Imperiumi, vaarallisempi kuin koskaan

Gaia

Uroksen kasvoille kohosi ylpeä virne ja tuo naurahti häijystiö. Huuliaan lipaisten tuo laski päätään toista kohti ja tuijotti Shugaa silmiin varoittavasti. "Tervetuloa joukkoihini. Sinusta tulee soturi jota on helppo käyttää Monarkiaa vastaan. Kukaan ei saa tietää liittymisestäsi meihin, paitsi omat joukot," Gaia käski ja kohotti ylväästi päänsä ylös. Toinen olisi tarpeen vaatiessa helppo laittaa Monarkian jäljille. Gaia oli saanut selville ettei Bobcat ollutkaan vienyt laumaa pois Japanista.

Shuga

Uros hymyili häijysti ja nyökkäsi ymmärtävästi." Kyllä keisarini. Teen niin kuin käsket." Se sanoi sen mielessä se näki jo Monarkian tuhon. " Mitä haluatte minun tekevän. Teen sen heti jos vain niin määräät." Se sanoi ja nousi seisomaan.

Gaia

Susi virnisti ja lipaisi huuliaan. Se mielellään orjuuttaisi joukkojaan mutta i nyt. "Et ole vielä ansainnut meidän luottamustamme. Hoide ensin Imperiumilaisten tietoon se, että kuulut meihin. Pidä vapaapäivä ja tutustu muihin. Olisi ikävää jos omat joukot repisivät sinut hengiltä," Gaia sanoi häijysti. Loppua se ei oikeasti tarkoittanut. Sitä ei kiinnostaisi pätkääkään vaikka uusi soturi menettäisi henkensä.

Juga

Juga oli ollut poissa noin seitsemän tuntia ja palasi nyt harjoituspaikalle katsomaan miten Beryl edistyi. "Mites täällä sujuu, pentu?" Kouluttaja kysyi ja asteli lähemmäs oppilastaan.

Shuga

Uros katsoi keisaria ja nyökkäsi ymmärtävästi." Kyllä herrani." Se sanoi ja lähti kävelemään kohi muuta joukkoa ylpeänä. Kolmijalkainen susi käveli muiden susien joukkoon ja tutustui joukkoihin.

Gaia

Susi nyökkäsi ja lipaisi häijysti huuliaan. Mielessään se jo punoi häijyjä juonia ja tekemistä Shugalle. Uros loikkasi takaisin puuhun ja muutamia oksia pitkin loikkien kulki kauemmas. Päästessään tiheään metsikköön se loikkasi alas ja jatkoi kävellen.

Beryl

Sokea susi oli harjoitellut koko sen ajan kun Juga oli ollut poissa. Se oli lopettanut vain silloin, kun Kekao oli tullut tuomaan sille ruokaa. Se oli syönyt nopeasti ja jatkanut harjoitteluaan lähes välittömästi. Se oli yltänyt jo lähes tulkoon minuutin suorituksiin ja koko ajan sen leukojen otteen voima lisääntyi. Beryl kääntyi Jugaa kohti kuullessaan tuon äänen ja sillä oli lähes huomaamaton omahyväinen virne kasvoillaan. "Hyvin, Mestari, vaikka itse sanonkin. Pisin aikani on ollut hieman päälle viisikymmentä sekuntia", se kertoi tervehdittyään opettajaansa pienellä kumarruksella.

Juga

Juga nyökkäsi Berylille ja käänsi sitten katseensa taivaalle. "Hyvä. Tämä harjoitus saa sitten toistaiseksi päättyä. Siirrymme johonkin hieman vaativampaan." Susi kertoi ja päästi ilmoille kuuluvan ulvonnan. Hetken kuluttua paikalle saapui suuri ja lihaksikas susi, joka kumarsi Jugalle. "Kutsuitte mestari." Susi sanoi varovasti ja Juga nyökkäsi. "Niin tein. Beryl, tässä on Shotod. Tahdon nähdä taitosi, joten taistelet häntä vastaan. Voittaja on se kumpi jää henkiin." Juga kertoi ja siirtyi hieman kauemmas. "Voitte aloittaa." Kouluttaja ilmoitti.

Beryl

Sokea uros tarkkaili Shotodin lähestymistä kaikilla muilla käytössä olevilla aisteillaan ja kuuli tuon raskaista askelista sen olevan suurikokoinen ja varmasti vahvuuteensa luottava susi. Beryl nyökkäsi ja valmistautui hyökkäämään. Sen tarkat korvat kuulivat väheksyvän tuhahduksen, jonka Shotod päästi nähdessään joutuvansa taistelemaan varsin hennon näköistä nuorukaista vastaan. Beryl syöksyi ensimmäisensä vastustaan kohti, mutta loikkasi ilmaan suuren suden edessä ja pyörähti ketterästi ilmassa, laskeutuen tarkasti Shotodin selän päälle. Toisen kääntyessä sitä kohti upottaakseen hampaansa sen jalkaan, se puri suurempaa sutta kuonosta ja käyttäen äskeistä harjoitusta hyväkseen, piti myöskin kiinni, vaikka toinen pudistelikin päätään raivoisasti. Beryl päästi irti juuri, ennen kuin Shotodin tassu iski sen päähän ja sai vain pienen viillon jo arpisiin kasvoihinsa. Se lähti heti uuteen hyökkäykseen, tällä kertaa se kuitenkin livahti suden etujalkojen välistä ja vältti täpärästi toisen hampaat, ennen kun pyörähti jälleen toisen selän päälle. Beryl oli jo keskittänyt voimansa jalkoihinsa ja iski nopeasti tassuillaan Shotodin niskaan. "Tämä saa luvan päättyä nyt", nuorukainen sanoi hiljaa lakeutuessaan maahan lyyhistyneen suden eteen. Toinen ei millään päässyt ylös, sillä Beryl oli iskenyt sen niskassa oleviin tiettyihin hermoihin ja sekoittanut Shotodin aivojen niveliin lähettämät viestit. Nyt toisella ei ollut hetkeen minkäänlaista hallintaa ruumistaan. Sokea nuorukainen katsoi hetken vastuksensa hämminkiä, ennen kuin upotti hampaansa Shotodin kaulaan ja puristi. Hetkisen kuluttua suuremman suden ruumis veltostui ja Beryl päästi irti sen elottomasta ruumiista, kääntyen sitten Jugaa kohti.

Juga

Berylin voittaessa Juga naurahti pilkallisesti. "Hyvä, pentu. Et tosiaan ole velttoillut. Suoraan sanoen en uskonut sinun pärjäävän." Juga sanoi huvittuneena ja asteli sitten lähemmäs Beryliä. Samassa Juga nappasi harjallaan maasta irti lyhyen Bambun varren ja yritti lyödä sillä oppilastaan varoittamatta päähän.

Beryl

Beryl tuhahti tyytymättömänä Jugan kertoessa, ettei ollut odottanut sen voittavan. Jos nuorukaisella olisi ollut hieman vähemmän itsehillintää, se olisi voinut jo olla toisen kurkussa kiinni. Tällä kertaa se ei ollut laskenut suojaustaan, vaikka taistelu olikin ohitse ja siksi se myös onnistui havaitsemaan Jugan hyökkäyksen ennen kuin se osui siihen. Beryl pyörähti nopeasti suden iskun alta ja aistiensa ohjaamana se kävi myös automaattisesti vastahyökkäykseen, yrittäen nyt todellakin upottaa hampaansa opettajansa kaulaan.

Juga

Toisen käydessä vastahyökkäykseen, kohosi Jugan kasvoille nopeasti tyytyväinen virne. Nopealla harjan liikkeellä käänsi kouluttaja Bambun varren eteensä niin, että pennun hampaat tarttuivat siihen, eivätkä Jugaan itseensä. Samassa kouluttaja yritti kietaista nopeasti harjansa Berylin kaulan ympärille ja nostaa tuon ilmaan roikkumaan.

Beryl

Nuoren soturit hampaat pureutuivat jo syvälle bambuun, eikä se ehtinyt reagoida Jugan seuraavaan liikkeeseen. Harja kietoutui Berylin kaulan ympärille ja nosti tuon ilmaan. Beryl pyristeli päästäkseen irti opettajansa otteesta, turhaan. Se raivostui omasta kyvyttömyydestään, mikä aiheutti sen, että jokin nuorukaisen sisällä muuttui. Yhtäkkiä se vain tunsi suuren voiman kasvavan sisällään aina siihen asti, kunnes siitä tuntui, että se räjähtäisi. Silloin se onnistui kuin vahingossa tekemään Zháyáo Gonglun. Tietenkään iskun voima tai laajuus ei ollut vielä maksimissaan, olihan tämä uroksen ensimmäinen kerta, kun se iskun suoritti. Pienimuotoinen räjähdys ylsi metriin, eikä se osuessaan aiheuttaisi suurtakaan vahinkoa.

Juga

Juga suorastaan säikähti toisen vapauttaessa kehostaan energiapurkauksen. Vaikka isku tuntui lähinnä vahvalta tuulenpuuskalta päästi Juga hämmentymisestä johtuen irti pennusta ja astui askeleen taakse päin. "Mi... Mitäh, miten sinä tuon teit?" Vanhus kysyi ihmeissään ja tuijotti oppilastaan. Kouluttaja oli elänyt ikuisuuden, mutta ei silti ollut koko ikänsä aikana kohdannut noin erikoista tekniikkaa.

Beryl

Hengästynyt nuorukainen putosi maahan ja horjahti, mutta onnistui joten kuten pysymään jaloillaan. Pieni omahyväinen virne käväisi sen kasvoilla, kun se huomasi onnistuneensa yllättämään Jugan, vaikka olihan se itsekin yllättynyt iskustaan. "Se oli yksi klaanini tekniikoista... Se yhdistää klaanin jäsenten vahvan elinvoiman, kin, ja jonkun vahvan tunteen, jotka sitten purkautuvat ruumiistamme eräänlaisena räjähdyksenä. Se on oikeasti voimakkaampi, mutta jos totta puhutaan, tuo oli minun ensimmäinen kertani, kun onnistuin suorittamaan sen", Beryl kertoi voitonriemuisesti. Siinä ja sen taistelutyylissä oli vielä paljon asioita, joista harva japanilainen susi taikka koira tiesi.

Juga

Juga kuunteli nuorukaisen selityksen ja hymähti sitten. "Vai niin. Taisin arvioida sinut väärin Beryl. Olet lahjakkain koskaan tapaamani pentu, edes keisari ei ollut tuossa iässä noin kykenevä." kouluttaja sanoi kehuvasti. "Ylhäisyys ei elä ikuisesti, ehkäpä sinusta voisi tulla hyvä seuraaja hänelle." Susi lisäsi hiljaa. "Mutta lahjakas tai ei. On sinutkin koulutettava kunnolla. Tekniikoista ja voimista ei ole hyötyä, jollei niitä osaa hallita." Susi sanoi kuuluvasti ja mahtipontisesti.

Beryl

Beryl kuunteli tarkkaan Jugan sanoja ja toisen sanoessa, että siitä voisi tulla jopa hyvä perijä Gaialle, se kumarsi syvään todellakin kiitollisena. "Kiitos, mestari. Päämääräni onkin tulla ainakin yhtä vahvaksi ja taitavaksi kuin keisarimme", se kertoi toiveestaan ensimmäistä kertaa ääneen. Edes sen kaksi toveria eivät tienneet tästä toiveesta, joka oli jo pitkään ollut nuorukaisen mielessä. Sitä varten se olikin tullut Imperiumiin, saadakseen oppia Japanin voimakkaimmilta susilta.

Juga

Juga hymyili pienesti ja katsoi oppilastaan tuon puhuessa. "Hyvä. Tavoitteita tulee olla ja minun avullani pystyt varmasti ne saavuttamaan." Kouluttaja sanoi ja käänsi katseensa jälleen kohti taivaankantta. "Uskon sinun olevan nyt valmis oppimaan salaisen tekniikan, joka jokaisen Imperiumilaisen tulee osata. On aika opettaa sinulle Inazuma Kenbu-Hisoga." Juga ilmoitti ja käänsi katseensa nopeasti takaisin Beryliin. "Tekniikan perusteet ovat yksinkertaiset, mutta ne tulee hallita täydellisesti, jotta tekniikka onnistuisi." Juga selitti. "Tekniikka aloitetaan yleensä tarttumalla kiinni johonkin vihollisen jalkaan. Kun on saatu tukeva ote vastustajasta aletaan yksinkertaisesti pyörimaan spiraalimaisesti ympäri tuon kehoa, viillellen hampailla. Puut ovat hyviä harjoitus kohteita." Kouluttaja selosti perusteita ja katsoi oppilastaan.

Beryl

Beryl painoi tarkkaan mieleensä kaiken, mitä Juga kertoi. Se halusi oppia tekniikan mahdollisimman nopeasti, mutta tajusi myös, että jos se ei oppisi tätä tekniikkaa, muitakaan tekniikoita olisi turha odottaa. Se mietti hetken Jugan kertomaa ja yritti myöskin kuvitella liikkeen mielessään. Joku toinen oppilas kuin Beryl olisi saattanut pyytää mestariaan näyttämään tekniikan, mutta sokea kun oli, nuorukaisella oli apunaan vain toisen selitykset. Se teki asiasta entistäkin hankalampaa. Uros kuitenkin kääntyi läheistä puuta kohti ja vielä hetken keskittymisen jälkeen se syöksyi "uhriaan" kohti ja upotti hampaansa kaarnaan. Se yritti lähteä tekemään Inazuma Kenbu-Hisogalle tyypillistä spiraalimaista liikettä, mutta vain muutaman hieman hitaamman puoleisen kierroksen jälkeen sen ote puusta kirposi. Beryl putosi maahan kyljelleen, mutta oli nopeasti pystyssä ja itselleen suunnatun raivoisan murinan jälkeen se yritti uudestaan. Jälleen sen ote kirposi muutaman kierroksen jälkeen. Tällä kertaa se oli onnistunut pyörimään vain vähän pidempään ja hieman nopeammalla vauhdilla.

Juga

Juga seurasi oppilaansa harjoittelua mielenkiinnolla. "Hienoa, nuorisoturi. Opit perusteet hetkessä. Nyt jatka vain harjoittelua, niin kauan, että tekniikka sujuu kunnolla." Juga ohjeisti ja käänsi sitten selkänsä toiselle. "Lähden käymään toisaalla, sillä et tarvitse minua juuri nyt. Nuku syö ja harjoittele tekniikkaa.. Siinä on päivä rytmisi siihen asti, että palaan." Juga kertoi ja lähti sitten astelemaan pois Fujin-metsistä. Susi tahtoi taistella, taistella kunnolla, taistella ja tappaa.

//Juga poistuu.//

Beryl

Beryl nyökkäsi Jugan lähtiessä ja oli jo kääntynyt puuta kohti tehdäkseen siihen jälleen Inazuma Kenbu-Hisogan, kun se tunsi yhtäkkiä olevansa todella väsynyt. Harjoitukset olivat olleet rankempia sen nuorelle keholla kuin se oli osannut odottaa ja nyt, kun sen jalat pettivät alta ja se romahti voimattomana maahan, se tajusi pysyneensä pystyssä pelkän tahdonvoimansa ansiosta. Sillä samaisella hetkellä, kun nuori uros kaatusi, sen toverit olivat ilmestyneet sen vierelle. "Oletteko kunnossa, Beryl-herra?" Xing kysyi huolestuneena, samalla kun Kekao laski kuolleen fasaanin Berylin viereen. Nuorukainen onnistui nostamaan päänsä ylös ja upottamaan hampaansa lintuun, vaikkakin yhä huohottaen. "Teidän ei pitäisi pakottaa ruumistanne noin pitkälle. Ennen pitkään joudutte jättämään kaikki haaveena kunnon soturiksi tulemisesta", Kekao neuvoi kohteliaasti, mutta sai vastaukseksi vain vihaisen tuhahduksen. Jos Berylillä olisi vielä ollut silmät ja katse voisi tappaa, Kekao olisi jo kuollut. Beryl söi lintusa ja painoi päänsä tassujensa päälle lepuuttaen hetken silmiään samalla kun sen toverit kuvailivat mitä olivat nähneet vaellellessaan ympäri Fujin metsiä. Ne olivat myös kuulleet huhuja, että joku entinen Siriuksen soturi olisi liittynyt hiljattain Imperiumin joukkoihin. Beryl vain heilautti korvaansa tiedolla, mutta painoi sen mieleensä muiden tietojen tapaan, jos jostain syystä tarvitsisi sitä myöhemmin. Puolessa tunnissa se oli taas harjoittelemassa tekniikkaansa, tullen kerta kerralta paremmaksi.

White Tiger

Valkoturkkisen ei ollut tarkoitus vakoilla ketään. Nyt se kuitenkin makasi oksistossa ja tarkkaili Berylin harjoituksia. White Tiger oli vain ollut kuljeksimassa kuullessaan ääntä. Se ei ollut nähnyt sinnikästä pentua ennen mutta oletti toisen olevan Beryl, Hyoman poika. Susi ei lainkaan pitänyt siitä, että vihollisen poika otettiin koulutukseen. White Tiger ajatteli toisen olevan vain etevä näyttelijä ja petturi. Huuliaan lipaisten tuo vaihtoi asentoaan välittämättä oksien rasahtelusta.

Beryl

Jos White Tigerin oli tarkoitus vakoilla Beryliä, sen virheeksi koitui asennon vaihtaminen. Sokean soturinalun tärkein aisti oli kuulo ja se erotti selvästi oksien rasahtelun toisen liikahtaessa. "Kuka siellä?" se kysyi vakaalla äänellä kääntymättä edes White Tigeria kohti.

White Tiger

Susi arvasi, että toinen kuulisi. Omahyväinen virne nousi uroksen huulille. Se nousi seisomaan oksallaan ja pudottautui kevyesti hankeen. Se otti pari askelta lähemmäs nuorta urosta ja tuhahti. "Minun nimeni on White Tiger kakara," tuo esittytyi ja tuijotti toista pitkin kuononvarttaan.

Beryl

White Tigerin esittäytyessä Beryl vaivautui kääntämään päätään aavistuksen toisen suuntaan ja nyökkäsi. "Olen Beryl," se sanoi aavistuksen kylmällä äänellä. Se ei vaivautunut osoittamaan kunnioitusta valkoturkkista kohtaan, niin kuin oli Gaialle ja Jugalle tehnyt. "Oliko sinulla jotain asiaa?" nuorukainen kysyi kääntyessään taas puuta kohti.