Välipysähdys Ohun alueen lähellä

//Elikkä Yami tänne Akiralla, mutta muuten ihan vapaa aihe.//

Tsudora

Tsudora oli hidastanut kävelyyn jotta Akira pysyisi perässä. Se tiesi sunnilleen missä Ohu on ja halusi päästä perille mahdollisimman nopeasti. Tsudora pysähtyi pienen aukion reunalle ja jäi odottamann jotta Akira pääsisi paikalle. Matka oli suuri rasitus pennulle joten oli viisasta pitää useita taukoja. Tsudora oli päättänyt että olisi ensimmäisen koulutustuokion aika.

Akira

Pentu oli hyvin pysynyt Tsudoran vauhdissa, mutta alkoi pikkuhiljaa väsyä. Toisen pysähtyessä aukiolle, tämä pysähtyi myös ja hengitti muutaman kerran syvään, saadakseen hengityksensä tasaantumaan. Uros katsoi Tsudoraa ja oli miettinyt matkalla mitä kaikkea toinen tälle opettaisi. Akira ei kuitenkaan halunnut kysyä asiaa toiselta, että ei vaikuttaisi liian innokkaalta. Pentu istui maahan ja katseli ympärilleen.

Tsudora

Tsudora hymyili Akiralle. ''Mistä haluat aloittaa koulutuksesi?'' Tsudora käänsi hitaasti katseensa aukiolle joka oli vielä lumen peitossa.

Akira

Pentu innostui, kun kuuli koulutuksensa alkavan, se ei ollut uskonut sen alkavan näin pian. Hetken se mietti toisen kysymystä, mutta ei keksinyt mistä voisi aloitaa. "En oikein tiedä mitä kaikkea voi opettaa." Tuo sanoi ja hymyili Tsudoralle pienesti. Akira ei oikein vielä osannut ilmaista tunteitaan ja siinä menisi varmasti aikaa.

Tsudora

''Olisi varmaan hyvä aloittaa metsästamisestä.'' Tsudora katseli ympärilleen, mutta eläimiä ei näkynyt, se silti kuuli lintu eläinten ääniä. Tsudora pyysi Akiraa seuraamaan ja lähti hiljaa ääniä kohti. ''Lintujen metsästämisessä on tärkeä ponnistusvoima, juostessa jalkasi kehittyvät ja vahvistuvat. Muista hiipiä aina mahdollisimman lähelle ennen hyökkäystä, jos ne huomaavat sinut, niin sinun täytyy ponkaista lähimmän linnun niskaan. Ja sitten hypätä vielä korkeammalle levahtaneihin lintuihin.'' Tsudora oli saapunut puskan kohdalle joka oli oiva piilopaikka.

Akira

Pentu ihmetteli, miksi Tsudora halusi aloittaa metsästämisellä, mutta ei aikonut kyseenalaistaa toisen näkemystä. Uros lähti seuraamaan toisen perässä hiljaa, kun tämä oli pyytänyt ja kuunteli olisiko lintuja lähettyvillä. Akira nyökkäsi toiselle kuuntelemisen merkiksi, mutta metsästäminen sai sen muistot palaamaan äidistään, kun nämä olivat metsästäneet yhdessä ja pennun silmissä näkyi surua ja yksinäisyyttä. Tämä huomasi puskan ja ajatteli sen sopivan väijymiseen. Tuo meni Tsudoran lähelle ja odotti mitä toinen tekisi. Näiden odottaessa Akira palasi jälleen muistoihin sisaruksistaa ja muisti miten Kaze oli kovasti iloisella luoteellaan yrittänyt aina piristää tätä muiden seuraan. Pentu kuitenkin karisti muistot mielestään ja halusi tehdä mitä tahansa unohtaakseen surunsa.

Tsudora

Tsudora huomasi Akiran olevan hieman allapäin. ''Jokainen tarvitsee aikaa surun katoamiseen.'' Tsudora sanoi niin hiljaa että linnut eivät kuulleet. Se pyysi Akiraa puskan taakse katsomaan lintuja, siitä olisi hyvä hyökätä.

Akira

Pentu kuuli toisen sanat, mutta ei vastanut, koska ei halunnut lintujen säikähtävän. Tuo katsoi Tsudoraa hiukan kysyvästi, kun tuo halusi toisen tulevan puskan viereen, mutta ymmärisi idean nähtyään miten hyvä hyökkäys paikka näillä oli. Linnut olivan noukkimassa jyviä ja eivätkä aavistaneet mitään näistä. "Milloin hyökkäämme?" Tuo kuiskasi hiljaa Tsudoran korvaan.

Tsudora

Tsudora liikahti hieman eteenpäin, puska ei rapissut. ''Hyökkäämme ihan pian.'' Tsudora alkoi hiipiä hieman lähemmäs ja kuiskasi Akiran tekevän samoin. Se alkoi olla puskan keskellä, ja pysähtyi siihen. Tsudora nyökkäsi Akiralle merkiksi hyökkäyksestä. Se antoi mennä Akiran ensin.

Akira

Pentu tarkkaili lintuja koko ajan, kunnes Tsudora käski tämän tehdä samoin, kun hän. Akira meni hiukan matalemmaksi ja alkoi hiipiä hiljaa toisen perässä ja pysähtyi pian toisen viereen. Tuo huomasi toisen antavan merkin hyökkäykseen ja antoi vielä mennä ensin. Tuo hymyili toiselle ja lähti sitten hiipimään hiukan lähemmäksi lintuja, mutta nämä huomasivat tämän tuon ihan valkoisen turkin vuoksi ja alkoivat tehdä lentoon lähtöä. Akira ei jäänyt paikoilleen, vaan nopeasti syöksyi kohti lintuja ja nappasi yhden ja tappoi. Tuo laski linnun maahan ja kävi suoraan toisen kimppuun, kun pentu oli tappanut sen tuo vilkaisi Tsudoraa.

Tsudora

Tsudora hyökkäsi heti lintujen huomattua Akiran hyökkäävän. Se iski hampaansa yhteen ja katsoi äkkä lähimmän ja nappasi sen ilmasta. Kun kaikki linnut olivat lentäneet jo liian kauas Tsudora katsahti Akiraan joka oli kanssa saanut saalista. ''Hyvä, mutta erilaisten eläiten saantiin on erilaisia taktiikoita.''

Akira

Pentu katsoi Tsudoraa, joka oli tappanut yhden linnun ja tämä kaksi. Saalista oli tuon mielestä hyvä määrä ja Akira sai pitkästä aikaa saada syödä vatsansa täyteen. Uros katsoi hiljaa lintuja, jotka olivat päässeet lentoon ja menivät jo kaukana. Tuo kääsi katseensa toiseen tämän puhuessa, eläintenmetsästys taktiikoista. "Voisitko kertoa esimerkkin, vaikkapa kalan pyynnissä." Tuo kysyi ja muisti isänsä joskus puhuneen, että kalojen pyydystäminen olisi hyödyllinen taito elämässä.

Tsudora

Tsudora nyökkäsi otti yhden linnun ja asettui makuulle. ''Kalojen pyydystäminen on hieman hankalempaa, mutta sitäkin hyödyllisempää. Kaloja napataan kun keväällä ne hyppivät kovissa virtauksussa, tai sitten odotat rannalla kun kala tulee ranta veteen lämmittelemään.'' Tsudora alkoi syödä lintuaan.

Akira

Pentu kävi itsekkin makuulle ja alkoi syödä lintuaan rauhallisesti nauttien. Tuo nyökkäsi Tsudoran selitykselle kalastamisesta ja mietti pitäisikö tämän kokeilla sitä. Akira kalusi ja nautti linnusta jonkin aikaa, kunnes se oli syöty. Tuo laittoi silmänsä hetkeksi kiinni ja mietti sisaruksiaan, jotka olivat nyt kaikki erillään toisistaan. Pentu kuitenkin lohdutti ajatus, että tämä näkisi Kazen Ohussa ja mietti miten suru uutisen pitäisi kertoa.

Tsudora

''Voimme levähtää tässä hetken ennen kuin jatkamme matkaa. Voit pyytää koulutuksesi jatkoa milloin vain.'' Tsudora painoi päänsä maahan ja sulki silmänsä.

Akira

Pentu oli hiukan pettynyt, että tämän piti itse pyytää jatkoa koulutukseensa. Tuo oli luullut saavansa vahvan isähahmon elämäänsä, jollaista tällä ei koskaan ollut ollu. Akira muisteli isäänsä, joka ei ollut käskenyt tämän koskan tehdä mitään, eikä ikinä pitänyt kuria ja antoi kaiken periksi. Tuolta oli puuttunut isä elämästään jollaista tämä kaipasi. Omasta isästään se ei ollut koskaan pitänyt, se johtui varmaan siitä, että toinen oli ollut vanha. Enenmpää pentu ei asiaa miettnyt ja alkoi nukkua sikeää unta.

Tsudora

Tsudora oli päättänyt olla isänsä kaltainen, se aikoi opettaa Akiralle kaikki perusasiat ja jotain muuta tai mitä Akira itse haluaa. Tsudora oli huomannut että Akira ei ollut vahva suustaan mikä aiheutti ujouden.

Akira

Pentu nukkui sikeäsi, jonkin aikaa kunnes heräsi pirteänä ja hyvin levänneenä. Tuo alkoi ajatella elämäänsä hyvin syvällisesti, mitä tuon ikäinen pentu ei yleesä tehnyt. Akira ei mielestään ollut koskaan normaali pentu, vaan jotenkin erikoinen. Se oli aina ollut rauhallinen ja hiljainen, se oli seurannut muiden pentujen leikkejä, mutta ei koskaan halunnut mukaan ja oli mielestää jotenkin viallinen. Tuo emo oli ollut ainoa, joka ymmärsi häntä, mutta nyt ei ollut enään äitiä ja pala nousi Akiran kurkkuun.

Tsudora

Tsudora alkoi heräillä, se nosti päänsä ja asettui istumaan. Se huomasi Akiran olevan jo hereillä.''Haluatko harjoitella puremistaktiikoita?''

Akira

Pentu huomasi toisen nousen istumaan ja nousi itsekkin myös. "Joo, mutta onko olemassa erillaisia puremistaktiikoita?" Tuo kysyi ja oli iloinen voidessaan harjoitella puremis asioita. Akira oli aina näyttänyt sudelta, eikä tällä ollut isänsä näköä yhtään. Luonteessa ehkä, mutta tällä oli yhtä terävät hampaat kuten sudella, mistä tämä oli aina ollut ylpeä. "Äiti sanoi aina, että minulla on suden hampaat." Tuo sanoi ylpeänä ja katsoi toista odottaen.

Tsudora

''Kyllä, puremistaktiikoita on erilaisia kuten viiltaminen tai vain suora pureminen.'' Tsudora kuuli mitä Akira sanoi susien hampaista. ''Totta koska äitisi oli susi olet perinyt hänen hampaansa. Sinun on hyvä tietää etten minäkään ole koira. Äitini oli vain puoliksi koira ja isäni on puhdasverinen susi.'' Tsudora nousi seisomaan ja käveli lähimmän puun luokse. Se näytti viiltämisestä esimerkkiä viiltämällä puun runtoon jäljen joka ei ollut kovin syvä muut oikealle koiralle erittain vaarallinen. ''Nyt sinä voit yrittää.''

//Hieno kuva muuten. //

Akira

Pentu kuunteli tarkasti mtä toinen kertoi puremistaktiikoita ja painoi kaiken mieleensä. Tuo kuunteli ihmeissään, kun Tsudora kertoi olevansa puoliksi susi ja Akira kunnioitti nyt Tsudoraa enenmmän. Pentu katsoi tarkasti miten toinen viilsi puuta ja mietti oliko sudella terävämmän hampaat kuin koiralla. Toisen antaessa tämän yrittää Akira nousi seisomaan ja juoksi kohti puuta. Tuo viilsi puuhun melko kehnon jäljen, mutta ei masentunut asiasta. Pentu nosti katseensa Tsudoraan ja kysyi innoissaan pitkästä aika. "Miten viiltämis taidon voi saada paremmaksi?. Tuo sanoi ja oli paremmalla mielellä saadessaan harjoiteltavaa.

/Oikeasti? Kiitos //

Tsudora

Tsudora katsoi kun Akira viilsi puuta. ''Ei huono ensimmäinen yritys.'' Tsudora kuunteli Akiran kysyessä tekniikan parantelemisesta. ''Lisäät vain vauhtia ja uskallat vain juosta mahdollisimman lähellä puuta. Sitten voin näyttää normaalia puremista.'' Tsudora etsi mahdollisimman matalalla olevan oksan ja taittoi sitä kunnes se rasahti poikki. ''Kova pureminen kehittää leukalihaksia.''

Akira

Pentu kuunteli tarkasti toisen neuvot ja mietti miten soveltaisi neuvot hyvin käytännössä. Tuo katseli Tsudoraa tuon vääntäessä oksan kevyen näköisesti katki ja nyökkäsi toisen sanoille leukalihaksista. Akira päätti kokeilla saisiko itsekkin oksan poikki ja etsi katseellaan ohkasen oksan ja päätti yrittää. Tuo otti hiukan vauhtia ja loikkasi roikkumaan oksaan kiinni. Uros ei ollut korkealla ilmassa, mutta oli niin korkealla, että jalat eivät yltäneet maahan. Tuo mietti miten saisi oksan poikki ja päätti koittaa kehonsa liikuttamista. Pentu otti oksasta tiukemmin kiinni ja alkoi pyörittämään kehoaan oksan ympärillä. Kauan ei mennyt, kun oksa meni poikki ja Akira tömähti ihmeissään maahan.

Tsudora

''Hyvä, mitä enemmän harjoittelet sitä nopeammin kehityt. Jatkammeko matkaa vai haluatko kokeilla vielä jotain?'' Tsudora istahti vielä hetkeksi.