Missä kaikki ovat?

Ben

Vanha tanskandoggi kulki eteenpäin, pitkin metsäpolkua. Vanhus oli lähtenyt vain pienelle kävelylle, mutta oli huomaamattaan vaipunut, niin syvälle omiin ajatuksiinsa, että ei ollut huomannut poistuneensa Futago-solasta. Nyt sokea, Ohun veteraani ei tiennyt yhtään missä mahtoi olla, tuo kulki vain eteenpäin, miettien Crossia.

Samassa Ben havahtui ajatuksistaan, kuullessaan lähistöltä taistelun ääniä. Vanhuksen kirsuun kantautui myös tuttu haju. Sen oli pakko olla Kurotora. Ben lähti viivyttelemättä, ripeästi kävelemään kohti taistelupaikkaa. Pian Ben saapui aukion laidalle ja aisti Kurotoran selvästi. Ben haistoi myös Chutoran, mutta ei kauhukseen aistinut tuossa juurikaan elonmerkkejä. Tanskandoggi otti ryhdikkään asennon ja rykäisi kuuluvasti. "Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Kuka tästä on vastuussa?" Ben kysyi ärähtäen ja lähti itsevarmasti astelemaan kohti taistelijoita.

Yamazaru

Yamazaru ehti väistää Kurotoran hampaat niin että sai kaulaansa vain pienen havan. Se murisi vihaisena Kurotoralle ja sillä oli hyvin murhan himoinen katse toiseen. Sitten se käänsi katsensa hetkeksi paikalle tuleseen Benin. "Shi.....Vielläkö näitä vanhoja rakkeja puthkataa jostain." Yamazaru sanoi hieman pienellä äänellä. Sitten se teki katoamis tempun ja ilmestyi korkealle puun oksalle. *Parasta varmaan lähteä kohta.* Yamazaru tuumi.

Kurotora

Kurotora astui huohottaen eteenpäin ja katsoi ylhäällä olevaa Yamazarua. "Häivy täältä, saastainen paskiainen, äläkä koskaan tule enää takaisin! Jos näen vielä sinut kerrankin täällä, niin tapan sinut, vaikka se veisi oman henkeni!" Kurotora huusi raivoissaan, korvat luimussa ja päättäväinen katse ainokaisessa silmässään.

Yamazaru

"Lähden sitten kun haluan enkä kenenkään tahdosta." Yamazaru sanoi Kurotoralle ja hymyili hieman ja oli hyvin ylpeä siittä että oli saanut tappettua yhden kai veljeksistä, sitten se käänsi uhkaavan katsensa Chitoran ja Georgiaan ja nuolaisi hieman huuliaan. Se paljasi viellä hampaansa noille niin kuin olisi hyökkäämässä niiden kimpuun, mutta oikesti se vain halusi pelästyttää nuo. Sitten se katosi kaikkien näkyvistä eikä enään ilmestynyt näkyviin.


//Yamazaru poistuu.//

Chitora

Chitora käänsi katseensa Georgiasta kun toinen ei vastannut ja kääntyi Beniä kohti. Aina vain enemmän ja enemmän porukkaa... Se huokaisi Yamazarun lähtiessä, muttei pelästynyt tuota. Ei se niin pelkurimainen ollut. Se ravisti päätään ja vilkaisi Chutoraa. Naaras tiesi, että toinen oli sen sukulainen, mutta ne olivat vaihtaneet vain muutaman sanan keskenään, ei se osannut kunnolla surra tuon tilaa, sillä tiesi siitä vain vähän. Eikä se muutenkaan näyttäisi tunteitaan kovinkaan voimakkaasti. Chitora asteli varovaisesti lähemmäs ja madalsi päätään tuota kohti.

Kurotora

Kurotora katsoi vihaisesti Yamazarun perään. Toisen kadotessa kai kuitenkin tiesi, ettei tuo tulisi vähään aikaan takaisin, ja että kapinoinnista huolimatta tuo poistuisi alueelta. Kurotora kääntyi sitten Benin puoleen. "Black Eyesin soturi.." Kurotora sanoi murhanhimoa äänessään ja asteli sitten luovuttaneen näköisenä veljensä vierelle. "Chutora... vieläkö olet hengissä?" Kurotora kysyi. Jos olisi, niin Kurotora tahtoisi sanoa vielä hyvästinsä, mutta jos taas ei.. niin, sitten vain hyvästit jäisivät sanomatta.

Chutora

Chutora oli jo lähes hengiltä, se oli jo melkein päästänyt irti elämästä. Vanha kai sai kuitenkin vielä heikosti avattua silmänsä ja käännettyä katseensa veljeensä. "Ben, pidä huolta veljestäni," tuo pyysi, irrottamatta katsettaan Kurotorasta. "Chitora, olet hieno naaras. Kunnioita meidän sukuamme ja ota vastaan veljeni koulutus," tuo pyysi nartulta heikolla äänellä. "Kurotora, veljeni, pidä huolta itsestäsi, metsästämme ja ennen kaikkea pidä huolta... Kai-koirien jalosta suvusta..." Chutora pyysi viimeisillä voimillaan, äänen hiipuessa olemattomiin. Sitten vanha koira sulki silmänsä ja antoi päänsä laskeutua maahan. Chutora veti viimeisen henkäyksensä omassa kotimetsässään.

Ben

"Black Eyesin..." Ben sanoi vaimeasti Kurotoran kerrottua hyökkääjän henkilöllisyys. Sitten vanhus käveli rauhallisesti Chutoran luokse. Vanha tanskandoggi kuunteli tuon tarkasti Kain viimeiset sanat ja nyökkäsi syvään. "Hyvä on Chutora. Anteeksi, etten kyennyt suojelemaan sinua..." Ben pahoitteli, pidätellen samalla kyyneleitään. ´Pahus... Miksi minä tulen aina liianmyöhään?...´ Ben kysyi itseltään purren samalla hampaitaan tiukasti yhteen.

Kurotora

Kurotora katsoi Chutoraa eikä voinut estää kyyneleitä. "Minä lupaan, veljeni." Kurotora sanoi ja toisen ummistaessa silmänsä vanha kai ulvoi pitkään. Hetken vielä seisoen Chutoran ruumiin vierellä tuo kääntyi raivosta täristen Beniin päin. "Black Eyes ja hänen soturinsa eivät saa tätä koskaan anteeksi!" Kurotora sanoi, mutta pakotti sitten itsensä hiukan rauhoittumaan. "Viimeinen kai-veljeksistä.. en voi uskoa tätä.." Kurotora sanoi murheen murtamana ja nosti sitten Chutoran ruumiin selkäänsä. Tuo vei sen // sovitaan että Akatora olisi haudattu metsään? (: // Akatoran haudan vierelle ja alkoi kaivaa. Kuopan ollessa tarpeeksi syvä Kurotora laski veljensä viimeiselle leposijalleen ja peitti kuopan. Nyt kohdassa oli kaksi kumpua. "Kun minä kuolen... tahdon, että minut haudataan teidän rinnallenne.." Kurotora sanoi ja palasi sitten takaisin päätään riiputtaen. Vanhus ei edes jaksanut huolehtia itsestään vaikka olikin kauttaaltaan haavoittunut.

Georgia

Georgia vilkaisi hetken Kurotoraa joka otti veljensä selkäänsä se kuunteli myös muiten puheita hetken ja vilkaisi nopeasti Chitoraa, mutta ei sanonut vieläkään tuole tai kenellekään mitään. *Nuo taisivat olla vanhimpia Ouhn sotureita.* Georgia tuumi hetken se ei ollut enää piiloutunut vaan oli ihan näkyvillä.

Ben

Ben käveli hiljaa Kurotoran perässä Akatoran hautapaikalle. Kain alkaessa kaivaa hautaa veljelleen, liittyi Ben avuksi työhön. Kun Kain-veljeksistä keskimmäinen oli haudattu käänsi Ben sokean katseensa Kurotoraan ja kuunteli sitten Kurotoran sanat, pysyen silti edelleen hiljaa. Viimeisen veljeksen lähtiessä kävelemään, lähti Ben astelemaan tuon vierellä. "Yritä ryhdistäytyä Kuro... Surun käsittely vie aikansa, mutta veljesi eivät tahtoisi sinun surevan. Sinun tulee olla vahva, sillä tavalla kunnioitat heidän muistoaan parhaiten." Ben sanoi rauhallisesti.

Chitora

"Kiitos." Chitora kuiskasi Chutoralle ennen kuin tuo sulki silmänsä viimeisen kerran ja yhtyi Kurotoran suru-ulvontaan. Hetken se seisoi setänsä haudan vierellä ja lähti sitten vanhempien sotureiden perään, mutta Benin rohkaisevat sanat muistuttivat sitä toisestakin tunkeilijasta. "Anteeksi, tulen pian takaisin." se sanoi nopeasti ja katosi tiheikköön, eikä mennyt aikaakaan, kun se oli jo Georgian edessä. Nähdessään Chutoran ja Kurotoran puolustavan aluetta hengellään, se oli saanut uutta itsevarmuutta. Se aikoi tulla isänsä vertaiseksi taistelijaksi ja auttaa sukulaisiaan säilyttämään metsikön. "Toistan äskeisen kysymykseni. Kuka olet? Miksi luulet olevasi tervetullut Kain veljesten alueelle?" naaras kyseli hieman uhkaavalla äänellä. Jos toinen ei vieläkään vastaisi mitään, se ei epäröisi hyökätä enää, ajaakseen tunkeilijan pois.

Kurotora

Kurotora oli aina ollut sielultaan vahva, mutta molempien veljien kuolema sai sen melkein murtumaan. Kai käänsi katseensa Beniin ja nyökkäsi. "Olet oikeassa." Kurotora sanoi ja nousi sitten hitaasti ylös. "Kiitos sanoistasi, Ben." Kurotora sanoi ja katsoi sitten taivasta yläpuolellaan. "Kolmesta on enää yksi jäljellä." Kurotora sanoi hiljaa.

Georgia

Georgia hymähti hieman kuulesaan Chitoran kysymyksen uudestaan ja katsoi toista hetken. "Tietääksen tämä on ihan vapaa maa ja saan kulkea missä haulan, mutta jos sinua kiinostaa niin nimeni on Georgia." Georgia sanoi. "sitä paitsi olin vain läpi kulku matkalla ja satuin huomaana äskeisen taistelun." Georgia lisäsi vielä ja katsoi toista hetken.

Ben

Chitoran avatessa suunsa tajusi Ben tuon läsnä olon. "Häh? Kuka puhui." Ben kysyi hämillään, Chitoran pahoitellessa poistumistaan. "Kuka tuo oli? En huomannut häntä..." Ben sanoi edelleen hämillään. Hitaasti tanskandoggi käänsi soken katseensa takaisin Kurotoraan ja huokaisi. "Yksi kolmesta. Se on luonnon laki, joku elää pitempään, kuin toiset. Sinulla on kuitenkin edelleen poikasi ja veljenpoikasi. He tarvitsevat sinua nyt, enemmän, kuin koskaan." Ben jatkoi ja käänsi sitten katseensa siihen suuntaan, mihin Chitora oli äskettäin lähtenyt. "Kuka hän oli? En ole tavannut ennen..." Ben kysyi vaimeasti. Vanhusta häiritsi suuresti, se ettei hän ollut heti huomannut tuota outoa koiraa. Se oli merkki. Vanhuksen aistit olivat heikkenemässä, nopeammin, kuin Ben oli uskonut.

Chitora

Naaras murisi toiselle tuon sanoessa, että voisi kulkea missä haluaa. "Ei, tämä ei ole vapaata maata. Tämä on Kain veljesten ja heidän sukulaistensa metsä ja vaikka he oikeudenmukaisia ovatkin, se ei tarkoita, että täällä saisi kulkea milloin huvittaa." Chitora sanoi ylpeänä suvustaan. "Ja olisi muutenkin järkevää esittäytyä, varsinkin jos ei halua mitään pahaa. Me kait olemme tunnetusti äkkipikaisia ja hyökkäämme helposti kenen tahansa viholliselta vaikuttavan kimppuun." se jatkoi. Tuo valehteli sanoissaan jonkun verran ainakin itsensä kohdalla, sillä se harvemmin hyökkäsi kenenkään kimppuun suoraan, eikä myöskään ollut perinyt sukunsa äkkipikaisuutta, mutta eihän Georgian sitä tarvinnut tietää.

Georgia

Georgia katsoi Chitora hieman epäilen tuon viimisiä sanoja. "Et näytä siltä että olissit kuin setäsi." Georgia sanoi eihän se voinut olla aivan varma Chutorasta, mutta uskoi että se ei ollisi selainen kun Kurotora.

Kurotora

Kurotora nyökkäsi huokaisten. "Niin. He jatkavat kai-veljeksinä jälkeeni." Kurotora sanoi sitten ja kun Ben alkoi puhua Chitorasta, Kurotora hymyili. "Chitora on Akatoran tytär." Kurotora kertoi. Kaiveljesten suku ei ollut ehtynyt, päinvastoin. Kurotora tajusi, että se jatkuisi vielä pitään hänenkin jälkeen.

Ben

Ben käänsi hämmästyneet kasvonsa Kurotoraan. "Akatoranko? En tiennyt, että hänelläkin oli jälkeläisiä. Jos hän on tullut isäänsä voisi hänestä olla apua tulevaisuudessa Doragoa vastaan." Ben sanoi mietteliäästi ja käänsi sitten katseensa suuntaan, johon Chitora oli äsken lähtenyt.

Kurotora

Kurotora nyökkäsi Benille. "Hänellä ei ole taistelukokemusta, mutta hän varmasti oppii nopeasti." Kurotora sanoi. Uros oli vielä hiukan vaitonainen, mikä oli tietenkin ymmärrettävää.

Chitora

Naaras laski päätään ja murisi vihaisena Georgialle. "Ulkonäkö saattaa pettää." se murisi ja yritti upottaa hampaansa toisen kaulaan. Sitä alkoi ärsyttämään toisen asenne ja se halusi näyttää pystyvänsä puolustamaan Kain aluetta.

Georgia

Georgia sai toisen hampaansa kaulaansa, muuta pääsi nopeasti toisen oteesta irti ja hyppäsi hieman taaemmas toisestta. Sitten se hyökäsi Chitoran kimpuun ja yritti viiltää nopeasto toista rinan kohalta ja iski hampaansa sitten toisen taka jalkaan, mutta hillitsi voimiaan sillä oli tapana esitää taistelussa heikompaa mitä oikesti olikaan.

Tsubomi

Tsubomi oli tullut juuri kai veljesten metsään. Akita narttu katsoi hetken ympärileen jos näkisi jonkun tutun lähistöllä, se kulki jonkin aikaa eteenpäin ja huomasikin pian kauempana jonkun kai-koiran ja sileäkarvaisen noutaja joita ei tuntenut olenkaan. *Keitä nuo kaksi ovat?* Tsubomi tuumi hetken ja käveli sitten hieman lähemmäs ja huomasi kaksikon taistelevan keskenään.

Chitora

Naaras astui taaksepäin ja väisti toisen viiltoyrityksen, mutta sai tuon hampaat takajalkaansa. Hetken mielijohteesta se yritti iskeä omat hampaansa Georgian päähän, kun tuo piti yhä Chitoran jalasta kiinni (?)

Georgia

Georgia hymähti hieman ja vetäisi toisen takajalasta yritäen kaataa toisen maahan ja sitten se hyppäsi toisen ylä puolelle ja aikoi tehdä toisen selkään Neji Kiin.