Kogien kasvava joukko

Tesshin

*Tesshin katsoi ylpeänä uusia sotureitaan. Kaikki olivat nuoria kogia, osa lauman sisältä varttuneita, suurempi osa ulkopuolisia. He kaikki olivat läpäisseet testit täysin pistein ja syystäkin Tesshin sai olla tyytyväinen. He olivat nyt kaikki täysiä kogia jotka osasivat taistella. Kogien joukko oli kasvanut noin 30 soturista lähes kaksinkertaiseksi, 58 yksilöön. Se vastasi ainakin sataa tavallista voimakasta rivisotilasta. "No niin, nyt tiedätte kaikki tehtävänne. Tiedätte, ketkä jakautuvat metsästysryhmiin ja ketkä vartiointiryhmiin. Loput auttavat tukikohdan vahvistamisessa ja muut lähtevät mukanani Gajyolle. Eli siis vakiojoukkomme, 30 soturia tulevat minun mukaani ja te uudet jäätte tänne. 15 vartiointiryhmään, 3 metsästysryhmään ja loput 10 tukikohtaan." Tesshin neuvoi noita, ja lähti sitten joukkonsa kanssa kohti Gajyota ilmoittautumaan Ginille.*

// Tesshin poistuu, mutta palaa pian ja jos joku haluaa pelata niin täältä löytää (; //

Ginkotsu

Ginkotsu oli tullut Kogien aluelle ja tarkaili ympäristöä hieman. Se käveli rauhalisesti eteenpäin, se tiesi olevansa Kogien aluella ja oli hyvin rauhallinen sillä sen sukuun oli kuulunut muutamia Koga-koiria. *Tämisiis on Kogien aluetta. Kukakohan on nykyinen Kogien johtaja?* Ginkotsu tuumi sillä ei ollut toistaiseksi kuulut juuri mitään Tesshinistä tai edes siittä että Kurojaki oli viellä hengissä.

Tesshin

*Tesshin oli palannut takaisin Gajyon tiedustelureissultaan ja nyt hänen 30 koiran joukkonsa oli huomannut Ginkotsun. Koska turvatoimet olivat tiukentuneet Ohun ongelmien myötä, kogat ilmestyivät kaikki yllättäen Ginkotsun ympärille. Koira oli tuntematon ja siksi oli oltava tarkkaavainen. "Kuka olet, ja mitä teet alueellamme?" Tesshin kysyi, seisoen varjoissa. Siitä ei erottanut kuin mustan siluetin hämärtyvässä metsässä. Tesshinin ääni oli vakaa ja rauhallinen, muttei pistävä tai tungetteleva.*

Ginkotsu

Ginkotsu huomasi sen ympäröimät Kogat, mutta oli kuitenkin aivan rauhallinen. Se katsoi varjossa seisovaa Tesshiniä. "Minä olen Ginkotsu ja olen läpikulku matkalla ja ajattelin poiketa isoisän koti seudulla." Ginkotsu sanoi ja katsoi koko ajan Tesshiniä. *Onko hän Kogien uusi johtaja?* Ginkotsu ajatteli.

Tesshin

*Tesshin kuunteli tarkkaavaisena toista. Tuo näytti vähän koga-koiralta, ja siksi Tesshinin mielenkiinto heräsi. "Vai niin, Ginkotsu." Tesshin vastasi ja astui esiin. "Minä olen kogien johtaja, Tesshin. Hauska tutustua." Tesshin sanoi. "Isoisäsi kotiseutu...? Mitä tarkoitat?" Tesshin kysyi sitten ja tutkaili Ginkotsua katseellaan arvioivasti. Toinen oli vahvan ja taitavan näköinen. Eniten Tesshiniä kiinnosti toisen ulkomuoto ja se, miten tuo muistutti kogia.*

Kurojaki

Vanha koga oli tehnyt kierroksen Gajyon ympärillä mutta tajunnut että Tesshin ei ollut siellä. Se oli nopeasti palannut kogien metsiin ja käveli sillä. Kaksi sitä vahtinutta kogaa olivat nopeasti tuon vierellä. "Missä olit Kurojaki? Et saisi jättää meitä. Olemme henkivartijoitasi." Ne jauhoivat. Kurojaki virnisti. Pah! En tarvitse suojelua vaikka olenkin vanha." Tuo totesi huvittuneena ja katosi läheiseen puuhun. Itseään seuraavasta kaksikosta välittämättä se eteni oksia pitkin ja pian saapui sinne missä iso joukko kogia oleskeli. Myös tesshin oli siellä ja joku vieras...
Uros katosi oksaltaan ja ilmestyi Ginkotsun taakse metrin päähän. se ei tehnyt mitään vaan katsahti Tesshiniä kysyvästi.

Ginkotsu

Ginkotsu katsoi Tesshiniä hetken kun tuo kertoi olevansa Kogien johtaja, vaikka se itse arvelikin sitä. Se ei kuitenkaan uskonut arvaavansa oikein. "Tarkoitan teidän Kogien aluetta, sillä isoisäni oli yksi niistä Kogista jotka hyppäsivät Kurojakin perässä palavaan Ito-taloon." Ginkotsu sanoi ja katsoi Tesshiniä. Sitten vilkaisi taakseen ja huomasi Kurojakin ja kaksi muuta Koga-koiraa seisovan takanaan.

Kurojaki

Nyt uros hämmentyi. Se muisti hyvi elävänä mielessään kuinka teki joukkomurhan. Ja itse vielä juoksi pois. Tuo kuitenkin kuunteli mielenkiinnolla mitä toinen kertoi koska tuo tahti tietää kuka koga oli kyseessä. Toinen ei tainnut tunnistaa Kurojakia mutta ennen pitkää luultavasti tajuaisi kuka oli kyseessä. Kurojakilla ei nyt ollut edes sirppiäään. Se oli piilottanut sen erään onton puunrungon sisään.

Tesshin

*Tesshin kuunteli Ginkotsua. "Niin... Se oli surullinen tragedia, mutta välttämätön Igojen ja Kogien välisen rauhan saavuttamiseksi. Sittenhän me olemme tavallaan jotain sukuakin." Tesshin sanoi ja katsahti sitten Kurojakiin. Tesshin ei kuitenkaan myöskään sanonut mitään, vaan tervehti tuot kevyellä nyökkäyksellä. "Oletko jossain laumassa tällä hetkellä?" Tesshin kysyi Ginkotsulta. Vaikka tuo vaikuttikin kunnon koiralta, niin koskaan ei voinut tietää, kuuluiko tuo johonkin vihollislaumaan.*

Ginkotsu

"Minä olen kulkenut aina yksin, tosin tunnen kyllä muutamia pieniä laumoja." Ginkotsu vastasi ja katsoi Tesshiniä. Sitten se käänsi katsensa Kurojakin ja katsoi sitä hetken. Se ei tunistanut Kurojakia sillä ei ollut koskaan aijemmin nähnyt sitä.

Tesshin

*"Aivan niin." Tesshin sanoi sitten. "Olet ehkä kuullut Hougenista, Sniperistä, Black Eyesistä. Ehkä jopa myöskin Doragosta. Huhut kulkevat nopeasti." Tesshin sanoi. "Siksi täälläkin on tavallista tiukemmat turvatoimet." Tesshin sanoi sitten ja asteli edestakaisin. "No, jatka vain matkaa, jos haluat. Olet tervetullut tänne, jos mielesi tekee. Ja jos joskus etsit laumaa, niin olisit varmasti sopiva koga-koirien joukkoon." Tesshin sanoi ja hymyili sitten.*

Ginkotsu

Ginkotsu hymyili hieman kun kuuli Tesshini sanat. "Olen kyllä kuullut heistä, eivätkö Hougen,Sniper ja Black Eyes ole litoutuneet. Tosin olen kuullut että huhujen mukaan Black Eyes olisi tappanut oman tytärensä, mutta se on vaan huhu entiedä pitääkö se täysin paikanssa." Ginkotsu sanoi ja katsoi Tesshiniä.

Kurojaki

Uros naurahti omille ajatuksilleen hiljaa ja nousi sitten ylös. Se siirtyi Ginkotsun vierelle seisomaan. Se oli nuorta koira isompi ja sen olemuksesta suorastaan huokui iän tumaan kokemusta ja taitoa. Se käänsi yksisilmäisen katseensa inkotsuun ja hymyili mystisesti. "Olen ahoillani isoiäsi puolesta. Hän oli yksi uskollisimmista sotureista kun hyppäsii perässäni. Satutko muistamaan hänen nimeään?" Tuo sanoi toiselle paljastaen myös samalla sen kuka oli.

Ginkotsu

Ginkotsu hämmästyi hieman kun tajusi Koga vanhuksen olevan kurojaki, mutta se ei kuitenkaan kovin paljoa näkynyt ulkoapäin. *Luulin Kurojakin kuoleen.* Ginkotsu ajatteli ja katsoi Kurojakia. "Hänen nimensä oli Kurosu." Ginkotsu sanoi.

Kurojaki

Uros sulki silmänsä ja käänsi kuonon kohti taivasta. Se huokaisi ja loi mieleensä kuvan sotureistaan. Nyt se muisti. "Aah, hän oli yksi uskollisimmista." Tuo totesi toiselle ja käänsi katseensa Tesshiniin.

Ginkotsu

Ginkotsu katsoi hetken Kurojakia ja kuunteli mitä se sanoi sitten se käänsi katsensa Tesshiniin ja muihin Koga-koiriin. "Taidan jatkaa matkaani." Ginkotsu sanoi ja hyppäsi sitten erään puun oksalle, se katsoi viellä Tesshiniä ja Kurojaki. "Olen varmma että tapaamme viellä." Ginkotsu sanoi ja lähti sitten likumaan puita pitkin pois Kogien aluelta.


//Ginkotsu poistuu//

Tesshin

*"Sekopäitä ne kaikki ovat.." Tesshin tuhahti ajatellessaan vihollisia. Sitten tuo kuunteli vain hiljaa sivusta isänsä ja Ginkotsun keskustelun, kunnes toinen ilmoitti jatkavansa taas matkaa. "Näkemiin sitten vain, Ginkotsu." Tesshin sanoi hymyillen ja katsoi toisen perään hetken. Sitten Tesshin katsoi taas Kurojakiin.*

Kurojaki

Uroksen katse oli suuntautunut maahan. Nyt se kuitenkin naurahti ja katsoi Tesshiniä silmiin. "Nyt tahdon tietää että oletko sinä komentanut nuo kaksi vahtimaa minua? Vai toimivatko oman päänsä mukaan?" Tuo sanoi ja ositti takajalallaan kahta kauempana takanaan seisovaa kogaa. Niitä jotka olivat vahtineet ja seuranneet vanhusta. "En katsos ole niin vanha että tarvitsen suojelua." Tuo sanoi huvittuneena.

Tesshin

*Tesshin katsoi Kurojakia, ja nauroi sitten. "Hyvä on, ehkä minulla oli hiukan osuutta asiaan. Edellisen keskustelun jälkeen olen ehkä ollut vähän turhan vainoharhainen." Tesshin tunnusti isälleen ja käveli sitten kahden koiran lähelle. "No, te teette nyt, miten isäni päättää. Jos hän ei kaipaa teitä, niin palatkaa vartiointihommiin." Tesshin sanoi ja palasi takaisin sijoilleen.*

Kurojaki Uros naurahti myös ja vilkaisi sitten kahta kogaa takanaan. Tuo rykäisi ja toiset ottivat heti asennon. ''Menkää, minä pärjään kyllä.'' Vanhus vakuutti vaikkei ollut siitä itsekään täysin varma. Koga oli kokenut paljon ja oli ihme että se oli edes hengissä.

Tesshin

*Tesshin katsoi isäänsä miettien, selviäisikö tuo tulevasta sodasta. Kurojaki oli vahva, yksi vahvimmista, jotka Tesshin tunsi. Ehkä kogasuvun vahvin. Mutta tuo oli jo vanha ja siksi Tesshin pelkäsi isänsä puolesta enemmän kuin ehkä oli tarpeen. Nuorempi johtaja ei kuitenkaan näyttänyt sitä ulospäin. Tesshin tahtoi luottaa isäänsä, vaikka kaikki saattoikin olla mahdollista.*

Kurojaki Kurojaki istui alas ja antoi pienen mystisen hymyn nousta huulilleen. Se katsoi poikaansa ilmeessäään tietynlaista ihailua. Toinen oli saavuttanut kogien johtajana loppujen lopuksi paljon enemmän kuin vanha isänsä. ''Ota sirppini.'' Uros sanoi yllättäen ja viskaal aseensa toisen jalkojen juureen.

Tesshin

*Tesshin katsoi isäänsä hetken aikaa ja yhtäkkiä yllättyi tuon heittäessä sirppinsä hänen jalkojensa juureen. Tesshin katsoi sirppiä ja sitten Kurojakia. "Mutta isä.. sinähän tarvitset sitä itse.." Tesshin sanoi, mutta Kurojakin päättäväinen ilme (?) sai Tesshinin tarttumaan hampaillaan lujasti sirppiin. Se oli yllättävän kevyt, ja tuntui hyvältä hampaissa. Kiiltävä terä heijasti valoa Tesshinin silmiin ja sirppi oli todellakin terävä. Tesshin katsoi vieläkin kysyvästi isäänsä, miettien, oliko tuo sanonut sen ihan tosissaan.*

Kurojaki

Uros ei voinut olla hymyilemättä. Toinen oli aivan kuin tämä nuorena vaikkakin toinen oli oikeasti paljon mahtavampi kuin isänsä koskan. Toinen ei vain tiennyt sitä vielä. "Niin tarvitsen. Sinä käytät sitä minun jälkeeni mutta tarvitset koulutusta. Minulla on kaksi sirpiin liittyvää tekniikkaa. Kadun helvetissä jos en nyt opeta niitä sinulle." Tuo sanoi toiselle täynnä iän tuomaa varmuutta.

Tesshin

*Tesshin katsoi sirppiä uudelleen ja sitten isäänsä. Kogajohtaja odotti hiirenhiljaa, mitä liikkeitä tämän isä aikoi hänelle opettaa. Tesshin katsoi sirppiä ja mietti, millaista vahinkoa se saattaisi hänelle itselleen aiheuttaa, jos hän ei käyttäisi sitä oikein. Sitten Tesshin muisti neuvon, ettei sirppiä saisi koskaan pelätä, muuten se ei toimisi oikealla tavalla. Koga siis rohkaisi mielensä, otti tukevamman otteen sirpin kahvasta ja kohdisti kysyvän katseensa Kurojakiin.*