Uusi johto, uudet määräykset

Kamikaze ja Sniper

Kamikaze marssi Paholaisten alueelle joukkojensa kärjessä. Onneksi ne eivät olleet ottaneet kaikkia mukaan taisteluun. Niinpä niillä nyt oli yhteensä sotureita 1300. Se ei ollut paljon mutta ei Ohu ollut niistä paljoakaan edellä. ja tälläkin armeijalla olisi hyvä puolustaa tarvittaessa. Nuori sakemanni nousi nopoeasti korkealle kalliolle tähyillen joukkojen asettumista ja odottaen vierelleen veljeään. Niiden pitäisi nyt pitää kahdestaan palaveri ja sitten pitää ilmoitushetki. Nuorikko oli perinyt johtamistaidot isältään.
Sniper seurasi joukkojen mukana ja heti alueelle päästyään dobermanni suuntasi syrjään muista. Se kuulisi tarvittaessa uusien johtajien sanat mutta oikeastaan sitä ei kiinnostanut kuunnella keskenkasvuisia sakemanneja.

Harakiri

Harakiri oli purkanut raivoaan jonkun verran matkalla ja siksi kykeni jo rauhoittumaan. Uros oli todella pettynyt häviöönsä ja isänsä kuolemaan, mutta toisaalta, nyt heille aukeni portti johtoon, ja sitähän he molemmat olivat Kamikazen kanssa odottaneet. Sakemanni oli saanut haavoja sinne tänne, mutta loikki silti varsin ketterästi kalliolle. Se nyökkäsi veljelleen ja käveli sitten tuon ohi, kävellen tasaista kallion lakea pitkin ja loikkien sitten vähän alemmalle tasolle kallion toisella puolella, jossa he voisivat pitää palaverinsa.

Kamikaze Nuorikon teki mieli purkaa hermojaan mutta se ei voisi heti älkää ärhennellä. Niinpä se siirtyi veljensä perässä rauhoittumaan ja voidakseen keskustella se vilkuili ympärilleen. Ketään ei ollut lähistöllä kuuntelemassa. Jos olisi, se teloitettaisiin koska tämä oli johtajien palaveri.

//Saiko tänne kirjoittaa?//

Gorudezur

Uros käveli juuri lähellä veljeksiä ja jäi muiden kanssa odottamaan. Susi ei ollut oikein kärsinyt sodassa. Suurin osa taistelussa Benin kanssa oli mennyt pelkkiin puheisiin ja pikku viiltoihin." Yrittikö se vanhus puhua minut Ohun laumaan?" Se kysyi itseltään. Mutta Gorudezur tiesi jo vastauksen kuitenkin jos olisi kysynyt.Uros ei missään tapauksessa liittyisi Ohun joukkoihin. Se olisi varma.

// juu, ihan yleinen pelihän tämä on..? (: ei siis mikään kaksinpeli //

Harakiri

Harakiri huokaisi ja katsoi veljeään. Se luimisti korviaan ajatellessaan aikaisempaa taistelua, mutta nousi sitten seisomaan ja vilkuili ympärilleen. Samassa yksi koirista tuli pelokkaana hänen taakseen. "A-anteeksi m-mutta..minulla on..a-asiaa.." Koira takelteli. Harakirin leimuavat silmät kääntyivät tuohon ja sakemanni riuhtaisi koiran kovakouraisesti selälleen maahan. "Jäikö jotain epäselväksi? Tämä on j-o-h-t-a-j-i-e-n palaveri, ja ulkopuolisilla ei ole asiaa tänne muutenkaan!" Harakiri raivosi. "Vai aiotko haastaa meidät ja pyrkiä johtajaksi? Vastaa kun sinulle puhutaan!" Harakiri raivosi. Kuola lensi sen suusta toisen kasvoille sakemannin näytellessä hampaitaan. "E-en ... ti-tietenkään.." koira änkytti peloissaan. Harakiri tuhahti ja upotti kulmahampaansa toisen kurkkuun, repien koiran pään irti muutamalla viillolla. Ensin tuon pää vieri alas rinnettä ja sitten perässä viskattiin päätön ruumis. Harakiri nuolaisi huulensa puhtaisi ja katsoi sitten veljeään. "No niin, aloitetaan. Meitä tuskin häiritään enää." Harakiri sanoi sitten ja istuutui. "Ensiksikin. Mitä teemme sen uuden liittolaisen suhteen? Gorudezurkohan se oli...?" Harakiri kysyi, sillä tuolle ei tietääkseen ollut määritelty vielä pysyvää asemaa.

Kamikaze

Uros katseli vihaisena koiraa jonka veli tappoi. Huuliaan lipoen tuo tuijotti vihoissaan päätöntä ruumista. Sitten tuo tuhahti äkäisesti. Se tahtoi repiä jonkun kappaleiksi. Tilaisuuden tullen se varmaan etsisi jonkun sivullisen leikkikalukseen. ''Sekö? Isä otti vain liittolaiseksi. Ehkä häntä kannattaa testata, olisin siihen vapaaehtoinen,'' tuo tuumi ärtyneesti ja istui alas. Se mielellään testaisi liittolaista ja näyttäisi samalla joukoille taitonsa. ''Ehdotan muuten että toteutamme yhden isämme ammoisista suunnitelmista,'' tuo jatkoi sitten. Muistikohan toinen sen?

Yookai & Shiro

Yookai tuli Paholaisten alueelle kantaen vakavasti haavoittunutta Shiroa, joka oli puoliksi tajuton verenhukan takia. Taistelu Jeromea vastaan oli tulla sen kohtaloksi. Yookai laski toverinsa erään parantajan eteen ja kumartui tuon ylle. "Uskallakkin kuolla, kakara." se kuiskasi ja katosi. Shiro sulki uupuneena silmänsä ja antoi parantajan hoitaa haavansa.
Yookai taas lähti katselemaan ympärilleen, lähinnä nähdäkseen kuinka moni sen tuomista sotureista oli kuollut, vaikkei urosta asia pahemmin kiinnostanutkaan. Lauma oli vain hidastanut sitä matkalla Japaniin. Se oli nähnyt Kamikazen ja Harakirin menevän neuvottelemaan ja taisteli uteliaisuuttaan vastaan. Muuten tuo olisikin mennyt salakuuntelemaan uusia johtajiaan, mutta se tunsi kaksosten äkkipikaisuuden ja näki koiran päättömän ruumiin vierivän rinnettä alas. Irvistäen valkoinen sakemanni vaihtoi suuntaa pois nuorten johtajien luota.

Gensui

Lopultakin Gensuikin saapui takaisin reviirille. Tuota kantava koira oli itsekkin hieman haavoittunut, eikä liikkuminen siksi ollut kovinkaan nopeaa. Sakemanni yritti etsiä katseellaan kaksosia, mutta ei nähnyt heitä missään. ´Ähh... Saastanen Akita seropi... Vielä minä sinut tapan..." Gensui vannoi mielessään. "Sotilas. Vie minut pojanpoikieni luokse." Gensui käski ja häntä kantava koira lähti heti etsimään kaksosia.

Gorudezur

Uros katsoi sotilaita ja käski omia sotilaitaan tulmaan sen ympärille. Sitten se käski parin sotilaan tuomaan sille ruokaa. Sotilaat menivät metsästämään sille peuran ja vähän ajan päästä ne toivat peuran vasan sille ja se alkoi syödä sitä. Se ajatteli vähän aikaa lähteä laumasta omat sotilaat mukanaan. Sitten se huusi erästä koiraa tulemaa sen luokse."Missä ne kaksi on?" Se kysyi toiselta." Ne ovat neuvottelemassa,heitä ei kuulemma saa häiritä." Se sanoi Gorudezur nyökkäsi."Menen siis myöhemmin. Se käski omat laumalaisensa kokoon ja alkoi laskea noita paljonko oli jäljellä. Jäljellä sotureita oli enää 500 soturia 750: stä. Gorudezur kunnioitti sopimustaan Doragon kanssa, mutta sen mielestä kaksoset eivät olleet yhtä hyviä johtamaan. Noilta puuttui kokemmus ja siitä uros ei pitänyt sopimuksessa. Uros käski 200 soturiaan poistua Doragon lauman luota kiinaan näiden omille maille vartioimaan. Sitten uros ja 300 soturin kanssa Doragon alueelle.

// öö... mikä suunnitelma oli kyseessä.. xD //

Harakiri

Harakiri käänsi uteliaan katseensa veljeensä. Se kuunteli toista hetken ja oli sanomaisillaan jotain, kunnes kuuli isoisänsä äänen jostain alarinteiltä. "Gensui taitaa olla tulossa...otammeko hänet mukaan neuvotteluihin?" Harakiri kysyi. Se olisi mielellään keskustellut veljensä kanssa kahdestaan, mutta jos Kamikaze hyväksyisi Gensuin mukaan keskusteluihin, niin eiköhän Harakirikin siihen pystyisi.

//Eräs tuolta pelistä jossa Gorudezur tulee mukaan... olemme kuitenkin jo jutelleet kataran kanssa asiasta..//

Kamikaze

Nuorukainen heilautti korviaan kuullessaan saman henkilön kuin toinen. ''Tulkoon. Jos vanhus alkaa hyppiä silmille, hän saa köniinsä oli sukua tai ei. Me johdamme nyt mutta hänellä saattaa olla ideioita,'' Kamikaze sanoi mietteliäänä. ''Isähän joskus suunnitteli että voisimme huijata ihmiset Ohun kimppuun,'' uros mainitsi vanhan suunnitelman.

Harakiri

Harakiri nyökkäsi ilkeästi hymyillen. Sitten se kuunteli toista vakavana ja nuolaisi huuliaan. "Tuo voisi olla hyvä idea...ihminen voi olla eläimen paras ystävä tai pahin vihollinen..mutta on myös yksi ongelma. Jos ihmiset luulevat Ohun koirien olevan vaarallisia, niin myös koko paratiisi voi hajota ja ihmiset voivat valloittaa solan itselleen, jottei vastaavia tilanteita syntyisi. Meidän pitäisi myös pysytellä kaukana, jotta emme joudu tulilinjalle." Harakiri tuumi myös varjopuolia.

Kamikaze

Sakemanni alkoi myös tuumimaan haittapuolia. "Niin, me olemme nyt liian lähellä. Emmehän kuitenkaan halua luopua alueestamme vaikka sekaveriset sudet jo onkin karkoitettu. Hyvä piiloutumisvaihtoehto toisaalta olisi vuoristo. Tietääkseni olemme joskus saaneet hengiltä Sumuvuorten Mossin joten luulisi ettei siellä ole ketään," Kamikaze tuumi vaikkei se halunnut Paholaisten alueelta lähteäkään. "Kuitenkin, lienee paras ensin odottaa hetki ja antaa rakkien luulla että kaikki rauha palaa, sittenhän me voimme usuttaa ihmiset heidän kimppuunsa," tuo suunnitteli ehdotuksen muodossa.

Harakiri

Harakiri nyökkäsi, vaikka olikin vielä hiukan epäileväinen. "Ihmiset kuitenkin ovat käyneet Ohun kimppuun jo kerran, mutta ihmeen kaupalla jättivät koirat rauhaan. Toivon vain, että suunnitelma toimii, eivätkä he valloita aluetta itselleen tai karkota koiria pois. Ihmisiä vastaan on turha käydä taistelemaan, vaikka olisi suurikin joukko." Harakiri tuumi ja istahti sitten alas. "Voisimme lähettää joukkion tarkistamaan, onko Sumuvuori vielä autiona." Harakiri ehdotti sitten veljelleen.

Hanagata

Hanagata kulki aluella rauhalisesti ja katseli ympärilleen, se tutkaili hieman aluetta. Kishu narttu oli kävellyt muutamien soturien ohitse jotka eivät edes olleet huomanneet sitä. Hanagatan isoisä oli liitynyt laumaan ja pakottanut Hanagatankin litymään siihen, vaikka itse Hanagata olisi mielummin liittynyt Ohun joukoihin, mutta ei uskalla puhua asiasta olenkaan tai väitää isoisäleen vastaan.

Kamikaze

Uros tutkaili hetken sivustaansa kunne skäänsi taas katseensa takaisin veljeensä. "Niin, Futago-solan menettämisen riskiä emme halua ottaa," tuo lisäsi asiaan liittyen. "Lähetetään se Gorudezur, saapahan todistaa uskollisuutensa ja voimme miettiä hänelle asiaa. Sen verran mitä huomasin, ei hän ole mikään huono taistelija vaikkei hänestä olisikaan meille vastusta," Kamikaze ehdotti hiukan ylimielisellä sävyllä ja tuhahti.

Harakiri

Harakiri nyökkäsi naurahtaen ja loikkasi sitten hiukan ylemmälle tasolle, jotta näkisi suurinpiirtein lauman. "Gorudezur!" Harakiri kuulutti ja etsi uroksen katseellaan, kunnes naulitsi silmänsä tuohon. "Käy tarkistamassa, onko Sumuvuoren alue vapaana." Harakiri käski. Perusteluita tuo ei aikonut käskylleen antaa, vaan ainoastaan loi urokseen viimeisen silmäyksen ja palasi sitten veljensä luo.

//Olen muuten aloittanut Akita-Kenissä Destinyn hyvästelypelin.../

Kamikaze

Sakemanni ei liikahtanutkaan. se vain istui paikoillaan ja kuunteli. Silmät oli suunnattu eteenpäin mutta veljen tullessa takaisin tuo katsoi taas toista. Vain veljensä ollessa läsnä oli Kamikmaze rauhallinen. Muuten tuo taisteli joskus jopa agressioita vastaan.
"Noin, ainakin saamme varmistuksen siihen voimmeko joskus vetäytyä sinne piiloon," uros totesi ja vilkaisi taas sivulle. "Missäköhän Gensui viipyy, kai hän tänne on tulossa," tuo tuumi ääneen.

Gorudezur

Uros katsoi ylös Harakiria ja loi tähän oudon ilmeen millä se varoitti toista komentelemasta liikaa." Hah, hyvä on." Se sanoi ja alkoi juosta kohti sumuvuorta.

//Sori lyhyt. Gorudezur poistuu.//

[b]Harakiri[/b

Harakirille oli Gorudezurin varoittava katse jäänyt mieleen ja siksipä se asettuikin huvittava hymy huulillaan Kamikazea vastapäätä. "Meidän on varmaan parasta ottaa siltä Gorudezurilta pian luulot pois, jos herra ei ala käyttäytyä sääntöjen mukaisesti. Äskenkin kovin nihkeästi lähti suorittamaan tehtävää." Harakiri tuumi naurahtaen. Heidän laumassaan liittolaisuudella oli täysin eri merkitys kuin Ohun laumassa. Johtajat olivat johtajia, ja heidän käskyjään oli toteltava.

Kamikaze

Sakemanni nyökkäsi ja murahti. "Vai niin. No, hän pääseekin pian minua vastaan jos ei kunnioitusta ala kuulua. Ensin laitetaan vaikka se metallidobermanni testaamaan sitä ja sitten mietitään asemaa... Tai tapetaan jos alkaa ärsyttämään," tuo ehdotti ja lipoi huuliaan. "No, pitäisikös meidän alkaa kuuluttamaan jotain laumalle? Metsästys- ja vartijaryhmien jakoa kenties?" uros ksyi sitten ja käänsi päätään viistoon.

Hanagata

Hanagata tutkaili aluetta vieläkin hieman, mutta pian se tuli sinne missä muut laumalaiset olivat. Se katsoi hetken muita ja laittoi sitten makamaan erän puun varjoon syrjämmälle muista. Narttu ei halunut saada muiden katseita osakseen ja viihtyikin mieluimmin yksikseen tai sitten syrjempänä muista, niin ettei juuri kukaan huomannut sen läsnä oloa.

Harakiri & Kasumi

Harakiri nyökkäsi ja katsoi veljeään hetken. "Jos hän pärjää hyvin, niin hänelle voisi antaa jonkun suhteellisen hyvänkin aseman, jotta mielenkiinto laumaa ja uskollisuutta kohtaan säilyy. Mutta ei liian hyvää, jottei pääse ylpeys kolahtamaan omaan nilkkaan. Tai tarkemmin sanottuna, kurkkuun." Harakiri sanoi ja nauroi rähjäisesti, käveleskellen sitten muutaman kerran edestakaisin.
Kasumi oli saapunut alueelle lähes samaan aikaan kuin Hanagata. Nartun viekas katse haravoi aluetta, ja tuo olikin pistänyt valkean nartun merkille piileskellessään puissa. Kasumi laskeutui alas ja katseli ympärilleen. Puuhkamainen häntä keinahteli puolelta toiselle nartun astellessa lähemmäs, kunnes se jo piiritettiin. "Tunkeilija!" Joku huusi, mutta samassa koirat räjähtivät nauruun. Kasumi, joka oli pienen ja heiveröisen näköinen, ei näyttänyt lainkaan vaaralliselta. "Tuostahan saa oivan leikkikalun uroksille..." Joku sanoi ja hyökkäsi kohti Kasumia, yrittäen tarttua tätä niskasta. Nopea narttu kuitenkin katosi ja ilmestyi koiran yläpuolelle, iskien tuota lapaluiden väliin. Koira inahti ja kaatui maahan haavoittuneena. Kasumin turkoosit silmät välähtivät sen vilkaistessa koiria varoittavasti. Nuo päättivätkin pysyä loitommalla, mutta eivät päästäneet Kasumia silti liian kauas. "Missä on johtajanne?" Kasumi kysyi sitten, kuuluvalla äänellä, ja seisoi pelottomasti kaikkien suurten urosten keskellä, etsien kaksosia katseellaan.

Yookai & Shiro

Yookai huomasi Kasumin aiheuttaman hälinän ja ilmestyi lähistölle, josta se näki tarvittavan hyvin, muttei kuitenkaan ollut itse erityisen näkyvillä. Se tutkaili narttua utelias pilke silmissään. "Kaksoset ovat neuvottelemassa." se vastasi toisen kysymykseen. Se ei kutsuisi niitä nuoria johtajakseen, ei ennen kuin ne todella todistaisivat johtajantaitonsa, jos silloinkaan.
Shiron haavat oli hoidettu ja se oli nyt lepäämässä. Sen kivut olivat kovat, mutta se jäisi henkiin, kiitös toverinsa.

Kasumi

Kasumi käänsi hitaasti katseensa Yookaihin ja nyökkäsi. "Sitten jään odottamaan. Tahdon liittyä." Kasumi sanoi ja kuuli ympäriltään naurua. Yksi katse kuitenkin hiljensi urokset, ja Kasumi käveli noiden ohitse viehkeästi häntäänsä heilutellen. Urokset tuijottivat ahnein silmin ohi kävelevää kaunista narttua. Kasumi kuuli jonkun lähestyvän takaapäin, ja tuon hampaat tarrautuivat miltei nartun häntään. "Sinusta ei ole kuin vain muiden iloksi, huoranpenikka." Uros sanoi ivallisesti. Kasumi hypähti ympäri ja ärähti, tarrautuen uroksen kuonoon hampaillaan ja vetäen tuon poskinahkat auki niin korviin asti. Koira ulvahti tuskissaan ja alkoi kieriä maassa. Veri tahri sen kasvot ja Kasumi katsoi urosta varoittavasti. "Jättäkää minut rauhaan." Narttu sihahti ja luimisti korviaan, asettuen sitten istumaan syrjemmälle.