Tunteeton vieras, vai onko sittenkään?

Raiden

Raiden hymyili Bozlefin virneelle naurahtaen sitten vaimeasti ääneen, ja hypähtäen laakealle kivelle, jota oli käyttänyt vartiointipaikkanaan. "Nyt tuskin kukaan pääsee alueelle huomaamattomasti." Raiden sanoi, katsoessaan, kuinka sotakoiria katosi metsikköön vartioimaan.

Bozlef

Uros nyökytteli ja kääntyi taas mennäkseen. "Niin, toivotaan..." tuo jatkoi ja lähti kulkemaan kohti omaa paikkaansa ylempänä Yllättäen se kuienkin kääntyi. "Raiden, me voisimme hiukan puhua," tuo sanoi toiselle ja jatkoi kävelyään.

Raiden

Raiden nyökkäsi ja oli juuri asettumaisillaan makuulle, kun Bozlef ilmoitti tällä olevan jotain asiaa. Raiden hiukan hämmästyi, mutta nyökkäsi ja loikkasi pari askelmaa ylemmäs, lähtien sitten kävelemään johtajansa rinnalla.

Bozlef

Uros vilkaisi toista ja vakavoitui. "Koska olet oikea tassuni, on sinulla oikeus osallistua minun suunnitelmiini omilla mielipiteilläsi," tuo sanoi ensin ja jatkoi kävelyään. "Mitä luulet... Miten meidän olisi paras toimia sotakoirien kanssa nyt? Tälläinen lauma ei viihdy kaua tekemättä mitään," tuo aloitti neuvottelun.

Raiden

Raiden käveli hiljaa ja kuunteli. Se nyökkäsi Bozlefin sanoille, ja oli samaa mieltä. "Niin...tämä alue ei loppujen lopuksi ole äärettömän tärkeä, mutta kuuluu Ohulle, ja sekin eräs susi vaikutti kiinnostuneelta." Raiden tuumi. Tosin, sotakoirat eivät voisi pysyä pitkään samassa paikassa. "Gajyollakaan tuskin tarvitaan meitä." Raiden ajatteli. Sille ei tullut mieleen, minne he voisivat lähteä tai mitä tehdä. "Minulla ei ole muuta ideaa, kuin lähteä tutkimaan hiukan muitakin alueita. Niin ainakin saisi lauma pidettyä liikkeellä ja vireinä. Tosin osan voisi jättää Sumuvuorelle vahtiin, ja myös nartut pentueineen, he kun tuskin jaksavat vielä kovin paljoa liikkua." Raiden ehdotti.

Bozlef

"Olen ajatellut samaa. Liikkkuminen ei sinällään ole ongelma mutta kute tiedät, sotakirat ovat taistelijoita. Japanissa ei tunnu olevan paljoa enää taisteltavaa koska liittouduimme Ohun kanssa. Olen siksi harkinnut sitä, että purkaisimme liiton. En aio kääntyä viholliseksi mutta en välttämättä eää auta vapaaehtoisesti ilman syytä," tuo kertoi sitten perimmäisen suunnitelmansa.

Raiden

Raiden mietti Bozlefin ideaa. Sitten sakemanni nyökkäsi. "Olet oikeassa. Ohun sodat eivät periaatteessa kosketa meitä. Me emme myöskään hyödy siitä muuta, kuin että saamme heiltä mahdollisesti apua. Lisäksi olemme sidoksissa heihin, joten emme voi lähteäkään kovin kauas. Ideasi on minunkin mielestäni hyvä." Raiden kertoi sitten oman mielipiteensä.

Bozlef

Sakemanni nyökytteli ja lipaisi huuliaan. "Me emme tarvitse kenenkään apua joten turha meidän on uhrata itseämme muiden sodan tähden," tuo lisäsi sitten ja pysähtyi. "Lähdemme viikon kuluttua. Ilmoitan kolmen päivän päästä kaikille joten älä levitä tietoa. Sen jälkeen menemme ilmoittamaan Ohuun liittolaisuuden lopettamisesta," Bozlef selosti.

Raiden

Raiden kuunteli toisen sanoja ja nyökkäsi. "Selvä." Sakemanni vastasi ja höristeli sitten korviaan. Taivaalla purjehti pari tummaa pilveä, ja silmiään siristellen Raiden katseli metsän takaa häämöttävään horisonttiin. "Taitaakin tulla lumimyrsky ensi yönä.." Sakemanni sanoi sitten. Lunta oli vasta melko vähän, mutta nyt sitä saattaisi tulla ihan kunnollakin.

Bozlef

Sakemanni murahti ja vilkaisi taivaalle. "Tulee varmasti kylmä. Sumuvuorella ei ole kauheasti luolia. Tee palvelus ja kutsu ne kaksi narttua minun luolaani. Voin ihan hyvin nukkua jossain kivenkolossa," Bozlef sanoi. Ei se muuten suosinut ketään mutta pentujen kohdalla tehtiin jopa sotakoirien kurinpitoisessa yhteisössä poikkeuksia.

Raiden

Raiden nyökkäsi ja lähti sitten hölkkäämään takaisin päin. Se tavoitti ensimmäisen nartun, joka ei ollut suostunut pentunsa luovuttamiseen. "Bozlef kutsui teidät pentueineen luolaansa ensi yöksi." Raiden kertoi. "Voi, sepä ystävällistä. Taitaakin tulla kylmä." Narttu sanoi hymyillen ja lähti viemään pentujaan kohti luolaa. Sitten sakemanni hypähti toisen nartun luo. "Kiitos, mutta me kyllä pärjäämme." Narttu sanoi hymyillen ja katsoi pentujaan. "Uskon sen kyllä, mutta olkaa Bozlef-herralle mieliksi." Raiden sanoi hymyillen. Se ei tahtonut, että pennut joutuisivat kärsimään kylmästä. Narttu mietti hetken ja nyökkäsi sitten. "No, jos nyt sitten tämän kerran." Narttu sanoi ja lähti johdattamaan pentuja kohti luolaan.

Bozlef

Sakemanni odotti jo luolassaan. Se itse ei jäisi sinne mutta sanoisi nartuille muutaman sanan ja lähtisi sitten tekemään oloaan mukavaksi jossakin kivenkolossa.

Raiden

Raiden seisoi melkein Sumuvuoren laella, ja tuijotti lähestyviä pilviä. Pikkuhiljaa, taivaalta alkoi putoilla satunnaisia lumihiutaleita, kunnes yks kaks ne alkoivat kaksinkertaistua, sitten kolminkertaistua ja pian Sumuvuori alkoi saada valkoista väriä pintaansa.

Bozlef

Sakemanni oli hetken jutustelut narttujen kanssa ja jättänyt nuo nyt keskenään. Se hiippaili ulos luolastaan ja samantien loikki Raidenin luokse sateeseen. Nopeasti sen turkki muuttui valkoiseksi. "Ikävä myräkkä," tuo tokaisi ja ravisteli vaikkei se mitään hyödyttänytkään.

Raiden

Raiden nyökkäsi. "Toivottavasti ei tule kovin paljoa pakkasta yöllä." Raiden tuumi. Kova viima kävi Sumuvuoren ylitse ja Raiden nojasi hiukan eteenpäin säilyttääkseen tasapainonsa. Uros oli painanut korvansa tiukasti luimuun, suojaan kylmältä tuulelta.

Bozlef

"Niin. Ei ole kivenkolossa nukkuminen silloin mukavaa," uros sanoi huvittuneena ja kääntyi. Se loikki Sumuvuoren sivustalle ja etsi sopivankokoisen kolon itselleen. Sinne sakmeanni painui maate. Lumi saisi peittää uroksen, sekin suojaisi pakkaselta ja kivet tuulelta.

Raiden

Raiden seisoi vielä hetken paikoillaan, mutta sitten lumimyräkkä kävi sietämättömäksi, ja sakemannin oli pakko liikkua. Se loikki ketterästi alemmas ja asettui makaamaan laakean kiven alapuolelle, kaivautuen mahdollisimman syvälle, kunnes seinämä tuli vastaan. Raiden painoi päänsä tassujensa väliin ja ummisti silmänsä.