Kotiinpaluu läpi sodan

Ben

Vanha tanskandoggi makasi edelleen hiljaa Crossin vieressä ja nyökkäsi tuolle. "Kuten toivot... Hyvästi..." Ben sanoi vaimeasti ja nousi seisomaan kuolleen kumppaninsa vierelle. ´Täytyy kertoa pojille...´ Vanhus totesi mielessään ja lähti hitaasti kävelemään poispäin salukin ruumiista.

Izo

Izon haavat olivat jo parantuneet, sen selässä oli kuitenkin viellä pieni jälki Gansekin aiheutamasta haavasta. Se oli saanut myös jo paljon voimiaan takaisin. Izo oli ollut hereillä koko ajan ja nousi nyt ylös ja käveli Gaijon ulos käynille,kun. Savutuaan ulos se katsoi hetken taivalle, mutta känsi katsensa sitten metsään.

Ben

Ben asteli pääpainuksissa ulos Gajyosta. Vanhuksen surua ei voinut sanoin kuvailla, olihan tuo juuri menettänyt rakkaansa, Crossin. Murheen murtama Ben suunnisti Kenin luokse ja tuon luokse päästyään huokaisi syvään. Benin ilme kertoi enemmän kuin tuhat sanaa, joten tuo ei alkanut erikseen selittää tilannetta pojalleen. "Ken, etsi George ja kerro hänellekkin, että äitinne on kuollut." Ben pyysi ja katsoi sokeilla silmillään suoraan Kenin silmiin.

Kohaku & Rigel

Kohaku meni metsälle se kävi juomassa läheisessä puron luona siten se meni kiertelemään oun aluetta. Rigel palasi muiden Oun sotureiden luo se laitoi erään puun alle makuule ja sulki silmänsä ja kuunteli muiden puheita.

Orion & Skye

Skyen haavat olivat jo parantunut, ne eivät kuitenkaan oleet aivan täysin parantuneet, mutta niin kuitenkin että siteet oltiin voitu ottaa pois. Skye oli juuri herännyt ja paransi asentoaan niin että pystyi syömään. Se otti vierensä tuodun linnun ja rupesi syömään sitä.
Orion makasi erään puron lähellä ja katsoi hetken taivalle. Sitten se nousi ylös ja joi hieman purosta ja lähti sitten pienelle jaloitelulle.


//Orion poistuu//

Ken Uros kuunteli isänsä sanat järkyttyneenä. Sen silmistä rupesi valumaan kyyneleitä ja huomasi että uutinen oli hyvin rankka, äitihän oli vasta palannut ennen sotaa. ''Tahdon sanoa hänelle viimeiset sanat ennen hautaamista,'' Ken sanoi isälleen surullisena ja kääntyi sitten. Se lähti hölköttelemään eteenpäin ja kyyneleet hiljaa valuen etsimään veljeään.

George

Saluki oli lähtenyt metsälle, sillä ei halunnut nähdä toisenkin perheenjäsenensä kuolemaa. Minnie tuli sen mieleen taas ja koira ravisteli päätään saadakseen siskonsa kauhistuneet kasvot pois mielestään. George oli nähnyt paljon kuolemaa matkoillaan ja sodissa, mutta läheisen kuolema oli aina pahin. Tuntemattoman kuolema ei merkinnyt mitään siihen verrattuna kun oma äiti kuolee.

Gin

Gin makasi hiljaa paikoillaan. Akita oli melkein nukahtamaisillaan, kunnes se kuuli sivukorvalla Benin kertomat uutiset ja räväytti silmänsä auki. "Cross.." Gin henkäisi ja nousi ylös, hoiperrellen hitaasti ulos. Akita katseli ympärilleen ja huomasi sitten kauempana salukin ruumiin. Gin käveli hitaasti toisen ruumiin luo ja istuutui sen ääreen. Gin esti kyyneleiden virtaamisen ja kosketti Crossin vielä lämmintä kylkeä hetken, kunnes ummisti silmänsä ja nousi ylös, kävellen takaisin luolaan. Gin oli jättänyt omat hyvästinsä arvostetulle soturille, joka oli päässyt osaksi Ohun laumaa ensimmäisenä narttuna.

Ben, Akame

Ben istuutui maahan ja nosti kaatseensa taivaalle. Kylmä viima ravisteli tanskandogin turkkia ja viesti talven olevan tulossa. Sotamestari ei siitä kuitenkaan välittänyt, tuon päässä pyörivät vain muistot Crossista. Vanhus ei voinut uskoa toisen olevan nyt poissa.
Akame asteli rauhallisesti Benin vierelle. Kishu oli kuullut Benin ja Kenin puheet ja tiesi siis mitä oli tapahtunut. "Otan osaa, Ben. Tiedän kyllä miltä kumppanin menetys tuntuu. Ajan mittaan se ei enää satuta niin paljon, joten yritä kestää." Akame sanoi, tarkoituksenaan lohduttaa Beniä.

Kyoshiro & Shizuka

Kyoshiro katsi hetken Shizukaa ja känsi katsensa sitten metsään. Se nousi ylös ja aikoi juuri palata muiden luo kun kuuli joitain askeleita menevän suoraan Gaijota kohti. Kyoshiro lähti kävelemään Gaijolle. Shizuka oli nukahtanut hetkeksi, mutta heräsi kun Kyoshiro nousi ylös. Shizukakin kuuli jonkun juoksevan vauhdilla Gaijoa kohti. *Jollakin taitaa olla jotain tärkeää asiaa.* Shizuka ajatteli ja lähti kävelemään Kyoshiron perässä takaisin muiden luo. Eräs valkoinen kai koira oli juuri tullut aivan Gaijon luo ja etsi katselaan Shizuka, mutta ei nähnyt tätä viellä, sillä kai koiralla olisi ollut tärkeää asiaa Shizukalle. Se käveli Ohun lauman keskellä etsien viellä Shizuka.

Maxime & Fialka

Maxime saapui takaisin Gaiolle ja istahti erään puun alle. Fialka tuli hieman Maximen perässä ja vilkaisi nopeasti muita Oun sotureitta ja huomasi erään vieraan koiran aluella. *En ole nähnyt tuota kai koiraa ajemmin täälä.* Fialka tuumi ja istahti sitten puolisonsa viereen.

Sirius

Sirius ja Kagetora olivat päässeet Gajyon vierelle.(?)"Voi kiitos Kagetora-setä ,kun saatoit minut Gajyolle saakka.Olisin varmasti eksynyt puoli tiessä ilman sinua."Tuo sanoi hymyillen Kagetoralle.


//Sirius saapuu paikalle.//

Destiny ja John

Destiny asteli vihdoin takaisin Gajyolle. Suussaan sillä oli toinen pieneistä pennuista. Sakemanninarttu kierteli joukkoja ja siirtyi sitten istumaan Gajyon vierelle. Se laski pennun maahan ja huokaisi hiljaa.
John kulki varovasti Gajyon sisällä ja asteli ulos. Sen rumis oli edelleen suurimmalti osin siteidn peitossa ja se loi sakemannista hurjan kuvan. Se huomasi ilokseen Destinyn palanneen mutta vakavoitui huomatessaan kaksi pentua. Pian sen katse kohtasi Destinyn katseen nartun nostaessa päätään ylhäällä seisovaa Johnia kohti.

Kagetora & Bea

Kagetora hymyili Siriukselle. "Pidä itsestäsi huolta, poika." Kai sanoi ja kääntyi sitten, juosten pois.
Bea saapui hengästyneenä äitinsä vierelle ja laski myöskin pennun maahan, katsellen sitten ympärilleen.

// Kagetora poistuu //

Gale, John ja Destiny Gale loikki luolasta isänsä vierelle ulos. Ilokseen se huomasi siskonsa ja hymyillen heilutti häntää mutta vakavoitui sitten huomatessaan isänsä ilmeen. ''Kai olette kunnossa?'' John kajautti ilmoille kysymyksen. Destiny vilkaisi Beaa ja nyökkäsi sitten Johnille. ''Tuo pentu vielä luolaan, pääset sitten lepäämään. Parempi ettei näitä kahta pentua näe kovin moni, ne eivät ole tervetulleita,'' narttu kertoili tyttärelleen. Sitten se noukki toisen pennuista ja lähti nousemaan rinnettä. Se käveli hiljaa vakavan Johnin ohi ja asteli luolastoja pitkin aina Johnin peräluolaan asti. Siellä se kävi makuulle, kietoen pennut luokseen. Sitten sen kutsui nyökkäyksellä perässään tullutta Beaa.(?) ''Tule nukkumaan, tarvitset lepoa,'' narttu kehotti. Sitten luolaan astelivat Gale ja John. John kävi makuulle seinän viereen ja Gale istui tuon viereen.

Sirius

"Joo pidän ja kiitos vielä kerran." Sirius huusi Kagetoran perään ennen kuin tämä hävisi näkyvistä."Hmm..Nyt pitää löytää isä ja muut. Missäköhän he ovat." Tuo mietti itsekseen hiljaa paikallaan katsoen ihmeissään ympärilleen .Sitten akita rupesi tähyilemään Gajyota kohti ."Hei ehkä isä on tuolla." se sanoi äkkiä ja pisti juoksuksi Gajyota kohti.

Akame

Akamen huomatessa Destinyn palanneen, vieläpä kaksi uutta pentua mukanaan, nousi kishu seisomaan Benin viereltä ja katsoi hiljaa kauempana olevia pentuja, jotka Destiny ja Bea kantoivat sisään Gajyoon. "Doragon pentuja... Pyhässä vuorilinnassa... Se.. Se ei ole oikein..." Akame änkytti itsekseen huolesta kauhuissaan. "Anteeksi Ben. Minun on nyt mentävä." Akame sanoi ystävälleen ja loikki nopeasti Gajyon sisään. Iga mestari asteli päättäväisenä kohti luolaa, johon Destiny oli pentuineen asettunut, mutta saavuttuaan luolan suulle ja nähtyään pennut käpertyneinä emoaan vasten jätti Akame asiansa sanomatta ja jatkoi matkaa, kävellen syvemmälle vuorilinnaan. Ei kishu ollut sydämmetön, ei tuo voinut häätää puolustuskyvyttömiä pentuja ulos.

Gensuin lähettämät vakoojat olivat saapuneet paikalle hieman aikaisemmin, kuin Destiny. Siispä he olivat nähneet pentujen syntyneen. Joukon johtaja kääntyi joukkoihinsa päin. "Meidän on heti ilmoitettava tästä johtajille. Te kaksi. palatkaa ja kertokaa tilanne. Me muut jäämme tänne ja yritämme saada lisää tietoa Ohun joukkojen aikeista." Ryhmän johtaja käski ja kaksi soturia nyökkäsivät ja lähtivät juoksemaan takaisin Doragon, nykyistä reviiriä. Muut kuusi soturia levittäytyivät Ohun joukkojen sekaan ja jatkoivat tarkkailua.

Rigel & Nanika

Rigel nousi istumaan kun huomasi veljensä tulevan. "Misäs sinä olet ollut tällä välin?" Rigel kysyi veljeltään ja katsoi Sirusta hetken ja odotti tuon vastaavan.
Nanika makasi erään puun alla se aisti jotain epäilytävää ja känsi katsensa Oun sotureihin samalla se huomasi muutamia koiria jotka solutautuivat Oun sorurien joukoon. *Hmm... Täälä on jotain kumalista tekeillä.* Nanika ajatteli ja katsoi hieman epäilevänä joitakin sotureitta.

Joe,Kyoshiro & Shizuka

Joe istui Gaijon lähellä ja katsoi muita hetken, sitten se huomasi Siriuksen. Joe nousi ylös ja käveli Siriuksen luo. "Hyvä että olet kunssa Sirius." Joe sanoi ja hymyili hieman.
Valkoinen kai kierteli yhä ohun sotureiden keskellä. *Olen varmasti kuullut että Shizkuka olisi täällä ohussa, minulla ei ole paljoa aikaa. Roku-herrakin voi kuolla millä hetkellä hyvänsä.* Se ajatteli.
Kyoshiro palasi juuri muiden luo ja laitoi makulle hetkeksi. Se ei ollut viellä huomannut vierasta koiraa muiden seassa.
Shizuka palasi muiden luo Kyoshiron perässä ja huomasi heti tutun näköisen koiran ohun sotureiden keskellä. "Shooti. Mitä sinä täällä teet?" Shizuka kysyi ja odotti toisen vastaavan kysymykseen. "Onko Tshuu mokannut jotain?" Se lisäsi viellä.

Sirius

Sirius pysähtyi ,koska Rigel tuli puhumaan hänelle."Anteeksi Rigel olin Uwajimassa Musashin luona joten minä missasin taistelun.Olen hyvin pahoillani kaikesta."Tuo sanoi veljelleen.Sitten se huomasi Joen joka tuli paikalle myös."On kiva nähdä että olette molemmat kunossa ."tuo sanoi Joelle takaisin.Kun kuuli mitä toinen oli sanonut.

Joe & Isanagi

Joe käveli sitten takaisin Gaijon viereen, mutta sanoi viellä Siriukselle. "Muuten Gin ja Weed ovat gaijon sisällä." Sitten Joe istahti ja vilkaisi muita. Se tarkaili hieman ympäristöä sillä aisti että joukossa satoi olla vakoilijoita, mutta se ei osanut sanoa että ketkä.
Isanagi istui hieman kauempana muista pennuista, vaikka oli leikinyt joitenkin kanssa kerran niin se ei ollut totunut kuitenkaan leikimään. Isanagi osasi paremin olla saman lainen kuin aikuisen kuin leikkiä muiden kanssa.

Sirius

"Okei.Kiitti Joe."Sen sanottuaan Sirius käveli sisään.Siellä se tepsutteli ja huusi "Isää...Giiin..missä ootte."Missäköhän ne oikein on ?.Ku täältä on vähän vaikea etsiä niitä ".Tuo ajatteli kävellessää Gajyon sisällä.

Gin & Bea

Bea vain nyökkäsi ja kulki äitinsä perässä. Se heilutti häntäänsä isälleen ja Galelle mutta oli niin väsynyt ettei jaksanut puhua mitään. Vastasyntyneiden päästyä nukkumaan Bea asettui luolan seinää vasten ja ummisti silmänsä.
Gin kuuli Siriuksen huudon ulkoa ja nousi ylös. Akita oli pysynyt voimissaan, vaikka olikin joutunut lepäämään paljon. Sen lihaskunto ei ollut heikentynyt, päin vastoin, sillä se oli pitänyt kuntoaan yllä kävelemällä päivittäin ja vahvistuttuaan hölkännyt ja kiivennyt mäkiä. Gin huomasi nyt nuoren koiran kauempana ja käveli tuota kohti. "Sirius." Gin sanoi sitten muistaessaan toisen nimen.

Kagayaki Yookai

Valkea uros seisoi metsikön laidassa lähellä Gajyota. Se oli lähtenyt omin päin kulkemaan Doragon alueelta. Laumansa se oli jättänyt myös Doragon alueelle. Se ei ollut tietoinen Gensuin lähettämistä vakoojista, vaan oli tullut lähinnä katselemaan ympärilleen ja testaamaan Kiwotsuketeä, jospa se vaikka kuulisi jotain tärkeää ja kohoaisi arvoasteikossa. Se asteli hitaasti lauman keskelle ja yritti näyttää mahdollisimman tavalliselta. Se ei antanut keskittymisensä herpaantua ja ne, joiden ohi se kulki, eivät kiinnittäneet siihen suurempaa huomiota. Tavallisesti sen puhtaan valkoinen turkki olisi ollut lähes mahdoton huomata, mutta nyt se vaikutti tavalliselta rivisotilaalta. Yookai ei voinut kuin hymyillä; Kiwotsukete todella oli hyödyllinen tekniikka tälläiseen.

Sirius

Sirius kuuli Ginin huudon ja näki tämän."Isoisä."Tuo huusi iloisena ja juoksi Ginin eteen.Sirius kauhisteli tämän saamia haavoja."Isoisä olet liian vanha taistelemaan ,mutta olen onnellinen että olet elossa."tuo sanoi hymyillen Ginille."Onko muuten isä elossa?"tuo kysyi vielä ihmetellen.