Taivaan sine.. kaunis metsä ja vihertävä ruoho. Vuoristokin näyttää kauniilta täältä katsottuna. Heittäydyt selältesi niitylle ja huokaiset syvään. Sitten ummistat silmäsi… Voisiko elämä enää ihanempaa olla? Voi, täällä olet niin onnellinen… Haukottelet autuaasti, ja pikkuhiljaa alat vajota suloiseen uneen lämpimästi paistavan auringon alla…
Hrr… Mitä tämä on, sinuahan palelee! Avaat silmäsi hätkähtäen. Pehmeä niitty on kadonnut. Lumi on kastellut turkkisi ja nouset nopeasti ylös. Aurinkoa ei näy, sen on peittänyt yönmusta, pelottava verho, joka näyttää uhkaavalta silmänkantamattomiin vievän lumitasangon yllä. Samassa kuulet murahduksen, ja tajuat, että kymmeniä vihaisia silmäpareja tuijottaa sinua pimeydestä…
Déysiriet asuvat kesäisellä ja lämpimällä saarella, jota voisi kutsua jo susien paratiisiksi. Heillä ei ole pulaa riistasta tai puhtaasta juomavedestä, eikä myöskään paljon muista vihollisista, kuin Lombottén susista. Tosin joskus jokin puuma tai karhu saattaa vierailla, mutta ne eivät ole sen harmillisempia otuksia.
Déysirien saarella vallitsee ystävällinen ilmapiiri, ja uudet tulokkaat otetaan lämmöllä ja ystävyydellä vastaan. Johtaja on oikeudenmukainen ja tasavertainen kaikkia kohtaan, ja kunnioittaa jokaista laumalaista saman verran. Déysirien sudet vetävät yhtä köyttä ja pyrkivät pitämään saaren tasapainossa ja sovussa.
Saarten susissa on se erikoisuus, että heillä on outoja voimia. Heitä on aikoinaan vainottu voimien ja erikoisen turkinvärin takia, mutta ihmiset ovat kadonneet. Heitä ei ole sen koommin näkynyt, eikä toivottavasti nähdäkään. Saarella on saatettu tavata joskus koiria, joita on kulkeutunut ihmisten mukana. Myös koirilla saattaa olla joitakin voimia, ja siksi voimien alkuperää ja mysteeriä on vaikea selvittää. Sen uskotaan johtuvan itse saaresta.
Mutta sitten nämä Lombottét. Heidän sydämensä on täyttynyt vihasta ja katkeeruudesta. Heidän asuinpaikkansa on antarktinen ja kylmä, luminen saari. Johtaja on itsekäs, armoton ja vallanhimoinen. Hän tahtoo Déysirien saaren itselleen, ja huonoriistaisen ja kylmän saaren takia he usein varastavat Déysirien saarelta riistaa. Se ei kauheasti häiritse Déysirieläisiä, mutta siivottomat sudet ruokailevatkin saarella, ja jättävät sinne tänne raatoja ja he myös metsästävät yli tarpeidensa. Siksi Déysirien asukkaat eivät pidä Lombottén susien oleskelusta saarella, ja pyrkivät estämään noiden pääsyn saarelle, mikä ärsyttää suunnattomasti Lombottélaisia.
Lombottén susilla on myös voimia, joka on hämmästyttävää. He eivät todellakaan ansaitsisi niitä, sillä toisin kuin Déysiriet, Lombottén sudet käyttävät voimiaan pahoihin tarkoituksiin. He eivät ole ystävällisiä, ja heidän yhteiselonsa onkin melko riitaisaa ja sekasortoista. Yhteistyö on vähän niin ja näin ja Lombottén sudet ovat raakoja tappajia, jotka eivät pelkää juuri mitään, eikä heillä ole “heikkoutenaan” rakkaita läheisiä.
Sitten on myös kolmas ja asumaton pikkusaari Muzé. Toisinaan siellä viihtyvät laumattomat sudet, jotka eivät kuulu kumpaankaan laumaan. Muzé on ihan tavallinen saari, mutta se aiheuttaa ehkä eniten riitaa kahden lauman välillä. Muzélla nimittäin sanotaan olevan voittamattomuuden avain. Jos sen löytää, niin Lombottén johtaja uskoo pääsevänsä kahden saaren valtiaaksi, ja valloittavansa vielä lisää alueita itselleen. Kummallakaan laumalla ei ole pienintäkään hajua, mitä voittamattomuuden avain on, mutta Déysirieläiset eivät sitä havittele, ja siksi he yrittävätkin estää Lombottén susia saamasta sitä käsiinsä. Voittamattomuuden avaimesta on kuultu vain huhupuheita, ja sitä etsineet ovat kuolleet yrittäessään lyötää sitä Muzén laajoista, vaarallisista ja sokkeloisista vuoristo-onkaloista.
Miten susien yhteiselo sujuu? Saavatko Lombottén sudet käsiinsä voittamattomuuden avaimen? Vai valloittavatko he Déysirien saaren ilman sitä? Saavatko Déysirien sudet pidettyä Lombottét loitolla, vai yhdistyvätkö laumat viimein riitaisten vuosien jälkeen? Vai käydäänkö saarten välillä verisiä taisteluita? Onko tulossa suuri muutos, joka vaikuttaa jokaisen elämään?
Niin paljon kysymyksiä, mutta vain yksi vastaus…
…Sinä.
http://thewolvesislands.nettisivu.org/
Hrr… Mitä tämä on, sinuahan palelee! Avaat silmäsi hätkähtäen. Pehmeä niitty on kadonnut. Lumi on kastellut turkkisi ja nouset nopeasti ylös. Aurinkoa ei näy, sen on peittänyt yönmusta, pelottava verho, joka näyttää uhkaavalta silmänkantamattomiin vievän lumitasangon yllä. Samassa kuulet murahduksen, ja tajuat, että kymmeniä vihaisia silmäpareja tuijottaa sinua pimeydestä…
Déysiriet asuvat kesäisellä ja lämpimällä saarella, jota voisi kutsua jo susien paratiisiksi. Heillä ei ole pulaa riistasta tai puhtaasta juomavedestä, eikä myöskään paljon muista vihollisista, kuin Lombottén susista. Tosin joskus jokin puuma tai karhu saattaa vierailla, mutta ne eivät ole sen harmillisempia otuksia.
Déysirien saarella vallitsee ystävällinen ilmapiiri, ja uudet tulokkaat otetaan lämmöllä ja ystävyydellä vastaan. Johtaja on oikeudenmukainen ja tasavertainen kaikkia kohtaan, ja kunnioittaa jokaista laumalaista saman verran. Déysirien sudet vetävät yhtä köyttä ja pyrkivät pitämään saaren tasapainossa ja sovussa.
Saarten susissa on se erikoisuus, että heillä on outoja voimia. Heitä on aikoinaan vainottu voimien ja erikoisen turkinvärin takia, mutta ihmiset ovat kadonneet. Heitä ei ole sen koommin näkynyt, eikä toivottavasti nähdäkään. Saarella on saatettu tavata joskus koiria, joita on kulkeutunut ihmisten mukana. Myös koirilla saattaa olla joitakin voimia, ja siksi voimien alkuperää ja mysteeriä on vaikea selvittää. Sen uskotaan johtuvan itse saaresta.
Mutta sitten nämä Lombottét. Heidän sydämensä on täyttynyt vihasta ja katkeeruudesta. Heidän asuinpaikkansa on antarktinen ja kylmä, luminen saari. Johtaja on itsekäs, armoton ja vallanhimoinen. Hän tahtoo Déysirien saaren itselleen, ja huonoriistaisen ja kylmän saaren takia he usein varastavat Déysirien saarelta riistaa. Se ei kauheasti häiritse Déysirieläisiä, mutta siivottomat sudet ruokailevatkin saarella, ja jättävät sinne tänne raatoja ja he myös metsästävät yli tarpeidensa. Siksi Déysirien asukkaat eivät pidä Lombottén susien oleskelusta saarella, ja pyrkivät estämään noiden pääsyn saarelle, mikä ärsyttää suunnattomasti Lombottélaisia.
Lombottén susilla on myös voimia, joka on hämmästyttävää. He eivät todellakaan ansaitsisi niitä, sillä toisin kuin Déysiriet, Lombottén sudet käyttävät voimiaan pahoihin tarkoituksiin. He eivät ole ystävällisiä, ja heidän yhteiselonsa onkin melko riitaisaa ja sekasortoista. Yhteistyö on vähän niin ja näin ja Lombottén sudet ovat raakoja tappajia, jotka eivät pelkää juuri mitään, eikä heillä ole “heikkoutenaan” rakkaita läheisiä.
Sitten on myös kolmas ja asumaton pikkusaari Muzé. Toisinaan siellä viihtyvät laumattomat sudet, jotka eivät kuulu kumpaankaan laumaan. Muzé on ihan tavallinen saari, mutta se aiheuttaa ehkä eniten riitaa kahden lauman välillä. Muzélla nimittäin sanotaan olevan voittamattomuuden avain. Jos sen löytää, niin Lombottén johtaja uskoo pääsevänsä kahden saaren valtiaaksi, ja valloittavansa vielä lisää alueita itselleen. Kummallakaan laumalla ei ole pienintäkään hajua, mitä voittamattomuuden avain on, mutta Déysirieläiset eivät sitä havittele, ja siksi he yrittävätkin estää Lombottén susia saamasta sitä käsiinsä. Voittamattomuuden avaimesta on kuultu vain huhupuheita, ja sitä etsineet ovat kuolleet yrittäessään lyötää sitä Muzén laajoista, vaarallisista ja sokkeloisista vuoristo-onkaloista.
Miten susien yhteiselo sujuu? Saavatko Lombottén sudet käsiinsä voittamattomuuden avaimen? Vai valloittavatko he Déysirien saaren ilman sitä? Saavatko Déysirien sudet pidettyä Lombottét loitolla, vai yhdistyvätkö laumat viimein riitaisten vuosien jälkeen? Vai käydäänkö saarten välillä verisiä taisteluita? Onko tulossa suuri muutos, joka vaikuttaa jokaisen elämään?
Niin paljon kysymyksiä, mutta vain yksi vastaus…
…Sinä.
http://thewolvesislands.nettisivu.org/
Viimeinen muokkaaja, Amarath pvm Su Joulu 11, 2011 4:36 am, muokattu 1 kertaa