Kaikki yhtä paholaismaista perhettä...

Gensui

Sakemanni katsoi vaikuttuneena Reaversin esitystä ja hymyili itsekseen. ´Melko vaikuttavaa. Papparainen tietää mitä tekee... Ohun joukoissa hän olisi ehkäpä, jopa uhka. Meidän joukossamme hänestä taas on varmasti hyötyä.´ Gensui ajatteli ja katsoi arvioivasti Reaversia.

Sniper, Kamikaze, Reavers ja Dorago

Kamikaze oli tiukkana seurannut vanhuksen esitystä mutta oli nyt vaativana kääntänyt katseensa Sniperiin joka murahti. Se tiesi että periaatteessa pikkuprinssit olivat sitä ylempiarvoisia joten sen pitäisi nyt jatkaa koulutusta. "No niin, te kaksi. lisiko jotain mielessä jota tahtoisitte oppia?" Metallinen dobermanni tiedusteli noilta.
Reavers katsoi doragoa mietteliäänä. "Olen tullut ajatelleeksi että oletteko sattumalta nähnyt tytärtäni? Hän kuulemme tuli Japaniin, nimeltään Destiny," papparainen tiedusteli. Dorago hämmentyi tiedosta. "hän taistelee Ohun joukoissa mutta meillämon hänen ja minun pentuni," Dorago kertoi. Reavers hämmentyi mutta sitä ei näkynyt. Nyt se vasta tajusi kaksi pentua kauempana. "Raiskasit hänet," Reavers totesi tyynesti. Se oli hyvä arvaamaan asioita.

Harakiri

Harakiri käänsi katseensa Sniperiin. Kunnioituksen häivääkään ei tuon silmissä näkynyt, mutta se tiesi, että vielä tässä vaiheessa dobermanni voisi tappaa hänet jos Harakiri ei olisi kunnolla. "Tahdon oppia jonkun vahvan silpomistekniikan.." Harakiri sanoi ja nuolaisi huuliaan.

Akina

Akina oli kuullut ja nähnyt tarpeeksi ja liukui nyten alas puusta. Se olisi voinut myös hypätä, mutta se oli ollut kuitenkin aika korkealla. Akina lähti kävelemään poispäin aluelta rauhallisena, kun sitä ei olltu huomattu vieläkään niin sillä ei ollut mikään kiire lähteä.

//Akina poistuu//

Hougen

Hougen makasi hiljaa luolassa ja odotti sotaa. Joka päivä tanskandoggi oli valmistautunut parhaansa mukaan ja odotti verestävin silmin Johnin tapaamista. Ehkä vihdoin ja viimein tuo saisi sakemannin hengiltä. Ei, ei ehkä. Hougen aikoi tehdä sen, varmasti, vaikka kuolisi itse. Silloin hän saisi jahdata Johnia helvetissä ikuisesti. Hougen naurahti kuivasti ja painoi päänsä tassujensa väliin.
Tanskandoggi ei ollut tietoinen, että hänen puolitoista vuotta sitten raiskaama narttu oli saanut pennun ja tuo pentu kuului nyt Ohun joukkoihin. Pennun nimi oli Kenji...

Sniper, Kamikaze, Reavers ja Dorago

Kamikaze loikkasi veljensä viereen istumaan ja tuijotti tiukkana Sniperiä. Se ei pitänyt opettajastaan mutta aikoi kuitenkin oppia jotain ja siksi ei ollut aikonut toiselle päätään. "Niin! Jotain oikein kunnollista!" Se painotti veljensä sanoja.
Sniper inhosi pentuja mutta tiesi että sen oli pakko totella Doragon käskyä opettajan hommasta, olihan tämä melkein kokenein soturi. "Hyvä on mutta myös isoisänne saa luvan opettaa jotain," tuo tuhahti ja istui alas miettimään. "Selvä, voisin opettaa erään susilta kotoisin olevan liikkeen jonka opin joku aika sitten. Sen nimi on Inazuma Kenbu-Hisoga," uros sanoi ja ulvaisi. Paikalle raahattiin harjoitusvastus joka tärisi peloissaan. "Seuratkaa tarkkaan kun näytän liikkeen," uros kehotti pentuja ja hyökkäsi spiraalimaisella liikkeellä, repien harjoitusvastuksen kehon täyteen viiltoja ja melkein koko koiran kappaleiksi.
Dorago seurasi mökkinsä terassilta pentujen opetusta mutta sitten tuo kääntyi uuden tulokkaan puoleen. "Hei vanhus. Se tyttäresi tosiaan kuuluu Ohun joukkoihin. Voisit käydä Ohussa hiukan vakoilemassa ja esittämässä liittolaista. Koska Destiny on tyttäresi, menee esitys varmasti läpi," Dorago ohjeisti Reaversia joka nousi nyökäten ylös. "Voin käydä mutta muista yksi asia nuorukainen. Olen vain liittolaisesi, en alaimaisesi. Käyn Gajyolla ainoastaan koska tahdon nähdä tyttäreni," vanhus muistutti ja lähti astelemaan kohti Ohua.'

//Reavers poistuu//

Harakiri

Harakiri katsoi innoissaan uutta liikettä joka todellakin vastasi odotuksia. "siistiä, haluan kokeilla!" Harakiri huudahti ja epäröimättä kävi vastustajan kimppuun. Tuo kuitenkin laittoi vastaan ja koska Harakiri ei hallinnut temppua täysin, koira sai muutaman syvän haavan ja vaipui tuskissaan maahan kiemurtelemaan sillä viillot olivat osuneet melko... Herkkiin kohtiin. Harakiri vain virnisti vaikka liike ei ollutkaan onnistunut.

Kamikaze ja Sniper

"Hyvä veli!" Kaze hihkaisi ja nauroi ilkeästi vastustajalle. Sitten tämän eteen tuotiin toinen. Tuo hyökkäsi, aloittaen varsin komeasti liikkeen mutta kuten veljensä, ei tämäkään mennyt nappiin. Se onnistui viiltelemään vastustajaansa muutamia viiltoja mutta spiraali pysähtyi heti selän kohdilla kun pennun suuntavaisto heitti ja tuo lensi maahan. Oli tuo kuitenkin onnistunut puhkaisemaan toiselta molemmat silmät ja tuo virnuili tyytyväisenä. "Mainiota! Olette näköjään nopeita oppimaan. Moni ei pystyisi tuohonkaan ensi yrittämllä," Sniper kehui kuivasti. Sille oli ihan sama oppisivatko kakarat mitään.

//Taidampa jatkaa tätä ; )//

Jerome ja Dorago

Jerome oli saapunut juuri Doragon rajalle. Se ei ensin huomannut vartijoita joten jatkoi eteenpäin. 'Ei vaikuta viisaalta kun ei edes vartijoita ole laittanut,' uros totesi mielessään. Kuitenkin melkein samantien sen eteen ilmestyi kaksi suurikokoista vartijaa. "Kuka olet ja mitä teet valtias Doragon mailla?" Ne kysyivät tiukkaan sävyyn. Niitä kuitenkin hämmensi tiukkuudestaan huolimatta jerome tuima katse jonka ne kohtasivat. "Olen Jerome ja tullut ottamaan selvää tästä kulemma niin mahtavasta Doragosta," Jerome kertoi totuuden. Se ei kuulostanut lainkaan epäilyttävältä. "Seuraa minua," toinen käski a lähti johdattamaan, toisen kävellessä Jeromen takana. Ei mennyt kauaa että uros sai silmiinsä mökin. 'Tämähän...tämähän...on se paikka josta silloin pelastimme Ginin,' sakemanni laittoi merkille ajatuksissaan kun tunnisti paikan Hougenin entiseksi tukikohdaksi. Melkein samantien se huomasi lihaksikkaan sakemannin nousevan ylös terassilla. "Kuka hän on?" Dorago kysyi tiukasti ja tuijotti epäileväisesti Jeromea. "Olen Jerome. Tulin ottamaan sinusta selvää Dorago," Jerome kertoi itse kuka oli ja lähestyi terassia hiukan, kunnes muutaman vartijan murina pysäyti sen. "Tunnet minut. Se tosin ei ole ihme tällä maineella. Miksi olet täällä?" Dorago jatkoi ja asteli alas terassilta. "Tulin tänn haastaakseni sinut taistoon," Jerome ilmoitti. Se sai jokaisen paikalla olevan koiraeläimen nauramaan. Myös Dorago hekotti hiljaa ja asteli aivan Jerome eteen. 'Samaa rotua kuin minä...Miten se on noin paljon isompi? No, koko ja lihakset eivät taistelua ratkaise...' Jerome pohti mielessään. "Jos voitan, saan ottaa laumasi haltuuni. Jos sinä voitat, tuon oman laumani sinun käyttöösi," jerome asetti ehdot ennen kuin Dorago edes suostui. Oikeastihan tällä ei laumaa ollut mutta sitä eivät nämä tienneet. Se oli vain keino päästä elävänä pois, jos häviö koittaisi. "Selvä, aloitetaan," Dorago sanoi huvittuneena. Jerome nyökkäsi ja piti katseensa tiukasti toisessa. Juuri kun jerome olisi syöksynyt kimppuun, se joutui pysähtymään kun Dorago vangitsi sen katseellaan. 'Mitä...tämä...on?' Jerome metti hämmentyneenä kun ei kyennyt liikkumaan. Melkein samantien se parahti tuskasta kun Doragon tekniikka alkoi vaikuttamaan. "Olet typerä rakki Jerome. Et voi voittaa minua," Dorago totesi mutta katsettan se ei irrottanut vaan pakotti jeromen kärsimään. Aivan yllätäen tuo kuitenkin syösksähti toisen sakemannin niskaan kiinni ja heitti ilmaan. Jerome ehti kuitenkin ilmassa kääntyä ja onnistui potkaisemaan Doragoa kuonoon. Siitä tuo pahuuden valtias vain suuttui ja onnistui viiltämään Jeromea kahdesti kylkeen. Iskujen jakelu ei kauaa kestänyt kun yllättäen Dorago onnistui tarttumaan Jermen niskaan ja painamaan maahan. "Olet hävinnyt," Dorago julisti ja päästi toisen nousemaan. Todellisuudessa jerome olisi voinut taistella paremmin mutta voittamaan se ei olisi kyennyt. "Minä tuon laumani ku palaan, eli aivan pian," tuo sanoi. "Äläpäs kiirehdi. Kolme vartijaani lähtevät varmistamaan että et ole keksinyt mitään juonta meidän päämme menoksi," Dorago sanoi ja nyökkäsi. Kolmme vartijaa lähtivät Jeromen kanssa pois paholaisen alueelta. "Typerä rakki," Dorago totesi itselleen ja asteli sisälle omaan mökkiinsä. Samalla jerome pääsi Doragon rajojen ulkopuolelle ja onnistui tappaman lähes ääneti kolme vartijaansa, päästen näin pois vihollisten luota.

//Jerome poistuu//

//Tää on ollut vähän jäässä ja vois varmaan jatkaa jotenkin... Mitäs jos aika olis sen verran hypännyt ettei Sniper enää kouluta kaksosia?//

// sopii (: pitäisikö ikäännyttää pentuja vaikka parilla kuukaudella? Ja ovatko nämä nyt sitten oppineet Inazuma Kenbu-Hisogan? En nyt ropeta vielä tähän väliin Harakirillä tuohon edellisen ropetukseen... jos haluat niin voit jatkaa omalla ropetuksellasi, ropetan vain pätkän Hougenilla ja Giantilla (; //

Hougen

Hougen ei ollut nähnyt juuri lainkaan päivänvaloa ja siksi se oli alkanut nähdä todella hyvin pimeässä ainokaisella silmällään, harjoitellessaan taistelemaan. Se oli hakenut itselleen rajojen ulkopuolelta muutaman harjoitusvastustajan, joita piti vankina kuopassa. Se nosti yhden koiran eteensä. "Hougen battouga." Hougen sanoi ja alkoi pyöriä paikoillaan, ikään kuin takaosansa ympäri. Sitten liike alkoi kiihtyä yhä enemmän kunnes tanskandoggia ei näkynyt, ja liikahti eteenpäin, osuen koiraan, joka sai ilkeitä repeämiä ja kuoli melkein heti. Sitten Hougen nosti seuraavan esille ja tuo kuoli heti, Hougenin viiltäessä tuota syvälle päälakeen luupiikeillään. Seuraava sai pahan iskun selkärankaansa, kun Hougen heittäytyi tuon päälle ja iski toista moukarimaisella luisella epämuodostumallaan, joka sijaitsi sen selkärangassa. Koira ulvahti kun sen selkäranka murtui ja Hougen iski toisen pään kasaan vahvalla etukäpälällään. Viimeinen vastustaja sai yksinkertaisesti Hougenin vahvat hampaat päänsä ympärille. Tanskandoggi puristi kauan aikaa, yhä kovemmin. Hougenin leukoihin sattui, kunnes yllättäen koiran pää rikkoutui kuin kananmuna. Hougen lipaisi verisiä huuliaan ja siivosi ruumiit kuoppaan, peittäen tuon.

Giant

Raivostunut Giant oli kulkenut turhaan kauas pois Japanin rajalle ja tullut nyt takaisin. Se oli löytänyt itselleen oppaan joka kuljetti jättiläisen kohti Doragon aluetta. Vihoissaan tuo kulki esteettömästi vartijoiden ohi. "Älkää koetelko kärsivällisyyttäni! Haluan tavata Doragon, heti." Giant sanoi ja sen ainoa verestävä silmä tutki laumaa raivoissaan.

//Ikäännytetään juu ja ovat oppineet, sekä lisäksi vaikka jotain muutakin... Esim. niitä omia liikkeitään?//

Sniper ja Dorago

Sniper ei ollut nähnyt Hougenia aikoihin vaikka tiesi että toinen lymyili yksinään luolassa. Niinpä dobermanni päätti nyt viimein menä katsomaan, mikä ennen niin riidanhaluista ja ylimielistä tanskandoggia vaivasi. Se sujahti luolaan ja huomasi toisen juuri peittäneen jotain. Sniper istui als, metalli kilahdellen. "Miksi olet ollut kovin syrjäinen?" Tuo kysyi uteliaasti, ei huolissaan. Ei tuo osannut olla huolissaan tai välittää kenestäkään, paitsi itsestään.
Samlla Dorago kuuli kuinka joku tuli raivoten paikalle. Itse tuo oli vasta vähän aikaa sitten saapunut takaisin kogien alueelta. Se marssi ulos majastaan ja terassin portaat alas, seisatuen sitten paikoilleen. "Ja kukas minua kyselee?" Tuo kysyi ylväästi, toinen kulma kohollaan.

// (: tosin Harakirillä ei ole kuin se Jäätikön kosto ja sitten keksin vielä varmaan jonkun yhden, mutta Jäätikön koston tämä oppii vasta myöhemmin ja voisi nyt harjoitella suurinpiirtein sitä toista, kun keksin sen x) Mutta tuota.. jos lisäät vähän noita merkkejäkin, niin haluaisitko laittaa yksityisellä, miten paljon, niin pidetään suurinpiirtein tasoissa? (: //

Hougen & Giant & Harakiri

Hougen makasi paikoillaan Sniperin tullessa paikalle ja käänsi katseensa pois. "En ole enää entiseni." Hougen vastasi. Se oli totta. Koirasta oli tullut täysi hullu, sekopää. Joka päivä, joka ikinen hetki se ajatteli vain Johnin tappamista. "Elän nyt vain Johnin tappamista varten. Kun olen saanut hänet hengiltä, olen valmis jatkamaan. Nyt olen jumittunut paikoilleni." Hougen sanoi muttei kääntänyt katsettaan toiseen.
Giant huomasi vihdoin ja viimein näkevänsä Doragon. Sen raivo laantui hiukan, sehän johtui vain Jeromesta. "Olen tullut haastamaan sinut. Olen kuullut että sinulla on outoja voimia, mutta minä arvostan vain raakaa voimaa. Jos kykenet voittamaan minut niin saat minut joukkoihisi jos näet minusta olevan hyötyä." Jättiläinen sanoi ja kohotti katseensa toiseen.
Harakiri makoili terassin portailla ja katsoi Giantia. Jestas miten valtava koira.. Harakiri ajatteli. Vielä se ei ollutkaan törmännyt tuollaiseen mötikkään.

//Juuh, kohta pukkaa viestiä taas : )//

Dorago, Sniper ja Kamikaze

Sniper kuunteli mitä toinen sanoi ja tuhahtaen pudisti päätään. "Miten vain. Mielestäni tosin on typerä murjottaa tuon takia. Hoidakin se sitten hengiltä," dobermanni sanoi ja vilkuili toista mietteliäänä.
Dorago arvioi jättiä katseellaan. 'Kookas on, siit voi olla hyötyä meille,' tuo ajatteli ja lipaisi huuliaan. "Selvä, aloitetaan," Dorago sanoi ja haki katsekontaktia, voidakseen samantien hyökätä toisen mielen kimppuun kidutustekniikallaan.
Kamikaze makasi veljensä lähellä, pari askelta ylemmällä portaalla ja tuijotti isäänsä ja Giantia. "Tuollainen on ehkä voimakas mutta varmasti hidas," tuo totesi hiljaa veljelleen ja laski päänsä tassujensa päälle.

Hougen & Giant & Harakiri

Hougen katsoi Sniperin perään. "En murjota.. vaan.." Hougen ei kuitenkaan jatkanut enää. Sille oli yksinkertaisesti tullut pakkomielle Johnista.
Giant katsoi Doragoa aavistamatta tuon voimia. Alkaessaan tuntea outoa, lamauttavaa voimaa kehossaan Giant tuhahti. "Pah, etkö osaa taistella pelkällä lihasvoimalla vai käytätkö vain aina noita taikatemppujasi?" Giant sanoi. Se tunsi ahdistavan olon vahvasti sisällään, mutta voimakkaat jalat eivät vielä antaneet periksi, jotta jätti olisi vaipunut maahan. Kestävyys oli huipussaan, kun Giant taistelu tuskaa vastaan. Kohta tuon suusta kuitenkin pääsi tuskainen älähdys ja polvet notkahtivat hetkeksi. "N-noh.. h-hyökkää nyt.. ja .. lopeta .. tuo.. pelleily.." Giant sanoi ja murahti taas kivusta.
Harakiri seurasi taistelua vierestä nyökäten. "Niin varmasti.. mutta sitähän voi käyttää muurinmurtajana taisteluissa kunnes se kuolee." Harakiri naurahti pilkallisesti ja katsoi kiehtovaa kidutustekniikkaa ja sitten veljeään. // oletan nyt ettei Kamikaze vielä tiedä mielenhallintatekniikastaan x) // "Sinun silmäsi on samanlainen kuin isällä. Ajatteles, jos sinäkin osaisit jotain tuollaista?" Harakiri sanoi ja virnisti.

//Jep, se lukee tiedoissa mutta oppii sen vaikka kohta vahingossa : P//

Kamikaze ja Dorago

Dorago ei katsettaan irroittanut vaan antoi kidutuksen jatkua vielä hetkisen. "Voi, minä rakastan tällä tavalla aloittamista. Mutta jos tahdot, voin esitellä Liekkien henkäyksen," uros sanoi ja yllätäen se jo syöksyi toista kohti, yrittäen repiä ensin toisen kylkeä. Sitten tuo kuitenkin loikkasi toisen yli, yrittäen viiltää selkää, ponnistaen maasta uudellen yli ja yrittäen taas. Kolmannella ponnistuksella tuo kierähti ja yritti repiä toisen selkää kunnolla. Liikkeen tarkoituksena oli selkärangan katkaisu mutta ei tässä taistelussa ja lisäksi toinen oli siihen liian suuri.
Kamikaze nosti päänsä ja katsoi veljeään mietteliäänä. "Niin, mitä jos osaankin?" tuo kysyi miestiskellen ja tuijotteli häijysti muutamia sotureita. Niihinhän voisi vaikka testata...

Giant & Harakiri

Giantille Dorago oli aivan liian nopea. Se ei kuitenkaan huolestunut, mutta yllätyksekseen Doragon hampaat pureutuivat sen lihaan yllättävän tehokkaasti. Giant huudahti, kun toinen viilteli sen selkää ja tarrautui hampaillaan melkein rankaan. Tosin Giantin nahka oli niin paksua, että selkäranka pysyi visusti piilossa. "Senkin.." Giant raivostui ja hyökkäsi kohti Doragoa, yrittäen rutistaa tuota etutassuillaan ja potkaista sitten voimakkaalla takajalallaan.
Harakiri seurasi taistelua. "Pah, tuo tuskin kestää kauaa.." Harakiri sanoi ja katsoi sitten veljeään. "Joo, kokeile, vaikka minuun!" Harakiri sanoi ja hypähti ylös. "Tai no toisaalta.. ehkä se ei ole kovin viisasta. Tuskin se toimisi." Harakiri sanoi hiukan pettyneenä. "Kokeile johonkin noista.." Harakiri sanoi ja katsoi sitten tavallisia rivikoiria kauempana.

Dorago ja Kamikaze

Dorago murahti huvittuneesti, väistäen etutassun. Toisen potku kuitenkin tuli yllättvän nopeasti a sakemanni horjahti. Se kuitenkaan ei siitä paljoa välittänyt. Ainakin toiselta löytyi voimaa. "Pah, olet liian hidas," tuo totesi julmasti ja syöksähti toista kohti, tassut liekehtien. Kyseessä ei ollut Helvetinpyörä vaan uros käytti sen aloitusta muuten hyödykseen. Tuo vain hyppäsi, yrittäen viiltää toista lapaan ja sitten iskeä hampaansa toisen kuonoon ja vetään nurin omalla massallaan.
Kamikzae nousi heti ylös ja tuijotti rivisotilaista. "Ei se isälläkään varmaan sukulaisiin toimi... Kokeilen siis noihin!" Se vieä hihkaisi ja lähti lähimpien luokse. "Asento!" Se karjaisi nuorekkaalla äänellään. Jotkut pelkäsivät jo näin nuoria koiria, olivathan ne jo todistaneet mitä osasivat. Sitten Kamikaze kiinnit katseensa yhden silmiin. Aluksi ei tapahtunut mitään mutta kun nuorukainen tajusi ettei saanut liikaa pakottaa, alkoi aikuinen pian ulista hiljaa ja vajosi maahan. "Minä osaan!" uros hihkaisi ja loikkasi veljeään päin, omahyväinen virne huulillaan.

Giant & Harakiri

Giant ei voinut väistää nopeasti loikkivaa Doragoa kun tuo yllättäen oli jo koiran kuonossa kiinni. Giant ei tehnyt mitään sillä ei uskonut Doragon voivan liikuttaa itseään, mutta yllättäen tuon takajalat alkoivat pikkuhiljaa nousta maasta ja Giant rojahti lopulta raskaasti maahan. Koira makasi hämmästyneenä maassa. "Hyvä on. Voitit minut. Aliarvioin voimakkuutesi." Giant myönsi ja nousi ylös. "Olen tästä lähtin palveluksessasi. Nimeni on Giant." Dobermannin ja tosan sekoitus vastasi.
Harakiri seisoi kauempana ja katsoi veljeään, joka kokeili tekniikkaa. Harakiri hiukan pettyi, kun se ei näyttänyt toimivan, mutta yllättäen koira vaikeroikin jo maassa. "Jes!" Harakiri huudahti ja hyppäsi veljeään vasten (?) innoissaan. "Meistä tulee koko Japanin.. ei ei, vaan koko maailman vahvin kaksikko. Kukaan ei voi voittaa meitä.." Harakiri sanoi virnistäen ilkeästi.

Kamikaze ja Dorago

Ainoa joka sai tämän koskaan hymyilemään oli harakiri. ja juuri nyt tuo otti toisen painon vastaan hymyillen omalla älykkäällä ja pahansuovalla tavallaan. "Mahtavaa! Sitten kun isä on kuollut, ja ehkä jo ennen sitä me hallitsemme!" Tuo hihkui toisen mukana ja huomasin Doragon voittaneen.
Dorago pysähtyi toisen eteen ja nyökkäsi tuimasti. "Hyvä," tuo totesi ja oli juuri aikeissa palata sisälle ku pari huohottavaa vakoilijaa tulivat paikalle. "Black Eyes... hänellä on nykyään paljon suurempi joukko kuin ennen ja luulemme... että hän suunnittelee jotain," ne kertoivat ja samantien sakemanni oli melkein raivoissaan. "Se typerys! Me lähdemme sinne!" Tuo ärisi ja vakoilijat poistuivat peloissaan. "Gensui, tänne!" Tuo komensi isäänsä.

Gensui

Gensui asteli haukotellen poikansa luokse ja istuutui tuon eteen. "Mikäs täällä on hätänä?" Gensui kysyi välinpitämättömänä. Vanhus oli juuri äsken onnistunut nukahtamaan, joten tuo ei todellakaan pitänyt siitä, että oli joutunut heräämään. "Toivottavasti tämä on tärkeää, vanha koira nääs tarvitsee unensa." Gensui lisäsi hiemän äkäisemmin ja katsoi kysyvästi poikaansa.

Giant & Harakiri

Giant katsoi uuden johtajansa perään hetken ja seisahtui paikoilleen. Harakiri hymyili veljelleen pirullisesti kunnes keskittyi kuuntelemaan, mitä Dorago oli sanonut. "Isä. Minäkin voin lähteä mukaan." Harakiri sanoi ja loikkasi ketterästi portaalle, katsoen sitten Gensuita. Se vilkaisi myös kysyvästi veljeään, olettaen tietenkin, että tuokin oli halukas lähtemään mukaan. Hitaasti Harakirin katse kulkeutui sitten Giantiin. "Voimme ottaa tuon muurinmurtajan mukaan etujoukkoihin jotta pääsemme vartijoiden läpi." Harakiri sanoi sitten, naurahtaen ilkeästi.

Dorago, Kamikaze ja Sniper

kamikaze loikkasi veljensä vierelle. nuori uros oli täydellisen valmis jo ottelemaan verisesti. Siksi se oli innoissaan lähdössä mukaan kun kuuli että isällä oli kenties hyökkäysaikeita. Dorago nyökkäsi pojilleen lupaavasti ja käänsi sitten katseensa isäänsä. "Black Eyes on kuulemma koonnut suuren joukon. En enää voi luottaa häneen koska viimeksi hän lähti sodasta kesken ja vaikuttaa epäilyttävältä. parempi että menemme nyt näyttämään kuka täällä määrää," tuo kertoi gensuille ja vilkaisi samalla joukkojaan. Sniper asteli luolasta ulos, parahiksi kuulemaan muutamilta sotureilta mitä tulisi ehkä pian tapahtumaan.

Gensui

Doragon selitettyä tilanteen, ilmestyi Gensuin kasvoille ivallinen ja tyytyväinen virne. "Lopultakin... En ymmärrä miksi liittouduit hänen kanssaan alunperinkään, ei hänestä ole ollut mitään hyötyä meille. Ehdotan, että tapmmet sen surkimuksen ja sitten otamme hänen uuden armeijansa itsellemme. Ei se hukka mahda mitään, sukumme on maailman mahtavin, olemme lyömättömiä." Gensui sanoi ylväästi ja käänsi sitten katseensa pojanpoikiinsa. "Vai mitä ipanat?" Gensui kysyi lipaisten sitten huuliaan.

Reavers, Dorago ja Kamikaze

Kamikaze ei loppujen lopuksi juurikaan pitänyt Gensuista mutta ymmärsi ainakin vieä että toinen oli ylempänä. Vaikka kovasti tuo vekjensö kanssa kruunua haikailikin. "Tietysti me olemme mahtavimmat. Meidän rotummekin on ylväin," Kamikaze tokaisi ja vilkaisi virnuillen veljeään.
Dorago nyökkäsi kurkustaan hiljaista naurua päästäen. Sitten se kohotti kuononsa julmaan ulvontan. 7900 voimakasta sutta ja muutamat Reaversin tuomat sudet asettautuivat pikkuhiljaa hyökkäysmuodostelemaan. Reavers oli juuri tullut paikalle ja se asettautui kärkijoukkoihin, lähelle Doragoa. Se tahtoi varmistaa ettei tuon oma joukko kokisi paljoa tappioita. "Gensui, olet oikeassa. Typeriä huijareita ne ovat mutta armeijan kaappaaminen houkuttaa," Dorago sanoi huuliaan lipoen ja lähti marssimaan joukon kärjessä kohti Black Eyesin aluetta.

//Reavers, Sniper, Dorago ja Kamikaze poistuvat//