Giru & Ranmaru
Giru ja Ranmaru olivat juuri rantautuneet Kyushun. He ravistelivat hetken turkinsa kuivaksi ja jatkoivat sitten matkaa kavereidensa luo. Pian Ranmaru haistoi karhun ja veren hajun ja rupesi juoksemaan. "Pidetään kirettä Giru olen varman että haistan verta." Ranmaru sanoi veljeleen. Silloin Girukin rupesi juoksemaan. Pian he tulivatkin sille luolalle missä niiden kaverit olivat. Giru ja Ranmaru huomasivat karhun jota vastaan niiden kaverit taistelivat. "Futa-Uzu Ikioi!" Giru ja Ranmaru huusivat yhtä aikaa ja juoksivat karhua kohti vierekäin ja alkoivat sitten pyöriä niin että lähestyivät toisiaan ja että näyttis iltä kun veljekset olisivat sulautuneet toisiinsa ja sitten ne iskivät hanpaansa siihen karhuun yrittäen katkaista sen karhun keuhkot, mutta eivät onnistuneet siinä. Kun he lopettivat teknikansa karhu pakeni paikalta. Se karhu oli saanut pahoja haavoja kehoonsa, mutta ne haavat eivät kyllä ollut tappavia. Karhun lähtiessä Giru ja Ranmaru käänsivät katsensa sitten kavereihin jotka näyttivät olevan hieman surullisia. Pian Girun ja Ranmarun poskille valui kyyneleitä kun huomasivat muutaman kaverinsa kuoleen, luultavastikkin se äskeinen karhu oli tappanut ne. "Mi...Miksi juuri nyt?" Giru sai sanottua ja oli hieman maassa. Sitten Giru ja Ranmaru kaivoivat kuolleille ystävileen haudan ja ottivat sitten kuoleiden kavereidensa hännästä kiinni ja hautasivat ne. "Kjuu tietääkö Tsunami tästä?" Ranmaru kysyi ystävältään. "Ei emme ole kuulleet Tsunamista mitään sen jälkeen kun hän lähti." Kjuu vastasi Ranmarulle. Giru,Ranmaru ja heidän muut ystävänsä surivat kuoleiden menetystä, Ranmaru nosti kuitenkin korvansa pystyyn kun kuuli askeleita takaansa.
Giru ja Ranmaru olivat juuri rantautuneet Kyushun. He ravistelivat hetken turkinsa kuivaksi ja jatkoivat sitten matkaa kavereidensa luo. Pian Ranmaru haistoi karhun ja veren hajun ja rupesi juoksemaan. "Pidetään kirettä Giru olen varman että haistan verta." Ranmaru sanoi veljeleen. Silloin Girukin rupesi juoksemaan. Pian he tulivatkin sille luolalle missä niiden kaverit olivat. Giru ja Ranmaru huomasivat karhun jota vastaan niiden kaverit taistelivat. "Futa-Uzu Ikioi!" Giru ja Ranmaru huusivat yhtä aikaa ja juoksivat karhua kohti vierekäin ja alkoivat sitten pyöriä niin että lähestyivät toisiaan ja että näyttis iltä kun veljekset olisivat sulautuneet toisiinsa ja sitten ne iskivät hanpaansa siihen karhuun yrittäen katkaista sen karhun keuhkot, mutta eivät onnistuneet siinä. Kun he lopettivat teknikansa karhu pakeni paikalta. Se karhu oli saanut pahoja haavoja kehoonsa, mutta ne haavat eivät kyllä ollut tappavia. Karhun lähtiessä Giru ja Ranmaru käänsivät katsensa sitten kavereihin jotka näyttivät olevan hieman surullisia. Pian Girun ja Ranmarun poskille valui kyyneleitä kun huomasivat muutaman kaverinsa kuoleen, luultavastikkin se äskeinen karhu oli tappanut ne. "Mi...Miksi juuri nyt?" Giru sai sanottua ja oli hieman maassa. Sitten Giru ja Ranmaru kaivoivat kuolleille ystävileen haudan ja ottivat sitten kuoleiden kavereidensa hännästä kiinni ja hautasivat ne. "Kjuu tietääkö Tsunami tästä?" Ranmaru kysyi ystävältään. "Ei emme ole kuulleet Tsunamista mitään sen jälkeen kun hän lähti." Kjuu vastasi Ranmarulle. Giru,Ranmaru ja heidän muut ystävänsä surivat kuoleiden menetystä, Ranmaru nosti kuitenkin korvansa pystyyn kun kuuli askeleita takaansa.