensa Orioniin ja Rigeliin, sekä Siriukseen. Weed tuli paikalle myöskin hoidettuaan haavansa. "Kuulkaahan, nuorukaiset.." Gin aloitti, mutta irvisti sitten. "Mene sinä puhdistamaan haavasi. Minä puhun heille." Weed sanoi. Akita seisoi hetken huojuen aloillaan, mutta katsoi sitten hymyillen poikaansa ja lähti kohti Gajyota. Weed käänsi katseensa Siriukseen. "Sirius, toimit kuten soturin pitääkin. Mutta en sano, ettäkö Orion, Rigel tai Bellatrix olisi yhtään sen huonompi. Kaikilla on erilaiset toimintatavat, mutta olemme myös kaikki samanlaisia, pahuudesta tai hyvyydestä riippumatta." Weed kertoi. "Tiedätte kyllä sydämessänne, milloin teidän on annettava mahdollisuus elää, kuten Sirius teki, mutta älkää huoliko. Olette vielä nuoria ja teillä on opittavaa." Weed sanoi ja katsoi kannustavasti Rigeliä ja Orionia. Se ei tahtonut, että toiset luulisivat sen ylistävän vain Siriuksen hienoa tekoa. Kaikki eivät olleet yhtä armollisia, eikä Weed sitä vaatinutkaan.

Sirius

Sirius katsoi veljiään tuimasti ja sitten se siirsi katseensa kokonaan Orioniin." Kyllä antaisin ja mitä sitten." Se sanoi vähän hermostuneen ja katsoi sitten isoisäänsä joka lähti pian hoitamaan haavojaan. Sitten se siirsi katseensa isäänsä." Tiedän kyllä isä." Se sanoi ja katsoi pian taivaalle. Sitten se siirsi katseensa Weediin." Isä. Onko se väärin että jos antaisin paholaiskaksosten elää ja muuttua jos pääsisin niskan päälle?" Se kysyi ja istuutui odottamaan toisen vastausta.

Orion & Isanagi

Isanagi huomasi Sukin katsovan sitä hieman vihaisena. *Miksi tuo narttu katsoo minua noin?* Isanagi tuumi hetken ja käänsi sitten katsena Weedin kun tuo tuli paikalle. Se käveli hieman kauemmas Ballasta ja muista sillä ajatteli ettei ylipäälikön asia kuuluisi vältämättä sille. Se istuitui hetkeksi hieman syrjemmälle ja seurasi tilannetta sieltä.
Orion kuunteli isänsä sanoja aivan hiljaa ja vilkaisi sitten nopeasti sisariaan, kääntäen kuitenkin katsensa takaisin isänsä. Se ei sanonut viellä mitään vain odotti mitä niiden isä sanoisi Siriuksella. Sen mielestä kuitenkin oli aivan turhaa jätää viholisia lähes aina henkiin, sillä ei ne kaikki muuta tapojaan.

Weed

Weed käänsi katsensa Siriukseen. "Itse tiedät, mikä on mielestäsi oikein tai väärin. Mutta minun on pakko sanoa, että en usko, että kaksosista tulee koskaan niin hyviä, että heistä ei olisi vaaraa. He ovat tappaneet viattomia koiria aivan liikaa, hirvittävillä tavoilla, ja mikä pahinta, jopa pieniä pentuja. On siis todella riskialtista antaa heidän tehdä mitä he haluavat." Weed sanoi huokaisten ja istuutui.

John, Gale, Jerome, Ikagawashi, Kamikaze, Sniper, Moretsuna ja Bozlef

John oli yhtä aikaa raivoissaan ja hyvin surullinen. Se ei sanonut kellekään mitään eikä vilkaissutkaan mihinkään suuntaan. Se vain tuijotti parin metrin päässä makaavaa Destinyn veristä ruumista. Raivoosta täristen haavoittunut vanhus kohotti kuononsa taivaalle. Johnin suusta pääsevä ulvonta ei ollut kuitenkaan voitokas. Hirviön tappanut sakemanni ulvoi niin surullisesti ja kovaa että se kuului varmasti kaikkialle. Siitä kuvastui se tuska jonka tuo sisällään tunsi. Mitään voitokasta tässä ei nyt ollut. Huomasi ettei kaikki ollut hyvin. Sitten tuo lopetti ja siirtyi nartun ruumiin vierelle. 'Anteeksi että juuri sinulle kävi näin...' tuo ajatteli ja huokaisten nosti Destinyn ruumiin selkäänsä.gale tuli hiljaisena isänsä luokse. Se ei sanonut mitään koska tunsi surun varmasti yhtä voimakkaana ja kostonhimon liekki kasvoi nuorukaisen sisimmässä koko ajan. Se tahtoi kostaa samoin kuin isänsä.
Ikagawashi tuhahti kun tajusi vihollisten lähtevän. se ulvaisi kimeästi joka oli merkki varjoninjoille poistua. Hyvin nopeasti tuo pieni susi katosi paikalta matkaten kohti omia alueitaan lepäämään. Oli aikaa pitää taukoa muiden tapaamisesta.
Jerome murahti kun sen vihollinen repäistiin pois. Sakemanni olisi mielellään lopettanut taistelun nyt. Sitten tuo kuitenkin kääntyi kohti Gajyota tavoittaakseen Weedin jostain. Tämä ei ollut hetkeen keskustellut entisen oppilaansa kanssa.
Moretsuna huohotti ja suuri narttu kävi erään puun viereen makuulle. Se oli väsynyt vaikka olikin kestävä. Vihollisia oli ollut kuitenkin niin paljon että karhumainen rumaksi hakattu koira oli saanut taistella tosissaan.
Bozlef aloitti voitokkaan ulvonnan mutta ilmoitti samalla johtajille vetäytyvänsä. Se oli liittolainen, ei Ohun alainen eikä siis tahtonut jäädä pidemmäksi aikaa. Sen täytyisi hoitaa velvollisuutensa johtajana ja auttaa haavoittuneita sotureitaan sekä koota joukot ja laskea hengissä selvinneet tulevaisuuden miettimiseksi.

Sniper ärjäisi kun toinen käski tämän häipyä. Tuo kuitenkin tajusi että kosto olisi jätettävä myöhemmäksi. Nyt olisi vain pakko perääntyä kaikkien muiden mukana. Tämä ei jää tähän," tuo murahti Yukimuralle ja kääntyi hölkäten joukkojen mukaan.
Kamikaze oli raivoissaan mutta nyt nuorukainen ei voisi kostaa isänsä kuolemaa. Se ampaisi nopeasti matkaan ja ohitti joukot. Se tahtoi omalle alueelleen heti ja huomasi onnekseen veljensäkin olevan elossa.

//Kamikaze, Ikagawashi, Bozlef ja Sniper poistuvat//

Sirius

Uros katsoi isäänsä ja oli itseensä pettynyt." Olisin minä ne päästänyt menemään jos ne olisivat oikeasti katuneet tekojaan, mutta jos todella olet sitä mieltä niin oikeasti en sittenään." Se sanoi ja katsahti maahan.
Bellatrix näki kun Suki katsoi vihaisesti Isanagia ja näki rakkaansa menevän kauemmaksi se seurasi perässä tämän vierelle." Tunnetko tuon nartun?" Se kysyi ja istuutui toisen viereen.

Weed & Gin & Bea & Kyuetsuki

Weed katsoi poikaansa hetken. "Älä tuomitse itseäsi. Opit kyllä vielä." Weed sanoi nuorukaiselle ja lähti sitten kohti Gajyota.
Ginin kuullessa Johnin ulvonnan, tuo tunsi selkäpiissään kihelmöintiä. Toisen ulvonnasta kuvastui todellakin elävästi se kaikki tuska, ja hetken Gin saattoi tuntea sen sisällään. Akita siirtyi lähemmäs Johnia ja tuijotti Destinyä, joka makasi sakemannin selässä. "Destiny oli upeimpia tapaamiani sotureita. Tuntuu niin väärältä, että juuri hänen piti kuolla. Sota vie kuitenkin aina uhrinsa..." Gin sanoi pudistaen päätänsä huokaisten. Se ei puhuisi enempää. Akita loi vielä nopean silmäyksen Johniin ja tuon jälkeläisiin ja lähti sitten hoitamaan haavojaan.
Bean silmien aluset olivat märät ja silloin tällöin kyyneleitä valui sen poskille. Sakemanninarttu oli vahva, mutta kyyneleet olivat merkki myös soturin suudesta sydämestä. Bea hypähti eteenpäin ja päästi myöskin ulvaisun, joka oli lyhyt, raivokas ja täynnä epätoivoa ja kaipuuta. "Minä tapan ne saastat! Minä tapan heidät!" Bea huusi, ja osa kääntyi katsomaan narttua ihmeissään. Bea otti muutaman juoksuaskeleen poispäin Gajyolta, mutta pysähtyi. Ei hän yksin voisi lähteä koko kaksosten laumaa vastaan. Bea ei pelännyt, mutta tiesi, ettei hän voisi lähteä nyt.
Ketsuki lähti klaanin mukana heti käskyn kajahdettua.

// Ketsuki poistuu//

Isanagi,Shizuka,Kyoshiro & Tsubomi

Isanagi katsoi Bellaa hymyillen ja käänsi sitten katsensa Sukin. "En oikeastaan, en edes tiedä kuka hän on." Isanaga sanoi ja katsoi hetken Sukia mieteliäänä. Se ei muistanut Sukia sillä ei ole koskaan ollut mitenkään tekemisessä sen kanssa.
Tsubomi käveli Sukin vierelle ja katsoi tuota hetken. "Suki vielläkö sinä vihoitelet kaikille susille?" Tsubomi kysyi Sukilta hieman pienellä äänellä niin ettei kovin moni sitä kuullut. Se odotti saavansa ystävältään vastauksen, vaikka kyllähän se ymmärsi hieman miksi Suki ei susista hirveästi pitänyt.

Shizuka yritti nousta ylös, vaikka sen takajalka oli murtunut, sen jalkaan teki kipeää seistä sillä saatika sitten kävellä. Se kuitenkin etsi katselaan hetken puolisoaan ja käveli sitten Kyoshiron luo, vaikka se olikin enemmän ontumista kuin kävelemistä.
Kyoshiro huomasi Shizukan ontuvan ja meni tuon luo. "Shizuka oletko kunossa?" Kyoshiro kysyi puolisoltaan hieman huolisaan. "Sinun pitäisi levätä jos et pysty kävelemään." Kyoshiro lisäsi viellä.

John ja Gale John vilkaisi Giniä ja nyökkäsi lähtien sitten alas vuorelta. Se ei hautaisi Destinyä koska tiesi ettei toinen olisi halunnut sitä. Kuolemaa sodassa Destiny oli halunnut mutta John tiesi toisen halunneen ruumiinsa viimeiseksi leposijaksi meren. Niinpä tuo lähti kulkemaan pois. ''Bea, Gale! Mennään hyvästelemään äitinne,'' tuo sanoi surkeana. Se jatkoi sitten matkaa hiljaa. Gale seurasi hiljaa ja vilkaisi siskoaan. Ne poistuivat Gajyolta.

Yukimura & Chitora

"Heh, niinhän sitä aina uhkaillaan!" punertava akita huusi Sniperin perään, mutta uhmakkaiden sanojensa jälkeen se oli heti lyyhistyä maahan. Eräs Yukimuran läheinen soturi tuli sen vierelle ja auttoi tuon lähelle Gajyon juurta lepäämään. Selän kipu yltyi yltymistään ja se oli varma, ettei nousisi lepopaikastaan pitkään aikaan.
Chitora saapui Tsubomin ja Achikon perässä Ohun paratiisiin, mutta tällä hetkellä "paratiisissa" leijuva raskas veren ja kuoleman haju sai nuoren kain epäröimään. Hitaasti se sai hermonsa hallintaan ja lähti astelemaan kuolleiden ja haavoittuneiden soturien seassa. Sääli kuvastui sen silmistä ja huoli kuului sen äänestä, kun se pysähtyi lohduttamaan erästä kuolemaa tekevää soturia. Tämä oli ensimmäinen naaraan näkemä taistelukenttä, eikä näky ollut kaunis. Veri tahrasi Gajyon edustan maat ja surevat soturit olivat kokoontuneet kuolleiden tuttujensa luokse. Kyynel vierähti punaisen kain silmäkulmasta, mutta itkemään se ei alkanut. Ohu oli voittanut, eivätkä kuolleet halunneet elävien säälivän heidän kuolemaansa, olivathan he kuolleet soturien kuoleman, taistellen kotinsa, paratiisinsa puolesta. Tämän Chitora kertoi sureville sotureille.

Rigel & Suki


Suki känsi katsensa hetkesi pois Isanagista ja katsoi siten Bellaa joka meni Isanagin vierelle. Sen jälkeen se käänsi katseensa Tsubomiin. "En tietenkään tulen ihan nykyään joiden kin susien kanssa toimeen, mutta..." Suki vastasi Tsubolille jätäen lauseen kuitenkin kesken ja käänsi katseensa hetkeksi Isanagin jolin se katsoi tuota silmiin jolin sen muisti taas kaiken meneen ja sen oli pakko kääntää katsensa pois toisesta.
Rigel vilkaisi Tsubomia ja Sukia jonkin aikaa. "Teitä kahta ei ole muuten näkynytkään pitkään aikaan." Rigel sanoi.

Sirius & Bellatrix

Sirius katsoi isäänsä vähän aikaa."Hyvä on." Se sanoi ja nousi seisomaan. Pian se olikin jo Gajyolla ja kävi yhdelle kivistä makaamaan.
Bella katsoi toista silmiin ja tiesi ettei toinen valehdellut. Se luotti toiseen kuin seinään."Outoa että hän silti katsoo sinua vihaisesti." Se sanoi ja käänsi sitten katseensa pois Isanagista veljiinsä.

Orion,Tsubomi & Isanagi

Isanagi katsoi Sukia viellä hetken, mutta käänsi sitten katsensa takaisin Bellan. "Veljesi näytävät ainakin tuntevan tuon narttun." Isanagi sanoi ja rupesi sitten hoitamaan hieman havojaan joita oli saanut sodassa. *Miksi se narttu oikein katsoi minua niin vihaisena, olenko muka tehnyt sille jotain.* Isanagai tuumi mielesään hetken.
Orion huomasi myös Sukin ja Tsubomi ja käveli noiden luo. "Missäs sitä ollan oltu kun muuta ovat käyneet sotaa useamman kerran Doragon kanssa." Orion kysyi hieman vitsikäänä Tsubomilta ja Sukilta.
Tsubomi kuunteli hetken Sukian sanoja. Tuon jättäessä lausen kesken se vilkaisi Isanagia ja sitten Sukia joka käänsi katsensa pois nopeasti Isanagista. *Suki* Tsubomi ajatteli. Sen jälkeen se käänsi katsensa Rigelin ja Orionin jotka tulivat paikalle. "Siellä sun täällä." Tsubomi vastasi Orionille.

Kurotora & Bea

Kurotora tuli puuskuttaen muiden perässä. Se pysähtyi läähättäen Gajyon lähettyville ja katseli ympärilleen. Vanhan kain sydäntä riipaisi aina nähdä sodan lopputulos, mutta Ohun voitto oli silti kaikista päällimmäisenä mielessä.
Bea huokaisi raskaasti hypähtäen isänsä perään. Se ei voinut katsoa äitiään, joka makasi Johnin selässä, vaan käänsi katseensa surullisena poispäin ja asteli hajamielisenä kahden uroksen perässä.

//John ja Gale poistuvat//

Chitora

Chitora näki Kurotorankin tulleen paikalle ja juoksi nopeasti tuon luokse. "Setä, olethan kunnossa? Ei kai matka rasittanut sinua liikaa?" se kysyi huolestuneena. Nuoren kain katse oli lempeä, mutta kuoleman aiheuttaman järkytyksen saattoi nähdä selvästi sen kasvoilta. Kenties näin suuren kuoleman näkeminen oli liikaa koiralle, joka ei ennen ollut ikinä nähnyt kahden koiran kaksintaisteluakaan, mutta Chitora teki kaikkensa peittääkseen pelkonsa. Se ei halunnut muiden pitävän sitä täytenä pelkurina, joka ei kestänyt nähdä lajitovereidensa verta vuodatettavana.

Bellatrix & Koyuki

Bella nyökkäsi ja asettui makaamaan ja nuolemaan omia haavojaan." Kysyn Siriukselta myöhemmin." Se sanoi Isanagille ja jatkoi nuolemista. Pian sen haavat oliat jo putsatut ja se rupesi putsaamaan Isanagin haavoja arasti. Se ei halunnut satuttaa toista joten se nuoli hellästi.
Koyuki asteli ulos Gajyosta ja kauhisteli ruumiitten määrää. Sen oli käsketty pysyä sisällä vaikka tuo olisi halunnut varmistaa että pennut ja muut olivat kunnossa. Pian se jolkotteli Weedin luo ja laittoi päänsä Weedin pään alle ja alkoi hieroa päätään poiten kaulaan.(?)" Onneksi olette kunnossa." Se sanoi helpottuneena puolisolleen. Sitten se meni istumaan vieläkin pää nojaten toiseen.

Achiko & Nanika, Piccolo

Achiko hyppäsi alas puun oksalat ja kulki väen seassa jonkin aikaa. narttu oli aivan rauhaline ja katsoi ympärileen pian se huomasi Kurotoran ja Chitoran. "On mahdotonta löytää sitä koiraa joka tappoi isäni Haaa...... Ainakin suurin osa syylisistä ovat kuoleet." Achiko sanoi itseksee ja känsi katsensa siten sinne missä Tsubomi oli.
Nanika hymyili lempeästi Piccololle kun tuo tuli sen viereen siten se laitoi makuule ja keräsi voimiaan takaisin."Hyvä että sinä ja Isanagikin selvisite elossa." Nanika sanoi.
Piccolo hymyili vain puolisoleen ja laitoi itsekin lepämään vaikka ei ollut yhtä pahasti haavoitunut kun muut. Piccolo laski jäljelle jääneitä omia sotureitaan niitä ei ollut enää yhtä paljon kuin ennen, mutta silti kuitenkin paljon hengissä olevia oli jäänyt.

Shizuka & Isanagi

Shizuka hymyili hieman puolisoleen nähdessään että Kyoshiro oli elossa, sitten sen ilme mutui hieman. "En eoikein vasen takajalkani taitaa olla murtunut." Shizuka sanoi ja puri sitten hampaitaan yhteen, kun tunsi kipua jalassaan. Se laitoi sitten makulle, kun ei pystynyt seisomaan enään kovin kauaa.
Isanagi oli hoitanut osan haavoistaan, se kuitenkin antoi Bellan putsata sen haavat. Isanagi hymyili Bellalle hetken ja katsoi toista.

Gin & Weed & Kurotora

Gin oli kavunnut Gajyon laelle ja katsoi haikeana, kun kuolleita alettiin viedä pois. Akita huokaisi ja päätti lähteä itsekin auttamaan. Gin hyppelehti kankeasti kiviä pitkin ja pudottautui maahan. Se nosti oitis kaksi suurehkoa urosta selkäänsä ja lähti raahaamaan yhtä takajalasta. Akita olisi normaalioloissa jaksanut paremmin, mutta nyt sen eteneminen oli hidasta ja työlään näköistä haavojen takia. Siltikään Gin ei antanut periksi, vaan raahasi koirat kohti paikkaa, johon suuri määrä oli jo viety. Kaikille ei ollut valitettavasti aikaa tehdä omaa hautaa, ja siksi Gin vieritti ruumiit rinnettä alas suureen joukkohautaan, joka oli päätynyt jo niin monen soturin leposijaksi.
Weed katsoi väsyneesti hymyillen Koyukia. "Onneksi sinäkin olet kunnossa." Weed sanoi ja ajatteli sitä tuskaa, jos hänen puolisonsa olisi menehtynyt ja sitä, mitä John tällä hetkellä mahtoikaan käydä läpi.
Kurotora katsoi Chitoraa. "Kyllä minä pärjään. Pakko myöntää vain se tosiasia, että minäkin alan jo tulla kovin vanhaksi." Kai naurahti, vaikka vihasikin käyttää itsestään sanaa "vanha." Kurotora katseli sitten ympärilleen. "Olen pahoillani, että näet koirien niin kutsutun paratiisin tässä kunnossa... mutta toivottavasti tulet sen vielä näkemään sellaisena kuin pitääkin, sillä sitä se ei ole ollut pitkään aikaan.." Kurotora sanoi hiljaa.

// Bea poistuu //

Bellatrix, Sirius & Koyuki

Bella katsoi toista syvästi toisen silmiin ja hymyili. Pian se olikin jo nuollut toisen haavat. Se oli onnellinen että Isanagi oli selvinnyt sodasta vain haavoilla eikä niin että sillä oli raajoja revitty irti. Bella oli niin helpottunut kuin olla ja voi.
Sirius katsoi isoisäänsä ja oli hieman masentunut. Yhtäkkiä se nousi ja alkoi itsekin raahat ruumiita pois Gajyon pihalta syvään joukkohautaan. Parin lastillisen vietyään se käveli purolle ja istuutui siihen. Sirius katsoi kaloja jotka uivat iloisesti vailla huolen häivää. Sitten se katsoi omaa peili kuvaansa joka värähteli sieltä täältä. "Miksi sotia pitää olla niin paljon. Eikö kukaan voi elää sovussa." Se sanoi itselleen ja katsoi kun purosolisi sen edessä.
Koyuki tuhahti hieman puolisolleen puolisolleen ja katsoi toista." Minä olin sisällä Gajyossa kun minua ei päästetty ulos henkilöllisyyteni takia." Se sanoi vähän irstaasti puolisolleen vähän kuin vitsinä.

Fushigi,Orion & Tsubomi

Fushigin soturit olivat hoitaneen haavojaan ja lebähtäneet hieman. Fushigi katsoi sotureitaan hetken ja ulvaisi sitten sotureileen merkiksi että palaisivat omalle aluelleen ja samalla myös kertoi Ohun ylipääliköille että ne poistuisivat. Sen jälkeen Fushigi ja Naran ninjat katsosivat paikalta.
Orion katsoi hetken viellä Tsubomia ja Sukia, sitten se käveli hieman pois päin noista ja nosti yhden kuolleen soturin selkäänsä ja vei sen haudattavaksi. Se kaivoi haudan ja hautasi tuon kuoleen soturin.
Tsubomi katsoi hetken Ohun sotureita jotka olivat kuolleet sodassa. Tsubomi ei juuri nytten edes muistanut Achikoa jonka kanssa oli tullut Gajolle.


//Fushigi poistuu//

Rigel & Suki

Rigel nousi ylös ja alkoi myös haudata kuoleita sotureita se vei ruumin sine misä muutkin kuoleet olivat ja hautasi ne sinne.
Suki katsoi jonkin aikaa kuoleita Ohun sotureita se masentui hieman katsoesaan ruumita, se ei itsekään pitänyt juurikaan sodista varsinkaan kun monet kuoelvat niisä ja joskus ne saatavat olla ystäviäkin jotka kuolivat. Suki käänsi siten katsensa hetkeksi Tubomiin ja siten takaisi Ouhn sotureihin. Siten Suki alkoi autamaan kuoleiten sotureiden hautamisessa.

//Hotaru poistuu//