Panttivanki

Kamikaze

Uroksen kulmat kohosivat. "Totta, ei koko aikaa jaksa kuluttaa päätään puhki," tuo tokaisi myös ja vilkuili sotureita. Sitten toinen ehdotti tekemistä ja Kamikaze virnisti tajutessaan mitä toinen tarkoitti. "Hmm, tietenkin niitä kannattaa taas harjoitella että voimme joskus käyttää ylätystäkin hyväksemme. Ja mitä yhdistämiseen tulee, sitä pitää miettiä sillä se tuskin on ihan helppoa," Kamikaze vastasi sitten.

Harakiri

Harakiri nyökkäsi. "Varsinkin minun on opeteltava tekniikkani kunnolla. Olen käyttänyt sitä tasan kerran. Pahimmassa tapauksessa silppuamme toisemme." Harakiri sanoi nauraen, mutta vakavoitui sitten. Liikkeiden yhdistäminen olisi äärimmäisen vaikeaa, muttei mahdotonta. Se takaisi varmastikin helposti lähes aukottoman tappoiskun, jota vastaan ei olisi helppoa hyökätä.

Kamikaze

"Niin. Toistemme tappaminen ei tekisi hyvää sukumme maineelle," tuo lisäsi vitsuikkäästi muta lopetti siten virnuilunsa. "Parasta olisi varmaan aloittaa varovaisesti jonkinlaisilla vastaavilla liikkeillä," tuo ehdotti sitten ja mietti tekniikkaa.

Harakiri

Harakiri nyökkäsi. "Voisimme ensin yrittää vain asettaa liikkeet rinnakkain, ja samalla voisimme katsoa, miten voisimme sulauttaa ne toisiinsa." Harakiri ehdotti ja mietiskeli sitten, miten saisi tekniikkansa valloilleen. Se oli vaikeaa suorittaa vain huvikseen, Harakiri olisi saatava ensin suuttumaan.

Kamikaze

Uros nyökytteli. "Parasta varmaan ensin opetella itse hallitsemaan niitä. En minkään saa Helvetinpyörää vielä milloin tahansa käyntiin saatikka sujumaan täydellisesti," tuo sanoi ja mietti taas. Se ei todellakaan haluaisi, että nämä satuttaisivat toisiaan koska laumalaisten usko saattaisi horjua.

Harakiri

Harakiri nyökkäsi. "Otetaan pari ärsyttävää soturia mukaan. Tahdon saada liikkeen toimimaan kunnolla." Harakiri naurahti. Se ei onnistuisi luomaan jäistä hohkaa ilman edes pienen pientä suuttumusta.

Kamikaze

"Minullakin on tänään liian hyvä päivä liekkien sytyttämiseen," tuo sanoi ja lähti astelemaan alempiarvioisia rivisotilaita kohti. Muutama saisi riittää.

Dokusha

Dokusha nyökkäsi kaksosille ja kääntyi sitten kävelemään pois päin paikalta, tutkimaan hieman ympäristöä, kuten Kamikaze oli kehottanut tekemään.

Harakiri

Harakiri asteli sotureiden luo ja katsoi sitten kahta. Noita olisi huijattava, sillä todennäköisesti pari soturia tulisi menettämään henkensä. "Seuratkaa meitä, meillä on teille asiaa." Harakiri sanoi ja vilkaisi virnistäen veljeään, lähtien sitten kulkemaan kohti metsää.

Hanagata

Hanagata oli uupunut kun oli joutunut treenamaan taistelu tekniikoitaan ja lepäsi nytten erään lammen luona. Se ei kuitenkaan ollut kovin iloinen, sillä se ei juuri edes halunnut olla nykyistä vahvempi. Kishu narttu makasi erään puun varjossa aivan liikumatta,sen silmätkin olivat kiini, vaikka ei se kyllä nukkunut.


//Sori lyhyt.//

Kamikaze

Uros virnisti sotilaille jotka pahaa aavistamatta lähtivät kaksosten perään. Tietenkin ne olivat varuillaan mutta eivät tahtoneet näyttää epäröinnin merkkejä äkkipiaksiten johtajiensa edessä.

Harakiri

Harakiri mietti, miten varmistaa, että soturit eivät pakenisi kesken kaiken. "Olette olleet esimerkillisen vahvoja sotureita, joten tämä on teille ikään kuin pieni testi." Harakiri sanoi huolettomasti, valehdellen joka sanan. Se nosti ilmeisestikin kahden soturin itsetuntoa ja ne vilkaisivat toisiaan voitonriemuisesti hymyillen.

Kamikaze

Kamikazen oli vaikea olla virnuilematta häijysti mutta ajattelemalla vihollisiaan tuo ärsytti itseään ja sai pyyhittyä hymynsä. "Teistä tulee olemaan meille todella paljon hyötyä. Enemmän kuin monista muista," uros lisäsi veljensä sanoihin. Soturit olivat tyytyväisiä eivätkä tajunneet sanoissa piilevää uhkaa.

Harakiri

Harakiri tahtoi vihastua oikein kunnolla, joten päästyään kauas muusta laumasta, aukiolle, se pysähtyi ja kääntyi sotureiden puoleen. Nuo olivat täysiä surkimuksia sakemannin edessä. Se ei välittänyt tai arvostanut sotureita tippaakaan, mutta yhdessä noista oli kyllä hyötyä. Olivat nämä kaksi varmasti suhteellisen vahvoja, mutteivät mitään verrattuna häneen ja Kamikazeen. "No, kertokaapas vahvuuksianne. Ihan rehellisesti, ilman estoja." Harakiri sanoi. Kaksikko katsahti toisiaan ja oli hiljaa, mutta sitten ne uskalsivat avata suutaan. "Tuota..minä olen todella vahva ja peloton." Toinen vastasi. Harakiri meinasi purskahtaa nauruun, mutta piti kasvonsa vain virneessä. Toisen sanoissa oli ylpeyttä, mikä sai sakemannin ärtymään pikkuhiljaa. "Ja minä olen nopea ja voittaisin varmasti kenet tahansa muut, paitsi tietenkin teidät herrani." Koira sanoi ja kumarsi. Se sai Harakirin inhoamaan edessään olevia koiria entistä enemmän, ja sakemanni tunsi kynsiensä kaivautuvan pikkuhiljaa maahan. Se käänsi katseensa Kamikazeen ja antoi tuon jatkaa. Tämä ei vielä riittäisi.

Kamikaze

Sakemanni nyökkäsi veljelleen. Surkeiden sotureiden itsekehu ärsytti Kamikazea jo sen verran, että tavallisessa tilanteessa soturit olisivat jo saaneet selkäänsä. Tuo kuitenkin tiesi, että veli tarvitsisi kunnon raivarin. "No, mitä mieltä olette omasta lihasvoimastanne?" sakemanni kysyi muka viattomasti ja siirtyi hiukan sotureista sivuun ikään kuin tarkkaillen. "Minusta löytyy massaa todella paljon johtaja. Uskaltaisinpa jopa sanoa, että olen lihaksikkaampi kuin sinä...mutta etkös sinä oelkin aika nopea?" soturi uskaltautui sanomaan joka oli virhe. Kamikazella pimahti ja se ampaisi toisen niskaan kiinni. Uros kohotti soturin ilmaan ja paiskasi kauemmas. "Kukaan ei puhu noin johtajalleen!" tuo huusi raivoissaan.

Harakiri & Gin

Harakiri kuunteli keskustelua ja veri alkoi kiehua sen suonissa. Sakemanni ei kuitenkaan raivostunut yhtä helposti kuin veljensäkin, joten se tarvitsi lisää vihaa. Kamikazen heittäessä toisen sotureista puunrunkoa päin, tuo näytti olevan selvästi peloissaan. "Todista se, että osaat taistella!" Harakiri ärähti ja koira nousi häntä koipien välissä ylös, mutta näytti sitten rohkaistuvan. Se päästi suustaan karjaisun ja hyökkäsi kohti Kamikazea amatöörimäisesti suoraan edestä. Harakiri katsoi toista soturia ja nuolaisi huuliaan. "Mitä mieltä sinä olet lihasmassastasi?!" Harakiri huudahti ja koira alistui täysin. "E-en ole mitään te-teidän rinnallanne, he-herra..." Koira uikutti ja laski allensa. Se sai Harakirin kimpaantumaan yhä enemmän. "Tuollaisia naurettavia pelkureitako me pidämme joukoissamme?? Nouse ylös, surkimus, ja käy kimppuuni!" Harakiri raivosi. Koira ulvahti peloissaan, eikä liikahtanutkaan. "Tee, kuten käsken!" Sakemanni räyhäsi ja tarrasi koiraa niskasta, heittäen tuon uudelleen vasten maata. "Nouse!" Harakiri raivosi, ja tunsi vihdoin tekniikkansa lähtevän aluilleen, kun se tunsi ympärillään hohkaavan kylmyyden. Vielä tarvittaisiin kuitenkin lisää...
Gin makasi paikoillaan liikkumatta. Kaksosten hakattua sitä, akitan kivut olivat vain lisääntyneet. Se tunsi, ettei luita ollut onneksi toivottavasti murtunut, tai poikki, mutta akitalla oli haavoja siellä täällä, mustelmia, ja lihakset todella kipeät. Lisäksi Ginin ravinnonsaanti oli niin heikkoa, että se ei yksinkertaisesti saanut tarpeeksi energiaa liikkumiseen. Se ei kuitenkaan ollut kuolemaisillaan, mikä olisi ollut tässä tilanteessa helpompi vaihtoehto. Kuitenkin, Gin, joka koko elämänsä oli oppinut sietämään äärettömänkin suurta kipua, makasi rentona aloillaan ja piti silmiään tiukasti kiinni.

Kamikaze ja Nico

Kamikaze paljasti pitkät hampaansa hyökkääjälle ja karjaisi raivoissaan. Vihaisena tuo roihahti tassuistaan liekkehin ja hyppäsi soturia vastaan. Toinen oli täysi amatööri ja Kamikaze iski tulisen tassunsa suoraan koiran kurkkuun. Soturi kuoli heti. Kamikaze mulkoili toista soturia raivoissaan.
Samaan aikaan Nico oli saapumassa kaksosten alueelle pinen laumansa kanssa. Se oli ollut keskustelemassa veljensä kanssa mutta nyt tehnyt päätöksen. Se tahtoi ottaa selvää paljon puhutuista pahiksista.

Harakiri

Harakiri huomasi Kamikazenkin jo raivostuneen. Toinen soturi hyökkäsi hänen kimppuunsa nyt pelostaan huolimatta, ja Harakiri hyökkäsi tuota kohden raivoissaan. Samaan aikaan tuon niskavillat alkoivat huurtua ja hampaat hohkata kylmää. Harakiri vetäisi kynsillään viillot toisen poskeen, ja soturi tunsi kylmää ja kivistävää kipua. Harakiri käänsi jäätävän katseensa veljeensä. "Nyt..." Harakiri sai sanottua vihaisen murinansa seasta. Ei se Kamikazelle ollut vihainen, muttei kyennyt hillitsemään itseään puhuakseen normaalisti. Harakiri siirtyi lähemmäs veljeään. Tekniikoita oli kokeiltava ensin rinnakkain. Oiva maalitaulu, oli vielä hengissä oleva toinen sotureista, joka vapisi peloissaan paikoilleen jähmettyneenä.

Kamikaze ja Sniper

Kamikaze vain murisi ja tuijotti soturia. Kiduttamisen houkutus oli suuri mutta kerrankin uros hillitsi itsensä ja otti asemansa Harakirin vierellä. Se loikkasi suuren loikan eteenpäin ja tekniikka lähti pyörimään kuin itsestää. Kamikaze oli tehnyt Helvetinpyörän vain kaksi kertaa aiemmin.
Pusikossa kauempana kyttäsi kaksikon toimia häijy Sniper. Se oli päättänyt vakoilla johtajiaan saadakseen noista jotain enemmän selville. 'Vaikuttavaa... Ne todellakin aikovat yhdistää tappotekniikkansa. Se tarkoittaa, että suunnitelmani toteutuminen vaikeutuu... Parempi lähteä ennen kuin ottavat minut maalitauluksi,' dobermanni ajatteli ja hiljaisesti lähti pois paljastamatta itseään.

Harakiri

Täsmälleen yhtä aikaa Harakirin takajalat ponnistivat vauhtia ja yhden suuren loikan jälkeen, sen liike alkoi pyörimään Metsu Heni Battougaa, vaihdellen ulko ja sisäkehälle. Vauhti oli kova, mutta Harakiri syöksyi eteenpäin veljensä rinnalla ja vilkaisi toisen liikettä. Koska Kamikazen liike pyöri vastakkaisesti, Harakirin liike pitäisi saada sulautettua niin, että Kamikazen liike pyörisi sen ympäri. Näin saisi uskomattoman voimakkaan, ristikkäisen sirkkelin, joka repisi vastustajan taatusti kappaleiksi.

Dokusha, Gensui

Dokusha oli kaksosten kehotuksesta kierrellyt ympäriinsä reviirillä ja tutkinut paikkoja. Yhtäkkiä susi huomasi sivummalla suuren koira ryhmittymän ja kääntyi katsomaan noita. Skanneri skannasi nopeasti joukon ensimmäisenä seisseen Nicon ja arvioi tuon nopeasti päässään. ´Tasoa 8,9. Ikä: 11 vuotta, rotu: saksanpaimenkoira. Vahvuus: rautaiset kulmahampaat. Ei kuulu kaksosten laumaan` Dokusha käsitteli saamansa tiedon päässään ja asteli sitten lähemmäs Nicoa tuijottaen tuota synkillä silmilään.

Gensui heräsi heinäpediltään, outoon kihelmöivään tunteeseen takajaloissaan. Yllätyksekseen sakemanni huomasi kykenevänsä liikuttelemaan varpaitaan, Weedin iskun teho alkoi vihdoin lakata, pian Gensui voisi taas kävellä entiseen tapaan. Vanhus hymyili onnellisena, pian tuo pystyisi jälleen taistelemaan ja voisi kostaa Weedille kärsimyksensä.

Nico ja Kamikaze

Vaarallisin kohta liikkeiden yhdistämisessä lähestyi. Jos jokin menisi jomman kumman suorittamisessa vikaan, olisi molemmilta helposti henki pois. Kamikaze keskittyikin nyt täysllä pitämään itsensä vakaana ja siirtämään tekniikkaansa lähemmäs veljensä liikettä. Loppujen lopuksi sulautuminen onnistui.(?)
Nico huomasi mustan suden tulevan lähemmäs ja kääntyi toista kohti samalla kun lauma siirtyi takaisin asemiinsa. Hurmaava hymy kasvoillaan tuo kulki Dokushaa kohti. "Päiviä, onkos johtajat kotona?" tuo kysyi huolettomasti hymyillen.

Dokusha

Dokusha pysähtyi sakemannin eteen ja katsoi tuota pitkään, nyökäten sitten vastaukseksi. Kaksoset olivat ainoita, joille susi suostui puhumaan, joten Nicolle ei otus sanoisi mitään.

Harakiri

Harakiri puri nyt hammasta, kun Kamikaze lähestyi liikkeensä kanssa. Sakemanni piti omansa vakaana, ja huomasi soturin, joka oli maalitauluna, juoksevan jo karkuun henkensä edestä. Kun Kamikaze viimein onnistui sulauttamaan liikkeensä Harakirin liikkeen ympärille, sakemannin itsevarmuus kasvoi ja se antoi liikkeensä taas jyllätä. Se kuuli korvissaan tuulen huminan ja kovaa ujellusta, kun kaksi uskomattoman vahvaa liikettä loivat yhdessä täydellisen ydinpommin. Soturi ei ehtinyt juosta karkuun niin nopeaa liikettä ja silpoutui kuoliaaksi jäädessään liikkeen armoille. Tämän jälkeen Harakiri alkoi varovaisesti hidastaa liikettään, sillä nopea pysähdys saattaisi olla kohtalokas.

Kamikaze ja Nico

Kamikaze oli tyytyväinen saadessaan verta tassuihinsa ja hampaisiinsa. Sekin alkoi pikkuhiljaa hidastamaan ja lopulta onnistui erkaantumaan omaan tekniikkaansa jonka taidokkaasti pysäytti. Pienesti huohottaen tuo vvilkaisi silvottua ruumista ja virnisti veljelleen.
Nicon vilkuili ympärilleen ja astui eteenpäin. "Tahtoisin ovasti tavata heidät. Olisiko tapaaminen nt mahdollista?" tuo tiedusteli ja mietti samalla miksei toinen vain puhunut.