Bobcat
Uros oli sanonut käyvänsä pienellä kävelyllä mutta olikin kulkenu Honshuun asti. Se oli matkalla tavannut yhden tuttunsa jonka lähetti viemään viestiä Hyomalle. Uros ei enää aikonut palata takaisin. Monarkia saisi joukkoonsa myös 200 entistä Impierumin sutta jotka Bobcat oli viellon vienyt. Itse susi aikoi jatkaa elämäänsä yksin.
Tamashidesu
Hide kuljeskeli yksinään ilman päämäärää. Sillä ei ollut mitään tehtäviä joten uros vain oli lähtenyt alueelta. Ylättäen se näki tutun hahmon. "Isä..." se kuiskasi vihamielisesti ja lähti toista kohti. Bobcat huomasi tämän ja väläytti hampaitaan. "Tamashidesu!" se murahti kovaan ääneen. "Luuletko, että pelkään?" Hide uhosi ja urokset lähtivät kiertämään toisiaan.
"Sanoin, että kun tapaamme taas kostan sinulle äitisi murhasta. Sillä ei ole väliä vaikka olisit poikani. Voisit aivan yhtä hyvin olla joku vieras," Bobcat murisi ja taistelu alkoi. Nopeus oli molempien valtti mutta Bobcat oli kokeneempi. Ne jakoivat paljon iskuja. Samalla Bobcat laittoi merkille poikansa jäiset tekniikat.
Taistelun loppupuolella molemmat olivat verissään. Yllättäen Tamashidesu onnistui potkaisemaan isänsä pää edellä kiveen. Bobcat oli pökerryksissä ja Hide näki tilaisuutensa koittaneen. Se loikkasi korkealle ilmaan ja juuri oli saamassa otteen isänsä kurkusta toisen tehdessä nopean liikahduksen. Bobcati hampaat upposivat vauhdista oman pojan kaulaan. Toisen elämä läheni loppuaan nopeasti. "Hyvästi...poikani," Bobcat sanoi Hiden vajotessa maahan. "Anna anteeksi," tuo sanoi toisen vetäessä viimeisen kerran henkeä. Bobcat ei ollut koskaan välittänyt toisesta mutta oman pojan tappaminen oli silti julmaa.
Kiveen osuminen oli kuitenkin palauttanut Bobcati entisen luonteen. Se ei todellakaan aikonut palata Hyoman luokse. Se aikoi palata vaarasta huolimatta herransa Gaian luokse. Kaikesta huolimatta uskoi Bobcat tietävänsä keinon päästä vähällä. Toisin kuin Black Snake, ajatteli Bobcat aina paljon syvällisemmin ja monestä näkökulmasta.
//Bobcat poistuu//
Uros oli sanonut käyvänsä pienellä kävelyllä mutta olikin kulkenu Honshuun asti. Se oli matkalla tavannut yhden tuttunsa jonka lähetti viemään viestiä Hyomalle. Uros ei enää aikonut palata takaisin. Monarkia saisi joukkoonsa myös 200 entistä Impierumin sutta jotka Bobcat oli viellon vienyt. Itse susi aikoi jatkaa elämäänsä yksin.
Tamashidesu
Hide kuljeskeli yksinään ilman päämäärää. Sillä ei ollut mitään tehtäviä joten uros vain oli lähtenyt alueelta. Ylättäen se näki tutun hahmon. "Isä..." se kuiskasi vihamielisesti ja lähti toista kohti. Bobcat huomasi tämän ja väläytti hampaitaan. "Tamashidesu!" se murahti kovaan ääneen. "Luuletko, että pelkään?" Hide uhosi ja urokset lähtivät kiertämään toisiaan.
"Sanoin, että kun tapaamme taas kostan sinulle äitisi murhasta. Sillä ei ole väliä vaikka olisit poikani. Voisit aivan yhtä hyvin olla joku vieras," Bobcat murisi ja taistelu alkoi. Nopeus oli molempien valtti mutta Bobcat oli kokeneempi. Ne jakoivat paljon iskuja. Samalla Bobcat laittoi merkille poikansa jäiset tekniikat.
Taistelun loppupuolella molemmat olivat verissään. Yllättäen Tamashidesu onnistui potkaisemaan isänsä pää edellä kiveen. Bobcat oli pökerryksissä ja Hide näki tilaisuutensa koittaneen. Se loikkasi korkealle ilmaan ja juuri oli saamassa otteen isänsä kurkusta toisen tehdessä nopean liikahduksen. Bobcati hampaat upposivat vauhdista oman pojan kaulaan. Toisen elämä läheni loppuaan nopeasti. "Hyvästi...poikani," Bobcat sanoi Hiden vajotessa maahan. "Anna anteeksi," tuo sanoi toisen vetäessä viimeisen kerran henkeä. Bobcat ei ollut koskaan välittänyt toisesta mutta oman pojan tappaminen oli silti julmaa.
Kiveen osuminen oli kuitenkin palauttanut Bobcati entisen luonteen. Se ei todellakaan aikonut palata Hyoman luokse. Se aikoi palata vaarasta huolimatta herransa Gaian luokse. Kaikesta huolimatta uskoi Bobcat tietävänsä keinon päästä vähällä. Toisin kuin Black Snake, ajatteli Bobcat aina paljon syvällisemmin ja monestä näkökulmasta.
//Bobcat poistuu//