Gaian vakooja

Gold Eye

Uroksen askeleet painautuivat tasaisen väliajoin maahan sen hölkätessä eteenpäin. Vielä se ei ollut törmännyt yhteenkään suteen ja olikin varmasti onnekas. Se teki paljon erilaisia ympyröitä, hyppi pensaikkoihin, ponnisti puista vauhtia ja levitti muutenkin omaa hajuaan niin epätasaisesti, että sitä olisi vaikea seurata haistelemalla maasta merkkejä. Huono puoli siinä, ettei se ollut vielä löytänyt yhtäkään Reiman sutta, oli se, että sillä ei olisi mitään vakoiltavaa niin kauaa, kun se ei löytäisi ketään. ´Mitäköhän Gaian päässä liikkuu? Reiman joukot tuskin tuottavat meille suurta pään vaivaa, kun eivät jaksa edes tunkeilijalle vastaan otto komiteaa järjestää...´ Susi ajatteli hymähtäen itsevarmasti, mutta jatkoi kuitenkin eteenpäin uskollisena johtajansa käskylle.

Hyakkiga

Uros ori seurannut sulautumistaitojenssa avulla Gold Eytä jo pitkän matkan ja tahtoi tietää mitä se teki Reiman reviirillä. Se piiloutui puuhun ja rupesi puhumaan niin että sitä olisi vaikea paikallistaa "Gold Eye painu tiehesi sinulla ei ole mitään asiaa olla täällä!" Se murisi ja tuijotti vihollista piilostaan.

Gold Eye

Uros seisahtui kuullessaan ääntä, mutta katsoi yhä eteenpäin, sillä tiesi että ympärille pälyileminen olisi turhaa. Jos se ei tähänkään asti ollut ketään huomannut, se tuskin huomaisi nytkään. Se höristeli korviaan ja hymyilin ilkikurisesti. "Ei olekaan. Kunhan kiertelen ja tarkistelen laumanne vartijostoa. Aika tyhjältä näyttää, joten en varmaan vaivaudu vielä lähtemään..." Se sanoi ilkkuvalla äänensävyllä ja heilautteli häntäänsä rennosti puolelta toiselle.

Hyakkiga

Uros sulautui Gold Eyen pään yläpuolella olevalle oksalle ja pudottautui salavihkaa alas. Se yritti purra toista niskasta tai ainakin osua siihen harniskansa piikillä tehdessään hiljaisen ja kavalan yllätyshyökkäyksen. "Painu omalle alueellesi sinä saasta!" Se huusi hyökkäyksen jälkeen ja jatkoi "Onhan täällä minä ja minun voimani riittävät kyllä tuommoista vastaan." Hyakkiga herjasi ja katsoi toista tuimasti silmiin.

Gold Eye

Susi ei ehtinyt väistämään, eikä oikeastaan edes yrittänyt, Hyakkigan tarratessa sen niskaan. "Heh, jos vaadit noin kovin." Susi naurahti tuijotellen toisen suden haarniskan piikkejä. Se muisti kaukaisesti, ettei niihin kannattaisi osua, joten sen ruumis siirtyi niin kauas, kuin vain pystyi Hyakkigan pitäessä niskasta kiinni. "Päästäisitkö ensin irti?" Se kysyi sitten hymähtäen.

Hyakkiga

Uros hymähti ja sanoi "Ajattelin kylläkin että ensin vähän leikkisimme." Se sanoi huvittuneella äänellä ja yritti tönäistä Gold Eytä piikeillään kaksi kertaa edelleen pitäen tämän niskasta kiinni. (?) Se tahtoi lamaannuttaa tämän ja sitten kadtoa ruohikkoon väijymään kuin käärme kuten sille oli opetettu. Voi Noroi, kumpa olisit näkemässä minut nyt Se ajatteli kouluttajaansa mutta sitten se jatkoi toisen lamaannuttamisyritystä.

Gold Eye

Susi tuhahti kyllästyneesti ja liikkui aina sen mukaan Hyakkigasta kauemmaksi, mistä suunnasta tämä sitten yrittikään pistää urosta. Sitä ei sitten huvittanut yhtään leikkiä jonkun panssari vaunun kanssa! Uros tuhahti uudemman kerran ja alkoi ravistelemaan päätään yrittäen sillä lailla irroittaa ylimääräisen suden niskastaan.

Hyakkiga

Uros nykäisi itsensä irti ja rupesi pommittamaan tätä joka suunnasta yrittäen osua siihen haarniskallaan. Sen jälkeen se sanoi "Katsotaanpa mitä sinä seuraavaksi teet." Se muuttui salaperäiseksi ja katosi. Se sulautui puunrunkoa vasten ja pysyi heinien seassa. Se liikkui heinissä toisella puolella kuin minne se oli kadonnut ja väijyi Gold Eyetä.

Gold Eye

Susi säntäili ja loikki sinne tänne vältellen Hyakkigan iskuja. Se hymähti hieman toisen suden sanoessa jotain ja yhtäkkiä kadotessa. ´Ehkä pitäisi sittenkin vain palata Gaian luo. Tuo susi on suoraan sanoen ärsyttävä...´ Uros murahti ja kääntyi katsomaan suuntaan, josta oli tullut. Sitten se katsoi suuntaan johon oli menossa. ´Kyllä minä jatkan vielä vähän matkaa!´ Se ajatteli päättäväisesti ja veti syvään henkeä sännäten sitten juoksuun syvemmälle Reiman alueelle.

Hyakkiga

Susi juoksi toisen edelle heinikossa ja hyppäsi yhtäkkiä san eteen tavoitteenaan saada toinen törmäämään sen haarniskan piikkeihin. "Gold Eye, väärä suunta typerys." Se uhosi ja katsoi sitä vihaisesti.

Gold Eye

Susi painoi kunnon nelitassu jarrutuksen päälle Hyakkigan jälleen ilmestyessä sen eteen. Se liukui hetkellisesti takamuksellaan eteenpäin ja joutui hieman kumartumaan taaksepäin, ettei olisi osunut suden piikkihaarniskaan. Onneksi vauhti pysähtyi suurin piirtein sopivasti. Susi työnsi itsensä nopeasti kauemmas etutassuillaan ja nousi jälleen kaikille neljälle jalalleen. Se tuhahti hieman ja nyrpisti kuonoaan Hyakkigalle, muttei kuitenkaan sanonut mitään.

Hyakkiga

Uros tahtoi toisen lähtevän mutta tappaisi sen jos olisi pakko. Se hyökkäsi ja huusi "Ran Daryushin-Battōga!" Ruveten tekemään erikoishyökkäystään joka muistutti käärmeen luikertelua.

Gold Eye

Susi murahti vihaisesti ja kääntyi niiltä sijoiltaan ympäri lähtien juoksemaan pois päin Reiman alueelta ja mikä tärkeintä, pois päin Hyakkigasta. Se ei halunnut saada minkäänlaisesta erikoishyökkäyksestä selkäänsä, koska ei viitsinyt omaansa käyttää yhteen vaivaiseen suteen. Varsinkin kun se oli vain vakoilemassa, eikä riitaa haastamassa. Tosin vakoilu taisi jäädä tältä kertaa hieman lyhyeksi. "Minä lähden sitten. En jaksa sinun kanssasi alkaa aikaa tuhlaamaan." Susi huudahti juostessaan ja katsosi sitten metsän syövereihin.

//Gold Eye poistuu alueelta.//

Raiga

*Raiga kuuli taistelun ääniä, mutta yllättyi paikalle päästyään, kun näki pelkän Hyakkigan. "Onko täällä jotain ongelmia?" Raiga kysyi ja katsoi Hyakkigaa, joka näytti siltä, kuin olisi juuri taistellut.*

Hyakkiga ja Noroi
Hyakkiga säpsähti kun Raiga yhtäkkiä tuli paikalle. Se oli juuri lopettanut battogansa "Gold Eye kävi vakoilemasssa mutta häädin sen pois." Se sanoi ylpeästi.

Noroi käveli iloisena metsässä ja etsi oppipoikaansa kun näki Gold Eyen juoksevan ohi ja pois Reiman alueelta, sen hymy hyytyi Mitäköhän tuokin halusi? Noroi lähti hökkäämään sunntaan josta vihollinen oli tullut.

Raiga

*Uros hymyili. "Hienoa. Oletkin oiva vartija." Raiga kehui ja istuutui sitten. Uros ravisteli korviaan ja kuulosteli sitten ympäristöä. Raiga tunnisti Noroin tuoksun, muttei sanonut mitään, valkea susi varmasti ilmestyisi pian näkyviin, jos hänellä oli jotain asiaa heille.*

Noroi ja Hyakkiga

Hyakkigakin haistoi opettajansa ja huusikin heti kun valkea susi astui näkyviin "Noroi! Mukava nähdä sinua taas!" Hyakkiga nousi ylös ja käveli opettajaansa vastaan ja kiitti kuitenkin Raigaa kehuista. Noroi tervehti Hyakkigaa nyökkäyksellä "Terve vain. Kävin käysentelemässä vähän Kogie metsässä ja ne erehtyivät luulemaan minua Jugaksi, hehheh" Se sanoi ja naurahti perään. "Mukava nähdä sinuakin Raiga."

Raiga

*Raiga nyökkäsi Noroille. "Mitä demonihurttien metsässä näkyi?" Raiga kysyi ja naurahti ajatukselle, että Noroi olisi muka Jugan näköinen. No, olihan tuo aika paljon, mutta liikkuessaan enemmän opettajansa parissa, hän ei unissaankaan sekoittaisi Noroita Jugaan.*

Noroi ja Hyakkiga

Hyakkiga istui alas ja kuunteli opettajaansa "Ei mitään ihmeellistä. Työstin sen yhden vanhuksen sirppiä hiukan ja otin aurinkoa." Noroi kertoi tylsistyneellääänellä ja haisteli ilmaa. "Taitaa kei pian muuttua sateiseksi, vai mitä luulette?" Hyakkiga nuuhki myös ilmaa "Saattaa jopa ukkostaa." Se vastasi ja katsoi sitten Raigaa kysyvästi.

Raiga

*"Siksi varmaan päätäni onkin jomottanut koko päivän.." Raiga tuumi ja katsoi tummenevaa taivasta. "Hyvä, kun saadaan vähän myrskyä aikaiseksi. Vesisade huuhtoo vanhat verijäljet pois taistelun jäljiltä." Raiga totesi ja katsoi sitten Hyakkigaa ja Noroita.*

Hyakkiga ja Noroi

Noroi naurahti "Sinullahan sinua sitä päätä aina jomottaa mutta sinullahan onkin niitä kolme. Kipu siis kai jakaantuu niiden kesken." Noroi vitsaili hymyillen ja tarkasteli oppipoikansa harniskaa. "Se on hyvässä kunnossa mutta jos sataa myrkkyä pitää lisätä tai se huuhtoutuu kokonaan pois." Noroi totesi ja Hyakkiga vilkaisi kylkiään "Hmm, totta mutta se on sitten sen ajan murhe ja kyllä minä taistelussa pärjään ilman myrkkyäkin. Eikö vain Raiga?" Se kysyi urokselta ja katsoi sitä.

Raiga

*Raiga nyökkäsi. "Voimme hyvin uskoa alueen vartioinnin toistekin Hyakkigan hartioille. Hän hääti sen Gaian vakoojankin tiehensä vaivatta." Raiga kehui, sillä Hyakkiga oli ansainnut kehut. "Joskus tuntuu olevan suuri taakka, kun ajattelee, että onkin kolme." Raiga vitsaili. "Mutta taistelusta siitä on suuri hyöty, kun näen joka suuntaan." Uros lisäsi sitten.*

Hyakkiga ja Noroi

"Uskon sen. Oppilaani on saanut hyvän koulutuksen ja käyttää haarniskaansa mainiosti" Noroi kehui ja Hyakkiga meni hämilleen. Se ei olllut tottunut saamaan paljoa kehuja mutta piti kehuista. "Kiitos molemmille." Se sanoi hiljaa.

Hyoma

Susi jolkotteli paikalle ja nyökkäsi susille. "Hyvä, että olette täällä Raiga ja Hyakkiga. Samoin sinä, Noroi. Ohun lauma kerää apujoukkoja ja Isä lähetti minut hakemaan teidät Gajyolle." Hyoma kertoi ja katsoi jokaista vuorollaan.

Hyakkiga ja Noroi

Opettaja ja oppilas vilkaisivat toisiaan mutta käänsivät sitten katseensa Hyomaan. "Mutta entäs Reiman reviiri. Hyakkiga ajoi juuri vähän aikaa sitten Gold Eyen pois mutta mitä jos se palaa?" Noroi kysyi. Se ei olisi tahtonut jätyää aluetta vartioimatta ja sitä ei juurikaan kiinnostanut mennä koirien pariin joista se ei liiemmin pitänyt. Hyakkiga katsoi Hyomaa kysyvästi.