Kahden liitto piiloutuu

Bobcat

Uros nyökkäsi huokaisten ja katsahti Hyomaan. "Meidän kahden pitää miettiä sitä mutta ei nyt. Vasta kun olet taas kotiutunut," uros sanoi ja sitten paikalle marssikin Raiga. Bobcat kohotti kysyvästi kulmiaan. "Ketä muka? Johan minä luettelin kaikki viisi," susi sanoi ja tuijotti Raigaa mietteliäänä.

Raiga

"Tarkoitin että eikös Suigakin ole vielä?" Tämä vastasi." Voin mennä etsimään häntä. Hän meinaan on elossa. Näin hänet noin viikko sitten." Tämä vastasi ja vilkaisi sitten Hyomaa.

Hyoma

Tupsupäinen uros suuntasi kasvonsa sinne, mistä kuuli Raigan äänen ja mietti hetken tuon ehdotusta. "On ehkä kuitenkin parempi lähettää joku rivisotilas hakemaan Suigaa. Uskoakseni tarvitsemme kaikki mahdolliset battouga soturit täällä", Hyoma sanoi ja nousi hitaasti ylös. "Anteeksi poistumiseni, mutta kuten Bobcat sanoi, haluaisin kotiutua ennen kuin alan miettiä enempää tätä asiaa. Ja minulla on muutenkin kana kynittävänä erään henkilön kanssa..." se sanoi puoliääneen lähtiessään kävelemään poispäin.

Raiga

Raiga katsoi Hyomaa ja nyökkäsi."Ymmärrän."Se sanoi ja lähti itsekkin vähän matkan päähän.

/sori lyhyt./

Bobcat

Susi istui kivellä ja katseli yötaivasta. Se huokaisi huurua ilmaan ja hiljeni taas. Puman menettäminen oli ollt rankkaa ja hylätyn pojan ilmestyminen vielä rankempaa. Tuo toivoi, että saisi joskus vielä mahdollisuuden puhua asiat selviksi Tamashidesun kanssa. Vaikka tuo itse oli suuttunut Hidelle, silti uros toivoi voivansa kenties korjata sen.

Suiga

Uros tallusteli erään suden vierellä joka oli määrätty tätä hakemaan. Se käski suden pois ja tallusteli Bobcatin luo." Bobcat." Se sanoi ja katsoi sutta hieman epävarmana. Tietenkin se hieman luotti toiseen muttei satavarmasti. "Olen palannut." Se sanoi." Olen kuullut Siriuksen soturien puutteesta. Onhan meitä melkein kahdeksan. Minä, Raiga, Mugonga, Huoma-herra johtajana, Blacksnake, Te ja Shuga." Se sanoi ja katsoi kuuta." Meitä on seitsemän." Se sanoi. " Voimme siis kouluttaa vielä kehdeksannen." Se sanoi ja istuutui.

Hyoma & Kyoga

Monarkian johtaja käveli ympäri laumaa etsien isäänsä. Pian tuttu haju kutitteli sen kuonoa ja pian Hyoma löysikin Kyogan. "Hyoma...!" Vanhempi susi aloitti, muttei ehtinyt sanomaan enempää, kun toisen hampaat olivat jo sen kurkussa ja se oli paiskattu maahan. "Hitto soikoon! Miksi, isä?! Miksi?" Hyoma karjui vihaisena, "Minun olisi kuulunut jo kuolla Gaian hampaisiin, mutta sinä sait minut näyttämään joltain pelkurilta, joka luikkii häntä koipien välissä karkuun, kun kuolema uhkaa sitä!" Kyoga nousi huokaisten ylös ja pudisti päätään. "Mikset sitten kuollut? Minä vain halusin säästää sinut raa'alta lopulta", se totesi rauhallisena ja jätti poikansa sanattomaksi. Tietenkään mikään ei ollut käskenyt sitä ottamaan vastaan Tsuyoin apua, vaan se olisi voinut jäädä odottamaan kuolemaa siihen paikkaan. Jokin oli kuitenkin saanut sen taistelemaan elämästään. Vihaisesti huudahtaen Hyoma paiskasi isänsä taas maahan. Se tarvitsi jotain johon purkaa pitkään pidäteltyä turhautuneisuutta ja Kyoga vain sattui olemaan lähellä. Vanhempi susi nousi jääräpäisesti pystyyn jo toisen kerran. "Huomaan, että olet muuttunut, poikani", se sanoi ja katsoi surullisena arpia toisen sokeiden silmien päällä, "Missä olet ollut?"
"Kiinassa. Erään klaanin luona," Hyoma aloitti, "opin heiltä muutamia uusia tekniikoita, mutta olisin tarvinnut lisää aikaa harjoitella. Huolehdin kuitenkin liikaa laman turvallisuudesta, että olisin voinut jäädä. En kuitenkaan palannut täysin tyhjin käsin: toin poikani mukanani", se kertoi hiljaa. Tämän uutisen kuullessaan Kyogan silmät kirkastuivat ja sen kasvoille kohosi tyytyväinen hymy. "Vai että olet saanut pojan... Missäs hän on nyt?" se kysyi. "Jos totta puhutaan, en tiedä", Hyoma pudisti päätään. "No on siinäkin isä", vanhempi susi tuhahti ja lähti kävelemään pois päin. Hyoma käänsi päätään tuon suuntaan ja mielessään kirosi toista. Kuka se olikaan ollut poissa lähes koko sen elämän ja jättänyt sen periaatteessa kuolemaan? Monarkian johtaja huokaisi ja kävi makuulle erään puun varjoon ja sulki silmänsä väsyneenä tekemästään matkasta.

Fumetsu ja Bobcat

Bobcat kääntyi kohti Suigaa viisas kiilto silmissään. Se kuunteli toisen sanoja ja nyökkäsi. Perään se kuitenkin rypisti kulmiaan. "Meistä vain kuusi on täällä. Missä on Shuga?" Uros vastasi. Se ei ollut nähnt kolmijalkaista soturia ja epäili toisen menettäneen henkensä sodassa Imperiumia vastaan.
Metsässä kohti aukeaa kulki suurikokoinen ja hyvin paljon Gaiaa muistuttava susi. Vihreäsilmäinen uros oli huhujen perusteella lähtenyt Kyoshulle. Matka ei onneksi ollut turha sillä tuo äkkäsi susia nopeasti. Pian metsikössä kaikui kuitenkin hälytysulvonta. Vartijat todellakin luulivat Fumetsua Gaiaksi tämän ilmestyessä seisomaan aukean reunalle.

Hyoma

Hyoma kuuli hälytysulvonnan ja nousi nopeasti ylös lähtien juoksemaan kohti aukeaa, johon Fumetsu oli ilmestynyt. Se pääsi paikalle pian, mutta koska se oli sokea, se ei nähnyt yhdennäköisyyttä toisen ja Gaian välillä. Sen sijaan se haistoi hieman samankaltaisen hajun, muttei tehnyt äkkinäisiä johtopäätöksiä. Uros myös arveli toisen joko tehneen jotain tai muuten vain näyttävän epäilyttävältä, muutenhan vartijat eivät olisi hälyyttäneet laumoja siitä. "Kuka olet ja mitä teet täällä?" se kysyi heti.

Fumetsu ja Bobcat

Bobcat ei kerennyt jäädä odottamaan Suigan vastausta. Se ampaisi heti ylös ja näki kauempana Gaian näköisen suden. Hampaat murinaan paljastuen se syöksyi tulijaa kohti mutta tajusi pian virheensä ja hidasti. Lopulta hukka pysähtyi Hyoman vierelle. "Nimeni on Fumetsu..." mustavalkoinen susi vastasi synkästi. "Jotkut kutsuvat nimellä Aavepaimen. Minä olen Gaian poika," tuo kertoi. Viimeiset sanat saivat Bobcatin silmät suurenemaan. Oliko Gaialla todellakin poika? Oliko tämä jokin juoni?

Hyoma

Hyoma painautui hieman alemmas kuullessaan tunkeilijan olevan Gaian poika ja oli valmiina hyökkäämään, vaikkei toinen ollutkaan vielä osoittanut vihamieliseksi. "Mitä asiaa Gaian pojalla on täällä?" se murisi aistit tarkkana mahdollisen hyökkäyksen varalta.

Bobcat, Blacksnake ja Fumetsu

Vartijoiden johtajana Blacksnake laittoi sudet piirittämään tulijan. Susi itse seisoi aivan Fumetsun takana ja tuijotti toista synkästi. Se huolehti johtajien turvallisuudesta. Se ei halunnut myöskään Gaian pojan karkaavan.
Fumetsu vilkaisi piirittäviä vartijoita ja istui sitten alas. Se suuntasi katseensa Bobcatiin. Bobcat tuijotti toista silmiin rauhallisesti mutta tuimasti. "Hän ei tiedä minusta. Äitini kertoi kaikista kauheuksista. Minulla ei ole velvollisuuksia puuttua teidän sotaanne mutta en anna isäni enää riehua. Tahdon liittyä Uuteen Imperiumiin... Ei sillä, että Monarkiassa jotain vikaa olisi," uros sanoi kohtelian rauhallisesti. Se ei halunnut kuitenkaan loukata Hyomaa sanoillaan ja siksi lisäsi loppusanat. Koko ajan se oli tuijottanut Bobcatia silmiin. Melkein kuin nuo kävisivät äänetöntä keskustelua. "Häneen voi luottaa. Nuo silmät eivät valehtele," Bobcat ilmoitti ja nyökkäsi hyväksyen uuden tulokkaan joukkoonsa.

Hyoma

Susi rauhoittui vartijoiden ympäröidessä Fumetsun ja kuunteli vaiti toisen kertomusta. Se kuuli tuon äänestä saman mitä Bobcat näki tuon silmistä; se ei valehdellut. Tai jos valehteli, siinä se oli ainakin hyvä. Bobcatin hyväksyessä Fumetsun joukkoihinsa, Hyoma tuhahti hieman paheksuvasti ja käänsi sokeat kasvonsa Uuden Imperiumin johtajaa kohti. "Sinä olet sitten vastuussa hänestä. Jos hän yrittääkään tehdä mitään, joka viittaisi petturuuteen, minä en ainakaan vastaa teoistani," se ilmoitti.

Bobcat, Fumetsu ja Blacksnake

Bobcat nyökkäsi merkiksi Blacksnakelle joka ulvaisi ja vartijat perääntyivät. Ne kuitenkin vilkuilivat Fumetsua epäillen. Blacksnake ei myöskään ymmärtänyt johtajansa nopeaa luottamusta mutta sanaakaan sanomatta siirtyi toisen taakse vahtiin. Sitten Bobcat kääntyi kohti Hyomaa kuuntelemaan toisen sanat. Uros tuhahti. "Minä olen vastuussa omistani kuten jokainen johtaja," uros vastasi pisteliäästi ja siristi silmiään. "Enkä ole koskaan osunut harhaan miettiessäni alaisteni luotettavuutta," tuo lisäsi synkästi. Fumetsu ei jaksanut keskittyä johtajien keskusteluun. Se suuntasi kaukaisen ja haikean katseensa taivaalle ja nuuhkaisi ilmaa. "Täällä on tänään kuollut soturi," se sanoi puoliääneen osoittamatta sanoja kellekään. Uros todellakin oli kuolemanläheinen susi.

Suiga

Uros tuhahti ja muisti myös ettei ollut nähnyt Shuga vähään aikaan, mutta ei tämä kuollukkaan voinut olla." Jokin haiskahtaa." Tämä sanoi ja seurasi Bobcatia. Se katsoi vihaisesti Gaian poikaa, mutta kuitenkin häipyi hieman kauemmaksi. Vasta Fumetsun lähdettyä poispäin se palasi Bobcatin luo." Voin mennä katsomaan jos löydän sen pippurisen hukan." Tuo sanoi ja katsoi sitten taakseen Fumetsua kohti, muttä käänsi katseensa takaisin Bobcatiin.

Fumetsu ja Bobcat

Fumetsu ei jäänyt enää kuuntelemaan johtajia. Se kulki hiljaisena kauemmas laakson laitaan ja kävi makuulle suuren tammen juurelle. Se katseli taivasta ja haisteli ilmaa. Uros mietti menneitä ja valintaansa liittyä Bobcatin joukkoon.
Bobcat käänsi katseensa Suigaan. "Parempi, että joku muu menee. Parhaat soturit on nyt pidettävä turvassa," tuo vastasi käskevästi vaikka toinen kuuluikin Monarkiaan.

Hyoma

Monarkian johtaja nyökkäsi Bobcatin sanoille ja käänsi sitten katseensa Suigaan. "Suiga. Hyvä nähdä sinuakin", se sanoi tyytyväisenä ja hymyilisivät pienesti. "Kuten Bobcat sanoi, uskon, että tarvitsemme kaiken avun nyt täällä. Jos oikein ymmärsin, että puhutte Shugan etsimisestä, niin jos se on vielä uskollinen Monarkialle, sen pitäisi tajuta tulla itsekin paikalle. Jonkun voi tietysti lähettää sitä etsimään", Hyoma sanoi ja kuuli samassa tutun haukahduksen. Kaksi soturia, Berylin toverit, lähestyivät ja se kääntyi noita kohti. "Missä Beryl on?" uros kysyi tiukasti. "Hän harjoittelee klaanimme tekniikoita, eikä pysty tulemaan takaisin vähään aikaan. Hän pyysi meitä tuomaan viestin", Kekao selitti nopeasti. Hyoma tuhahti hyväksyvästi vastaukseksi ja kääntyi takaisin Bobcatia ja Suigaa kohti. Kaksi sokeaa urosta katosivat paikalta samaa tietä mitä olivat tulleetkin.

Bobcat ja Fumetsu

Bobcat pudisti päätään kun kuuli Hyoman pojan olevan jossakin itsekseen. Toisella todellakinoli huonot välit isäänsä. "Hyoma, meidän olisi varmaan parasta pikku hiljaa ruveta suunnittelemaan jatkoa. Miettiä sotureita ja sitä rataa," uros sanoi viisaasti. Nyt kun liitossa oli kaksi joukkoa ja johtajaa, olisi näillä suunnittelun jälkeen edes jotain mahdollisuuksia seuraavassa sodassa.

/Tuon Shugan tänne?/

Shuga

Uros saapui metsästä hieman hengästyneenä, muttei väsyneenä. Shuga käveli eteenpäin toisten joukossa ja se inhosi olla täällä. Hyvä ettei se tappanut kaikkia heti, mutta sen herra oli antanut ohjeet ja se totteli.

Bobcat, Fumetsu ja Black Snake

Black Snake oli tehnyt raskaan päätöksen. Se aikoi jättää Bobcatin ja palata Imperiumiin. Liian huonosti tuo oli sopeutunut. Se tassutteli nyt Bobcatin luokse. "Bobcat, olen pahoillani mutta en voi elää näin. En sovi tänne," se sanoi ja valkeaturkkinen tuijotti ystäväänsä järkyttyneenä. "Gaia tappaa sinut," se totesi mutta Snake pudisti päätään. "Olkoon sitten niin. Olen valmis yrittämään...joten hyvästi ystäväni," se hyvästeli Bobcatin ja ampaisi juoksuun kohti merta. Bobcat jäi tuijottamaan tyrmistyneenä toisen perään. Sen ainoa voimakas ystävä oli lähtenyt pois.
Fumetsu käveli ympäriinsä ja hoksasi Shugan. Se tunnisti toisen kuulemastaan muttei tiennyt toisen olevan nykyään vihollinen. "Päivää," Gaian poika sanoi sudelle.

//Black palaa Imperiumiin nyt sittenkin... Bobcat jää omilleen//

Shuga

Uros tassutteli eteenpäin kolmella jalallaan, mutta katsoi hieman ällistyneenä Fumetsua, mutta nyökkäsi toiselle pienesti." Päivää vain..", susi tervehti ja kääntyi toista kohti ja pysähtyi katsomaan toista hieman tarkemmin. "Olemmeko kenties tavanneet jossain ennen, esim vilaukselta tai jotenkin?" Se kysäisi hieman ällistyneenä. Shuga ei tiennyt että Gaialla oli poika joten Shuga mietti vähän aikaa toisen ulkonäköä.

//Edes Gaia ei tiedä pojastaan. Shugahan voisi sitten palatessaan viedä tiedon Gaialle?//

Fumetsu ja Bobcat

Bobcat oli rikki. Se oli menettänyt ystävänsä eikä jaksanut ajatella kunnolla. Se hölkkäsi Hyoman luokse. "Menen vähäksi aikaa muualle," se sanoi ja lähti. Se ei tiennyt ettei koskaan palaisi enää ystävänä. Kukaan ei voinut ennustaa tulevaa.
Fumetsu istui alas ja arvioi Shugaa. "Jaa'a, tuskinpa. Näytän kuitenkin hyvin paljon isältäni," tuo vastasi sudelle ja haukotteli pienesti.

//Bobcat poistuu//

Hyoma

Hyoma kuuli Blacksnaken hyvästelevän Bobcatin ja tuhahti paheksuvasti. 'Paha ei sitten ikinä muutu', se mietti ja istuutui huokaisten alas. Olihan lähtijä ollut yksi liittoutuneiden voimakkain soturi, joten suden lähtö saattaisi vaikuttaa paljonkin seuraavaan sotaan. Sitten Bobcat hölkkäsi Hyoman luokse ja ilmoitti lähtevänsä jonnekin.
"Hyvä on..." se sanoi ehkä hieman epäillen, muttei sanonut muuta, kävi vain makuulle levätäkseen vielä hetken, ennen kuin lähtisi kokoamaan joukkoja.

Jonkin ajan kuluttua Monarkian johtaja heräsi, kun useiden askelten äänet lähestyivät sitä. Se nosti päänsä ja tulijat esittäytyivät kahdeksi Monarkialaiseksi vartijaksi ja kolmas oli kuullemma viestinviejä. Hyoma nyökkäsi, että ottaisi viestin vastaan.
"Bobcat ei enää palaa liittoutuneiden luokse. Hän sanoo lähteneensä elämään omaa elämäänsä", viestintuoja kertoi, ja kolmikko astui nopeasti taaksepäin, kun Hyoma hyppäsi raivoissaan pystyyn.
"Siis Bobcatkin on lähtenyt?! Tällaisella hetkellä vielä!" se huusi ja vaikeni sitten miettiäkseen. Blacksnake oli lähtenyt ja nyt Bobcatkin... Hyomalla oli suuri epäilys, minne valkoturkki oli mennyt, muttei voinut millään olla varma. Olisi silti parempi ilmoittaa asiasta laumalle. Hyoma hölkkäsi syvemmälle lauman maille ja loikki erään suuren kiven päälle, missä se alkoi ulvoa kutsuakseen laumat koolle. Liittoutuneet olivat nopeasti paikalla ja Uuden Imperiumin keskuudessa alkoi heti käymään kuiske siitä missä niiden johtaja oli. Hyoma veti syvään henkeä, ennen kuin aloitti ilmoituksensa.
"Bobcat ja Blacksnake ovat lähteneet. On vielä epäselvää, minne ensin mainittu on lähtenyt, mutta on varmaa, että Blacksnake on palannut Imperiumiin. Koska Uuden Imperiumin johtaja on lähtenyt, koko lauma on nyt minun hallussani, mikä tarkoittaa sitä, että Uutta Imperiumia ei enää ole. Ne, jotka eivät ole tähän tyytyväisiä, saavat luvan lähteä nyt heti! Jos tämän jälkeen kukaan teistä osoittaa petturuutta laumaa kohtaan, hänet tapetaan kyselemättä", Hyoma hiljeni hetkeksi ja kuunteli lauman reagointia tähän uutiseen. Ainakaan pois lähteviä askelia ei kuulunut, mikä tarkoitti sitä, että Uusi Imperiumi aikoi jäädä osaksi Monarkiaa, vaikka Bobcat olikin lähtenyt.
"Tästä päivästä lähtien Monarkia ja Uusi Imperiumi ovat yhtä! Me valloittamme kotimme takaisin ja kaikki, jotka taistelevat kanssamme, ovat tervetulleita myös jäämään kotiimme!" se jatkoi ja nyökkäsi merkiksi, että lauma sai luvan lähteä. Se itse jäi istumaan kivensä päälle.

Fumetsu

Fumetsu kuuli Hyoman ilmoituksen eikä kerinnyt jäämään juttelemaan Shugalle. "Pahoittelen mutta minun pitää mennä... Isäni on muuten Gaia," uros kertoi peittelemättä ja käveli sitten Hyoman luokse ja istui tuon viereen. Rauhallinen karisma kertoi, että uros oli hyväntahtoinen. "Pysyn luonasi jos sallit. Minulla ei ole mitään syytä mennä heidän mukaansa. Vihaan isäni tekoja ja toimintatapoja. Monarkian kuuluu hallita susia," Fumetsu sanoi vilpittömästi toiselle.

/ok. Millos Shuga palaisi vähäks aikaa Imperiumiin ja siitä sitten takasin teidustelemaan?/

Shuga

Shuga yllättyi Fumetsun sanoista ja kun toinen meni Hyoman luo sen kasvoille ilmestyi petollinen hymy. Se aikoi kertoa toisesta heti kun pääsisi Imperiumiin. Suden kasvoilta hävisi pian hymy ja sen naamasta tuli taas normaali ilme. Shuga meni myös Hyoman luo ilmoittamaan sudelle että tämä jäisi.." Hyoma herra. Ai'on jäädä tänne." Se sanoi.