Matkalaiset

Weed & Yukimura

Joukkio oli edennyt jo suhteellisen hyvää vauhtia. Ne olivat saapuneet alueelle, jonka aikaisemmin oli omistanut Ryö niminen koira. Weed katsoi taakseen ja näki joukkion alkavan jo väsyä. Hän ei tahtonut edetä liian nopeasti, jottei joukko rasittuisi liikaa. Oikeastaan he olivat edenneet jo melko hyvää vauhtia yhdelle päivälle. Yukimura olisi mielellään jatkanut, mutta tiesi, että ympärivuorokautinen juokseminen olisi todella raskasta Kazelle ja niinpä se päätti ehdottaa taukoa. "Mitä jos hengähdämme hetkisen?" Yukimura ehdotti. Uroksen onneksi veli oli samaa mieltä ja nyökäten tämä johdatti joukkion aukiolle. Kun lauma pysähtyi läähättäen, Weed istahti hetkeksi alas ja veti syvään henkeä muutaman kerran. Yukimura läähätti, muttei malttanut olla aloillaan. Yhtäkkiä joukkion keskeltä kuului huudahdus:"Ylipäällikkö, joukossamme on pentu?!" Weedin huomio kiinnittyi heti noihin ja Yukimura vilkaisi nopeasti veljeään, muttei sanonut mitään. "Pentu? Miten se on mahdollista..?" Weed kysyi ja odotti, että näkisi ylimääräisen matkalaisen.

Kaze

Pentu oli jaksanut juosta muiden mukana hyvin puoleenpäivään asti, sitten se oli alkanut väsyä ja hidasti hiukan vauhtiaan. Tuon kuitenkin huomasi sen vieressä juokseva uros, joka katsoi Kazea myötätuntoisesti ja nosti tämän selkäänsä. Muut soturi huomasivat pennun tässä vaiheessa, mutta eivät sanoneet mitään. Koko matkan siihen asti, kunnes pysähdyttiin pitämään lepotauko tuo oli ollut toisen selässä. Nyt, kun pysähdyttiin, pentu loikkasi pois toisen selästä. Sitten eräs soturi paljasti tämän olemassa olon ja pentu meni niin matalaksi, kuin mahdollista. Sitten se kuuli ja näki vilahduksen taas siitä koirasta, joka näytti opettajalta. Kaze mietti hetken mitä tekisi, mutta tuli siihen tulokseen, että olisi paras mennä opettajan luoksen. Uros nousi pystyyn ja muut tekivät hänelle tilaa ja tuo käveli Akitan eteen, joka näytti ihan ylipäälliköltä.

Weed & Yukimura

Weed tunnisti Kazen ja oitis tämän silmät kohdistuivat Yukimuraan. "Yukimura..Mitä ihmettä oppilaasi tekee joukossamme?" Weed kysyi tiukasti. Yukimura ei hätkähtänyt vaan katsoi Kazea hetken ja sitten taas veljeään. "Hän lähtee mukaamme. Älä huoli. Pidän hänestä huolen ja Gin lupasi hänen lähteä." Yukimura sanoi. Weed ei ollut uskoa korviaan. "Mitä..?" Weed kysyi. Yukimura nyökkäsi. Weedin oli vaikeaa luottaa tietoon. "Tuo ei pidä paikkaansa. Isä ei antaisi sinun viedä oppilastasi vaaraan." Weed sanoi tuima katse kasvoillaan. Yukimura kuitenkin vain puuskahti. "En ole viemässä häntä vaaraan. Ja olen sopinut tämän asian, joten tyydy päätökseen." Yukimura sanoi. Weed vain huokaisi. Olisi turhan pitkä matka lähteä viemään pentua takaisin, yksin kun tuota ei voisi laittaa matkaan. "Hyvä on sitten. Mutta katsokin oppilaasi perään." Weed sanoi ja siirtyi sivummalle. Yukimura vilkaisi Kazea voitonriemuisesti. "Jaksatko lähteä kanssani metsästämään? Sen jälkeen saat levätä kunnolla, ennen kuin lähdemme taas aamulla matkaan." Yukimura kysyi pennulta.

Jerome

Sakemanni ei matkasta väsähtänyt. Se läähätti vain pienesti ja jaksoi helposti seistä. Sitä ei väsyttänyt. "Weed, voisin lähteä metsästysjoukkoon ja tarkistaa samalla ympäristön," tuo ehdotti huuliaan lipaisten.

Kaze

Pentu seurasi näiden keskustelua ja tunnisti äänensävystä asian olevan vakava. Nyt se sai selville toisen koiran nimen ja ajatteli asian olevan hyödyllinen. Keskustelu loppui nopeasti ja tuo ilahtui, kun Weed antoi tämän jäädä. "Kiitos Weed, et tule katumaan päätöstä" Tuo sanoi iloisena ja hymyili pentumaista hymyään. Kuullessan opettajansa äänen, se käänsi katseensa tuohon. "Tietysti opettaja" Se sanoi ja käveli tuon viereen.

Weed & Yukimura

Weed vain nyökkäsi Kazelle ja soi tuolle pienoisen hymyn, kunnes siirtyi sivummalle ja kuuli Jeromen puhuvan. Weed katsoi sakemannia ja nyökkäsi. "Mene vain." Koira sanoi mutta astui sitten lähemmäs ystäväänsä. "Minusta tuntuu, että Yukimura on tuonut oppilaansa tänne salaa. Vai uskotko tosiaan, että isä olisi antanut siihen lupaa?" Weed kuiskasi. Yukimura seisoi sivummalla ja nyökkäsi Kazelle, loikaten sitten eteenpäin. "Tule sitten." Yukimura sanoi hyväntahtoisesti, mutta Weedin huudahdus pysäytti tämän:"Odottakaa. Jerome tulee mukaanne."

Jerome

"Veljesi toimi omin lupineen. Ei Gin varmasti olisi suostunut," sakemanni vakuutti Weedille ja hölkkäsi sitten Yukimuran ohi. Se ei aikoisi jäädä hidastelemaan.

Kaze

Pentu katsoi vielä hetken Weediä, kunnes huomasi opettajansa loikkaavan eteenpäin ja Kaze lähti juoksemaan hiukan eteenpäin, kunnes Weedin ääni pysäytti tämänkin. Kaze päätti jäädä odottamaan, muita ja kuuli näiden mukaan lähdevän joku, jonka nimi oli Jerome hänestä tuo ei ollut kuullut aikaisemmin.

Weed & Yukimura

Weed jäi miettimään Jeromen sanoja. Kaze saattaisi olla hidasteena, mutta vielä enemmän matkaa hidastaisi, jos häntä täytyisi lähteä viemään. Weed päätti antaa Yukimuran huolehtia oppilaastaan täysin. Vastuu olisi nyt kokonaan tuolla, ja Weed ottaisi asian puheeksi isänsä kanssa heti kun he palaisivat. "Toivottavasti tiedät mitä teet, Yukimura.." Weed sanoi hiljaa itsekseen katsoessaan kolmikon perään.
Yukimura odotti, että Jerome pääsi heidän vauhtiinsa ja kääntyi sitten Kazeen päin. "Yritä saalistaa jotain pienriistaa, kuten lintuja, tai aiemmin kiinni saamasi jänis on myös hyvä saalis." Yukimura opasti. "Suurempi saalis on nyt turha, sillä ei kannata syödä vatsaa aivan täyteen, jos aikoo liikkua paljon. Lisäksi ruhosta jäisi turhan paljon ylitse." Yukimura kertoi.

Kaze

Pentu kuunteli kaiken hiljaa mitä opettaja kertoi ja nyökkäsi lopuksi ymmärtämisen merkiksi. Sitten tuo käänsi katseensa saksanpaimenkoiraan ja katsoi tätä kinnostuneena. Hetken se katsoi toista ja lähti sitten kävelemään kasvistoa päin. Tuo kuunteli metsän ääniä ja havaitsi lähellä lintu parven ja lähti hiljaa liikkumaan lintuja kohti.

Yukimura

Yukimura huomasi myöskin lintuparven. Se vilkaisi Kazea ja nyökkäsi tuota etenemään suoraan edestä, kuten juuri tekikin. Yukimura tiesi, että Jerome kyllä osaisi huolehtia omasta paikastaan, ja siksi lähtikin kiertämään lintuparven toiselle puolelle. Nuori koira hiipi äänettömästi hangessa. Loskaantunut, mutta sen jälkeen pakkasessa kovettunut hanki ei päästänyt juuri ääntäkään, kun Yukimura taiteili sen päällä ja seurasi jonkin riistaeläimen vanhoja jälkiä. Koira vilkaisi nopeasti taakseen, ennen kuin loikkasi viimeisen loikan eteenpäin ja painautui kyyryyn lumisen pusikon taa, odottamaan.

Jerome

Uros kiersi hiljaa parven taakse ja asettui aloilleen. Se ei aikoisi odotella muiden merkkejä. Nyt tuo haki Yukimuran huomiota voidakseen kertoa elein, että olisi aika. Saalis pitäisi napata nopeasti. Se uskoi toisen tajuavan kyllä jos huomaisi sakemannin. Sitten Jerome hyökkäsi hurjalla loikalla esiin ja kohti lintuja. Ne lehahtivat heti lentoon mutta Jerome oli nopea. Se sai kaksi ilmasta ja loikkasi kolmannen perään.

Yukimura

Koska Yukimura osasi kyllä metsästää, se näki jo kauempaa Jeromen eleet. Uros vain toivoi, että Kazekin ymmärtäisi hyökätä ja vilkaisi tuon suuntaan, yrittäen viestittää pennulle samaa kuin Jerome hänelle. Sitten uros hyppäsi. Vahvoilla takajaloillaan se ponnisti sulavasti eteenpäin ja laskeutui keskelle lepattavia siipiä ja rääkyviä huutoja, tarkoituksenaan ajaa parvi mahdollisimman laajalle, jotta niiden kiinniottaminen oli helppoa. Yukimura tarrasi hampaillaan kiinni yhden pyrstöön ja murskasi sitten tämän niskan. Jerome oli saanut nyt kiinni jo useamman, ja Yukimura hyppäsi korkealle ilmaan, tarraten yhden linnun siipeen. Tuo kuitenkin räpiköi vahvoilla siivillään niin lujaa, että irtosi ottesta ja lensi vähän matkaa. Yukimura ei kuitenkaan antanut periksi. Vahingoittuneella siivellään lintu ei pitkälle pötkinyt, vaan huojui koko ajan lähemmäs maata ja näin nuoren koiran oli helppo napata se ilmasta ja tappaa. Yukimura kääntyi katsomaan, oliko Kaze onnistunut nappaamaan yhtäkään.

Kaze

Pentu meni lähemmäksi lintuja, mutta ei niin lähelle, että ne olisivat huomanneet tämän. Tuo huomasi samassa opetajasa eleet ja ymmärsi, että olisi aika hyökätä. Jeroma ehti kuitenkin ensin ja levitti parven laajalle ja Kaze syöksyi linnun kimppuun. Tuo tarttui lintuun, kun se oli nousemassa ilmaa, mutta ei jaksanut kanttaa pentua. Lintu tippui maahan ja tuo kävi heti se niskaan kiinni ja mursi sen. Nopeasti se nuosi seimonaan ja hyppäsi säälimättä, toisen linnun kimppuun ja tappoi. Tuo huomasi olevansa vahvempi, mikä johtui varmasti opettajan kanssa treenaamisesta ja Kaze oli tyytyväinen itseensä.

Yukimura

Lintuparvi oli jo kohonnut korkealle ilmaan. Yukimura huomasi Kazen käyvän lintujen kimppuun ja salamannopeasti laski saaliinsa maahan. Koira tahtoi vielä yhden linnun. Yukimura otti juosten vauhtia ja syöksyi sitten kovalla voimalla ylöspäin. Yukimuran hampaat tavoittelivat linnun siipeä, ja melkein tarttuivat siihen, mutta koiran ponnistusvoima ei ollut läheskään linnun lentokyvyn tasoa, ja Yukimura joutui pudottautumaan maahan ilman saalista. Koira laskeutui hankeen ja kokosi sitten saamansa kaksi lintua kasaan. "Montakos me saimme yhteensä?" Yukimura kysyi sitten.

Jerome

Uros oli saanut kokoon neljä lintua. Se kuljetti niitä nyt kasaan Yukimuran eteen ja istui aloilleen. Pentukin näytti onnistuneen omalta osaltaan. "Yhteensä kahdeksan," tuo tokaisi laskiessaan saalista. Ihan hyvin. Siitä saisi jaettua ihan sopivasti vaikka laumassa olikin 80 koiraa. Ja ainahan voisi metsästää lisää. Lisäksi Jerome päätti jättää syömättä.

Yukimura

Yukimura nyökkäsi. "Se on ihan hyvin." Tämä myönsi ja nosti sitten kaksi lintua hampaisiinsa. "Mennään takaisin ja katsotaan, tarvitseeko hakea lisää." Yukimura ehdotti ja vastausta odottamatta ampaisi matkaan kohti muita.

Kaze

Kaze nosti yhden linnuistaan hampaisiinsa ja nämä olivat mielestään onistuneet hyvin, saadessan niin monta lintua. Sitten tuo huomasi opettajansa aikovan lähteä takaisin ja lähti juoksemaan tämän perässä ja toivoi lintujen riittävän isolle ryhmälle.

Jerome

Uros tuhahti kahden muun lähtiessä. "Jätitte sitten minulle viisi lintua," se mumisi itsekseen ja murahti hiljaa. Olisivat voineet nuokin auttaa mutta Jerome pärjäsi itsekin. Se onnistuikin saamaa viisi lintua kannettavakseen kerralla ja lähti palaamaan.

Weed & Yukimura

Weed katseli saalistamasta palanneita koiria ja huomasi sitten veljensä ja tuon perässä tulevan Kazen, jotka kantoivat yhteensä kolmea lintua. Weed uskoi kuitenkin Jeromen saaneen myös mukavan saaliin. Kun nuori ylipäällikkö näki ystävänsä kantavan viittä lintua, se kurtisti hiukan kulmiaan. "Yukimura, mikset jäänyt auttamaan Jeromea?" Weed kysyi. Yukimura pysähtyi ja laski saaliinsa maahan. "Ohoh...tuota..anteeksi.." Yukimura ajatteli. Toisinaan uros saattoi olla hiukan ajattelematon, vaikkei tyhmä ollutkaan.

Kaze

Pentu saapui takaisin paikalle, hiukan opettajansa perässä ja laski litunsa maahan ja alkoi katsella hiukan ympärillee. Tuo kuuli Jeromen tulevan paikalle ja kantavan aika monta lintua. Samassa Weed alkoi moittia Yukimuraa ja Kaze katseli näitä sivusilmällä. Tuo nousi seisomaan ja otti linnun maasta ja lähti etsimään urosta, joka oli kantanut pentua matkalla selässään. Hetken tuo etsi toista katsellaan ja löysi tuon istumassa, hiukan syrjässä muista. Pentu käveli toisen luokse ja laski linnun maahan. "Toin kiitokseksi sinulle linnun, metsästin sen ihan itse" Tuo sanoi ja meni kävi maahan makaamaan. Matka oli tosiaan ollut raskas ja tuo kaipasi lepoa. Uros katsoi pentua hetken hämmentyneen, kunnes hymyili tuolle ystävällisesti ja jakoi linnun pennun kanssa ja alkoi sitten syödä omaa osuuttaan. Kaze katsoi linnun osaansa, jonka toinen oli tälle antanut ja alkoi syödä hyvällä ruokahalulla. Pian se oli syönyt linnun ja haukotteli. Hetken päästä se ei voinut enään pitää silmiään auki ja nukahti.

Weed & Yukimura

Weed katsoi vielä hetken veljeään. "Jakakaa linnut." Weed kehotti ja Yukimura jakoi kaksi lintua. Niistä riitti suhteellisen monelle. Silti Jeromenkaan linnut eivät riittäisi aivan kaikille. Weed päätti lähteä itsekin metsälle. Lintuparvi tuskin palaisi enää takaisin, mutta Weed toivoi löytävänsä edes jotain. Nuori koira lähti etenemään metsään ja loikkasi suuren kiven päälle, haistellen ilmaa. Pian Weed pääsi jonkin eläimen jäljille, ja tajusi sen pian olevan jänis. Weed oli kehittynyt suhteellisen hyväksi metsästäjäksi, ja pian se sai näköpiiriinsä jäniksen. Tuo ehti juosta vain muutaman metrin, kun Weed katkaisi sen tien ja tappoi saaliinsa.
Koira tarttui jänikseen ja lähti kuljettamaan sitä takaisin. Melkein perille päästyään tuo huomasi kuitenkin liikettä silmäkulmassaan ja näki pienen peuranvasan seisovan vähän matkan päässä ja tuijottaen Weediä pelottomasti. Weed laski saaliinsa maahan ja katsoi vasaa hetken. Tuosta saisi hyvän saaliin, mutta Weed päätti jättää vasan henkiin. Olisi sääli tappaa tuo, ja sitä paitsi isompana siitä saisi enemmän riistaa. Weed tarttui jänikseen ja kuljetti sen lauman luo muiden syötäväksi.

Kaze

Pentu nukkui kauan sikeästi ja kun tämä vihdoin heräsi aurinko ei ollut vielä laskenut, mutta iltaa olisi muutama tunti. Tuo nousi ylös ja verrytteli lihaksiaan kunnolla. Sitten tuo kohotti katseensa ja ajatteli mennä kysymään opettajalta erästä asiaa. Hetken aikaa Kaze käveli toisten sotureiden joukossa ja etsi opettajaansa, kun tämä löysi sen tuo hymyili ja meni seisomaan toisen eteen. "Opettaja, olisiko sinulla aikaa opettaa miten hypitään puissa?" Tuo kysyi toivekkaana ja lisäsi vielä. "Se olisi varmasti hyvä keino puolustautua, koska moni ei varmaan osaa hyppiä puissa." Tuo sanoi ja odotti mitä Yukimura vastaisi.

Jerome

Sakemanni jakoi oman palansa toisille. Se asettui vahtiin Weedin lähtiessä metsälle ja istui vain aloillaan ympäristöä tarkkaillen. Weed palasi nopeasti mukanaan jänis ja sakemanni asteli tuon luokse. "Lähdemmekö pian?2 se kysyi toiselta ja vilkaisi syöviä joukkoja.

Weed & Yukimura

Weed nyökkäsi Jeromelle. "Kaikki taitavat olla valmiita. Meillä ei ole turhan paljoa aikaa jäädä aloillemme." Weed vastasi. Yukimura pysähtyi nähdessään Kazen tulevan hänen luokseen. Tuon kysymyksen jälkeen tämä nyökkäsi. "Sopiihan se." Yukimura sanoi ja oli ehdottamaisillaan metsään siirtymistä, kunnes Weedin ulvonta katkaisi hänen aloittamansa sanan. "Näköjään lähdemme. No, ei se mitään. Voimme harjoitella seuraavalla levähdyspaikalla, jos vain jaksat." Yukimura sanoi ja lähti sitten joukon mukana juoksemaan. Se tarkisti sivusilmällä, pääsisihän Kaze mukaan vauhtiin. Onneksi pentu oli saanut levättyä kunnolla. Weed johdatti joukkoja pois metsiköstä ja Yukimura juoksi tämän rinnalle kärkeen.