Kahden soturin liittouma

Sniper

Varmasti asteli rautajalkainen dobermanni eteenpäin. Sen metalliset jalat kolahtelivat kallioon niiden saapuessa metsästä kiville. 350 koira seurasivat kahta johtajaansa jotka olivat päättäneet valloittaa tyhjillään olevan Sumuvuoren. Mitä syvemmälle nuo Mossin alueelle tulivat, sitä leveämmäksi kävi Sniperin virne. "Hahah, eihän täällä ole ristinsielua." Tuo nauroi kävellessään. Paikalla ei olisi puolususta.

Hougen & Thunder

*Tanskandoggi silmäili ympäristöä hiljaa. Siellä täällä lojui muutama kuollut koira, jotka olivat kuolleet aikaisemmassa taistelussa Kasain sotureita vastaan. "Te kaksi, siivotkaa tämä sotku." Hougen sanoi parille hänen tuomalleen alaiselle, ja koirat tekivät työtä käskettyä. Hougen itse kiipesi vuoren harjalle katselemaan. Tanskandoggi asettui makoilemaan suuren kiven päälle. "Täällä on paikka toisellekin johtajalle." Hougen sanoi osoittaen vieressään olevaa suurta kiveä. Tanskandoggi nousi istumaan ja siristeli silmiään. Koirat olivat siivonneet kuolleet pois ja palasivat nyt takaisin. "Onkos joukoissasi yhtään taitavaa metsästäjää?" Hougen kysyi, sillä hänen laumassaan koirat osasivat vain taistella loistavasti. Metsästystaitoja heillä ei juurikaan ollut, jos aikoi saada nopeasti jotain syötävää. Thunder mulkaisi ylimielistä Hougenia ja kiipesi sitten puoliväliin vuorta makoilemaan, omalle arvolleen sopivalle paikalle.*

Sniper

Hiljaa Sniper mulkoili kuolleita koiria. "Eihän täällä edes siivota kunnolla. Ovat tainneet kiireellä lähteä. Hyvä vain." Tuo sanoi halveksuen ja kapusi itsekin ylös. Se loikkasi kivelle hiukan kankeasti rautajalkojensa vuoksi mutta asettui sitten makaamaan Hougenin viereiselle kivelle. "Alue kuuluu nyt meille! Pitäkää siitä huoli! Merkatkaa rajata! Ketään ei päästetä tänne!" Tuo huuteli käskyjäa ja vilkaisi sitten Hougenia. "Kootkaa metsästysryhmä ja hakekaa ruokaa. Me syömme Hougenin kanssa ensin sitten kenraalimme Thunder, sitten vasta te." Tuo komensi ja muutamat rupesivat jo vetäytymään metsään. "Jos hyvin käy niin meitä ei edes huomata. Paitsi silloin kun asukkaat ovat palaamassa. Siinä vaiheessa on kuitenkin myöhäistä itkeä vuoren perään." Tuo sanoi tyytyväisenä Hougenille.

Hougen & Thunder

*"Niin. Muussa tapauksessa saamme lisää siivottavaa." Hougen vitsaili ja nuolaisi huuliaan ajatellessaan ruokaa. Pian heidän eteensä tuotiin kaksi pulleaa lintua (?) ja Thunder sai myöskin osansa. Sitten koirat lähtivät hakemaan saalista muille. "Olisin kuvitellut, että Ohun koirat ovat niin viisaita, että jättävät alueelle edes muutaman vartijan." Hougen sanoi repiessään lintua, ja hotkaistessaan tuon nopeasti. Tähteet uros heitti vuoren toiselle puolelle.*

Sniper

Sniper naurahti toisen vitsailulle mutta pian se saikin upottaa pitkät hampaansa mehevään fsaaniin. Se repi siitä sopivia paloja ja söi nopeasti. Tähtee se heitti samaan paikkaan kun toinenkin. "No, näemmä ne ovat typerämpiä kuin luulinkaan." Tuo vastasi naurahtaen ja laski sitten päänsä kivelle.

Hougen

*Hougen naurahti ja laski päänsä myöskin tassujensa varaan. "Jätä muuten sitten se Ginin penikka minulle. Viimeksi sain sen melkein hengiltä, mutta sitten se turkasen salama iski minuun. En muista juuri mitään, mutta hermostoni ei palaa koskaan ennalleen. Vaikka ei se mitään, en juurikaan tunne kipua." Hougen naurahti ja heilautti häntäänsä. "Onko sinulla jokin kohde, jonka haluat teurastaa?" Hougen kysyi sitten ja kääntyi kyljelleen.*

Sniper

Sniper mietti hetken ja murahti muistaessaan vanhojen vihollistensa olemassaolon. Tai olihan se koko ajan muistanut mutta Ginin ja Rikin muisteleminen ärsytti sitä. "Tahdon repiä Ginin kappaleiksi. Lisäksi haluan tappaa entisen johtajani Rikin jos mahdollista. Tahdn tappaa ensin Ginin isän poikansa silmien edessä ja sitten Ginin kostona." Tuo sanoi. Se tahtoi tappaa kaksi ylipäällikkä mutta sillä oli molempiin kunnolliset syyt. Hurtan ääni oli kylmä ja siitä kuulsi viha niitä kahta akitaa kohtaan.

Hougen

*"Hah. Kaikin mokomin. Tapan vain Weedin, ja sitten katselen veristä näytöstäsi, mikäli ehdin mukaan. Voisimme sisustaa akitojen nahkoilla Gajyon, kun valtaamme Ohun." Hougen vitsaili ja ajatteli sitten suloista kostoaan. Pikku Weed, joka nyt todennäköisesti oli kasvanut isoksi, saisi katua syntymäänsä. Hougen ei antaisi armoa. Ja nyt se tiesi, mihin Weedin battouga pystyi. Sitä tuli varoa. Ja varsinkin, jos se oli nyt vahvistunut. Hougenilla oli kuitenkin paljon ässiä hihassaan. Weed saisi tuntea karmaisevan loppunsa hitaasti kärsien.*

Sniper

Sniper naurahti taas mutta oli nyt sulkenut silmänsä. Se ei aikonut nukkua koska nukkuakseen se etsisi ensin luolan. "Selvä. Saat sitten sisutaa ihan rauhassa kuomaseni. Akitan nahat seinillä tuovat mukavaa piristystä siihen kiviseen vuoreen." Tuo sanoi vitsikkäästi ja huokaisi. Hurttta ajatteli uutta liikettää jota pääsisi käyttämään vihaamiinsa koiriin. Niiden ilme olisi varmasti näkemisen arvoinen kun dobermanni hyökkää.

Hougen

*"Tai mitä jos otamme orjaksi pari Ohun laumalaista. Vaikka sen ... Tesshin. Hän tappoi veljeni Genban.." Hougen muisteli murhaavasti. "Hänellä voisin luututa lattioita." Hougen virnisti, mutta vakavoitui sitten. "Ei, hänkin saa päästä hengestään, sen takaan." Hougen murahti ja katseli sitten taivasta tyynenä.*

Sniper

Sniper virnisti ja lipaisi huuliaan. Se avasi nyt silmänsä ja nosti päänsä ylös katsoen Hougenia virnuillen. "Lattiamopilta se näyttääkin, sen pää on kuin suoraan siivoojien kaapista." Tuo vitsaili takaisin ja naurahti uudemman kerran. "Emmeköhän me tapa kaikki. Tietenkin jos siellä on halukkaista liittyjiä joita emme tunne niin kyllä lisäjoukot tervetulleita ovat." Tuo sanoi ja laski taas päänsä.

Hougen

*Hougen nauroi. "Kogasiivoojat RY, harjoja joka lähtöön." Hougen vitsaili, mutta vakavoitui sitten. "Näin me teemme. Ohun rakit ovat perhanan sitkeitä taistelijoita. Sellaisia kun saisi joukkoihin, niin saisimme paljon lisää vahvoja sotureita. Väärällä puolella ollessaan ne ovat vain liian paljon mahtavassa soturiarmeijasuojelijamikälie uskossaan, että ovat turhankin helppoja vastuksia.." Hougen tuumaisi.*

Sniper

Dobermanni nauroi hetken ja virnuili. Kogista saisi oivia moppeja. Kuitenkaan yhtään ei tultaisi säästämään ilman hyvää syytä. "Kyllä, me yritämme käännyttää Ohun joukkoja puolellemme. Jos mahdollista niin ujutamme vakoojia. Se auttaa meitä selvittämään heidän liikkeitään." Tuo sanoi ja katsahti joukkoja jotka olivat vuoren lähettyvillä.

Hougen

*Hougen nyökkäili ja nousi sitten seisomaan. Jostain kuului jylinää. "Katsos..." Hougen sanoi ja siristi silmiään. Kolmisen sataa Kasain joukoista paennutta koiraa juoksi Sumuvuorta kohti. "Pysäyttäkää ne!" Hougen huusi, ja koirat tekivät ns. "sulkuportin", jotta koirat eivät pääsisi jatkamaan matkaansa. Hougen vilkaisi Sniperiin, ja lähti laskeutumaan alas, olettaen, että tuo seuraisi perässä. "Keitäs te olette?" Hougen kysyi pistävästi ja nuolaisi huuliaan, käveleskellen edes taas joukkion edessä. Yksi yritti hänen kimppuunsa, mutta Hougen tarttui tuota kurkusta ja puri kuoliaaksi. Ruumis paiskautui kuolleena maahan. Kaikki katsoivat tanskandoggia tyrmistyneenä. Lopulta joku puhkesi puhumaan. "Olemme Kasain joukkoa. Johtajamme kuoli ja hävisimme taistelun. Lähdemme pois koko maasta!" Hougen kuunteli mielenkiinnolla ja vilkaisi sitten merkitsevästi Sniperiin (?). "Miksi pakenette, kun voitte jatkaa taistelua Ohua vastaan, mahtavammassa joukossa?" Hougen kysyi ivallisella äänellä. Joukkojen keskelle laskeutui hiljaisuus. Kukaan ei sanonut mitään. "Mitäs sanot, Murder S.? Olisiko meillä käyttöä.. hmm.. montakos teitä onkaan?" Hougen kysyi. "300. Tai siis oli..." Joku vastasi happamana. "Niin.. siis 299 koiralle?" Hougen jatkoi lauseensa loppuun, ja käänsi katseensa dobermanniin. (?)*

Sniper

Dobermanni käänsi katseensa metsään ja käveli hitaasti niitä kohti Hougenin jo tapettua yhden. Hougen oli kyllä iso a lihaksikas sekä herätti olemuksellaan kauhua mutta Sniperin metalliosat herättivät tietynlaista pelkoa ja kunnioitusta. Kun uros käveli hitaastipäin, laski lähin koira häntänsä koipien väliin ja rupesi tärisemään. "Sinä olet se Murder S. Olemme joskus kuulleet sinusta." Se sönkötti ja muutamat nyökkäilivät. "Niin olen ja tässä on johtjakumppanini Hougen. Te kuulutte nyt meidän joukkoihimme! Tottelette meitä ettekä epäröi! Siitä seuraa rangaistuksena kuolema..." Tuo sanoi ja katsahti sitten Hougeniin (?)

Hougen & Thunder

*"Aivan niin." Hougen täydensi. "Ette halua tuntea sitä, kun nuo rautajalat pieksevät luunne paskaksi." Hougen uhkaili, viitaten dobermannin jalkoihin, ja lipaisi huuliaan. Koirat näyttivät kauhistuneilta. "No, ihan rennosti vain. Jos teette mukisematta yhteistyötä, säästytte." Hougen rauhoitteli, tosin pilkallisella äänellä. Koirat vilkaisivat toisiinsa ja levittäytyivät sitten ympäriinsä. "Aika hieno saavutus. Kerralla kolmisensataa soturia.." Hougen sanoi Sniperille. Thunder tarkkaili välikohtausta kauempaa, muttei sanonut mitään.*

Sniper

Hougenin sanojen vahvistukseksi dobermanni kolautti jalkaansa kiveen jolloin siitä kuului kova ääni. Muutama hätkähti mutta lopulta ne evittäytyivät. "Erittäin hyvin. Meidän ulkonäeöllämme ja olemuksellamme pelottelemme kaikki mahdolliset pikkujoukot liittymään meihin. On mennyt vain muutama pöivä mutta armeijamme koko on jo 650. Mielestäni edistymme vauhdilla." Tuo totesi ja kääntyi tanskandoggiin päin (?)

Hougen

*"Kyllä.. vielä toinen samanmoinen määrä, ja alammekin jo olla valmiita hyökkäykseen." Hougen sanoi virnistellen ja kapusi takaisin vuoren päälle. "Jos taistelu kerran on ohi, niin paikan omistajaa on syytä odottaa saapuvaksi. Hän saakin oikein juhlallisen vastaanoton." Hougen ajatteli kierosti ja lipaisi huuliaan.*

Yuriko

Yurikon oli tullut ulos luolasta ja sen haavat olivat jo parantuneet ja se oli myös täysissä voimisaan. Yuriko oli lähtenyt metsälle kun se huomasi jonkun koira lauman jonka johdossa oli joku Tanskandoggi. *Keitä nuo ovat?* yuriko tuumi ja jäi hetkeksi seuramaan laumaa.

//Myös Sniper johtaaa laumaa, yhdessä Hougenin kanssa//

Sniper

Sniper virnuili ja kääntyi mennäkseen Hougenin perässä ylös. Se asteli varmoin ja hitain askelin ja loikkasi sitten kankeasti omalle kivelleen. Se katseli joukkoja ja tähysti Futago-solan suuntaan vaikkei voinutkaan nähdä sinne. Joskus minä revin teidät kappaleiksi. Gin ja Riki, saatte nähdä millainen on Tarkka-ampujan kosto. Tuo ajtteli ja sitten katsoi joukkoja. "Kaikki asettuvat valmiiksi. Jätämme vain osan teistä näkyviin jolloin mahdolliset hyökkääjät luulevat määrämme pienemmäksi. Sitten myöhemmin tulevat puolet ja loppu joukko esiin!" Tuo selosti. Joukot rupesivat jo miettimään sopivia vaanimispaikkoja. "Tiedätkös Hougen, Gajyolla on eräs toinenkin jonka saata haluta tappaa" Tuo sanoi ja katseli etukynsiään hetken.

Hougen & Thunder

*Hougen kuunteli mielenkiinnolla. "Niin, kuka?" Tanskandoggi kysyi ja heilautti rennosti päätään. Thunder haistoi uuden tuoksun koirien seassa. Metsän hämäristä se erotti hienoista liikettä, ja dobermanni ampaisi jaloilleen, haukahtaen lyhyesti. "Tule esiin sieltä!" Thunder huusi tarkoittaen Yurikoa. "Joku tarkkailee meitä metsästä." Thunder kääntyi sanomaan isälleen, ja Hougenkin nousi nyt jaloilleen, katse suunnattuna metsään päin.*

Yuriko

Yuriko astui hieman takse päin ja kun Thunder haistoi sen. Yuriko ei tullut esiin vain yritti olla varuilaan ja trakana lauman suhteen. *Joko ne huomasivat minut?* Yuriko ihmetteli ja kääntyi sitten pois päin ja lähti kävelemään luolalle jossa oli levännyt sillä ei aikonut riskerata henkeään jos ne kävisivät sen kinpuun.

Sniper

Sniper naurahti. Se tiesi että Hougen saattaisi hämmästyä erään sakemannin elossa olemisesta mutta luultavasti tanskandoggi saisi päästää sen hengiltä lopullisest. "Se pikku ystäväsi John. Sakemanni jonka kerran melkein tapoit. Muistatkos?" Tuo sanoi mutta keskittyi stten Thunderiin ja köäänsi katseensa metsään. "Hakekaa se! Thunder, tuo se meidän eteemme." Tuo komensi ja tuijotti tiiviisti metsään.

Hougen

*"Perhana!" Hougen sanoi yllättyneenä, vaikkei kovinkaan pahoillaan. Tanskandoggi hymähti. "No, saanpa tappaa hänet uudestaan. Tällä kertaa revin sen kappaleiksi, jotta se ei siitä enää nouse." Tanskandoggi sanoi ja katsoi metsikköön päin. "Noh, eikö sana kuulu? Teitähän juuri käskettiin menemään hakemaan se tunkeilija!" Hougen sanoi, kun osa porukasta vielä seisoi paikoillaan.*

Sniper

Sniper naurahti muta vakavoitui sitten ja istui alas. Se ei aikoisi minkään vaivaisen rakin perässä metsään lähteä vaan alaiset saisivat hoitaa sen. Jos se kuuuluisi Ohuuun niin se tapettaisiin vakoilijana. "Juu, revi se kappaleiksi ja purkita kissanruokapurkkeihin. Silloin luulisi sen kuolleena pysyvän." Tuo vitsaili ja katseli ympärilleen. Se mietti kauanko kestäisi että Moss joukkoineen saapuisi kotiin ja saisivat vastaan järkyttävän yllätyksen.