Kitamin rannikolla

Taika,Isanagi & Orion

Taika lähti Gaijolle kun arveli Galen menevän sinne. Se jaksoi viellä yritää estää Galea, vaikka ei se enään voinut estää sitä menemästä Gaijolle niin se ainakin yritti varmistaa että Gale ei satuta itseään. Orion nyökäsi Rigelille ja hyppäsi sitten alas kalliolta ja päätti mennä autamaan Taikaa. Se hyppäsi mereen ja lähti uimaan kohti vasta rantaa jonka jälkeen se jatkaisi matkaa Gaijolle. "Hei Orion!" Isanagi ehti huutaa toisen perään ja jäi sitten Kitamille katsoen Orionin perään kun tuokin lähti Kitamilta.


//Taika ja Orion poistuvat//

Rigel

Rigel katsoi hetken veljensä perään. "Hei odat!" Rigel huusi veljensä perään ja hyppäsi myös kin meren ja lähti uimaan kohti Honsua. Jonka jälkeen lähtisi Gaiolle. Eräs vanhus huomasi Orionin ja Rigelin poistuvan Kitamilta, mutta ne oli jo ehtinyt uida kauems. "Tämä päivä on kyllä yksi katasdrofi." Se vanhus sanoi ja katsoi siten Honsulle päin.

Bea

Bea luimisti korviaan. "Minä olen täällä, enkö merkitse sinulle mitään!?" Bea huusi ja kyyneleet sumensivat pennun silmät Galen kadotessa vastarannalle. Narttu ravisti itsensä irti ja mulkaisi vanhusta. Nyt Bea luuli, että Gale ei välittänyt siskostaan tippaakaan. Bea käveli pää painuksissa metsään ja piiloutui kivenkoloon, painaen päänsä tassujensa suojiin. Kukaan ei löytäisi häntä täältä. Kyyneleet alkoivat virrata Bean poskia pitkin. "Kukaan ei välitä minusta..." Bea ajatteli hiljaa ääneen. Sitten narttu luimisti suuttuneena korviaan. "En tarvitse äitiä enkä isää enkä Galea yhtään mihinkään!" Bea tiuskaisi ja hypähti ulos kolosta. Määrätietoisesti se lähti poispäin Honshusta ja Kitamilta ja lähti vaeltelemaan jonnekin kauas, Japanin pohjoisosaan.

// Bea poistuu //

Isanagi & Bellatrix

Isanagi katsoi hetken sutuneen Bean perään joka katsoi piean metsään ja lummisti hieman korvansa. Se melkein tiesi miltä Beasta satoi tuntua juuri nyt, sillä oli kokenut itsekin saman ikäisenä yksinäisyyden tunteen ja sen että juuri kukaan ei välitäisis siittä. Bella oli ollut metsästämässä itseleen jotain syötävää ja oli saanut kiinni yhden linnun. Se huomasi ohi meneen Bean joka näytti olevan joksenkin vihainen. *Mikähän Bealla on.* Bella tuumi hetken ja ajatteli lähtä Bean perään sillä uskoi toisen kaipaavan jotain juttu seuraa.


//Bella poistuu hetkeksi//

Bea

Bea oli vaellellut kaukana ja tullut takaisin. Tosin vain hakeakseen jotain syötävää. Sakemanni ei ollut vielä taitava metsästäjä, joten se hiippaili vaivihkaa kohti sotureiden metsästämää peuranraatoa. Samassa Bea huomasi Bellatrixin vähän matkan päässä ja jähmettyi paikoilleen.

Bellatrix

Bella oli etsinyt Beaa ja huomatesaan sen se käveli rauhalisesti toisen eteen ja hymyili lempeästi. "Haluaisin puha hieman kanssasi. Sinulla ei varmasti ole kovin hyvä mieli siittä kun veljesi jätti sinut tänne." Bella sanoi ystävälisesti ja lempeästi se halusi ystävystyä hieman Bean kanssa.

Bea

Bea ei olisi halunnut tulla huomatuksi, mutta seisahtui aloilleen. Se tiesi toisen olevan Orionin sisko, joten ajatteli ennakkoluuloisesti tuon samanlaiseksi. Toinen kuitenkin aloitti yllättävän ystävällisen keskustelun. "Ei todellakaan. Ajattelin lähteä koko Kitamilta ja jättää heidät viettämään ihanaa perhe-elämäänsä keskenään!" Bea tiuskaisi ja luimsiti korviaan.

Bellatrix

Bella yllätyi hieman toisen sanoista ja vilkaisi nopeasti taivalle käntäen katsensa sitten takaisin Bean. "Tarkoitatkohan nyt tosissasi sanojasi. Veljet osavat kyllä ärsytäviä joskus eikä aina tunnu välitävän yhtään siskostaan, mutta ei sille voi aina mitään. Itse en koskaan aikoisi jättää vanhempiani taikka veljiäni, vaikka Orion ja Rigel kiusavatkin minu joskus." Bella sanoi ja toivoi toisen ymmärtävän mitä oikein tarkoitti.

Bea

Bea kuunteli toisen sanoja mutta murahti sitten. "Ei, olen päättänyt lähteä. Gale ei edes ottanut minua mukaan ja väitti, että täällä ei ole mitään hänelle. Hän ei siis valehtele. Kiitos kuitenkin mutta pärjään kyllä." Bea sanoi ja lähti kävelemään kohti kuollutta peuraa, tarkoituksenaan ottaa siitä kimpale mukaan.

Bellatrix

Bella katsoi hetken Bea kun tuo otti itseleen palasen kuolesta peurasta. "Mitä luulet vanhempiesikin ajatelevan kun lähdet, he olisivat varmasti sinusta hyvin huolisaan." Bella sanoi Bealle. "Mietisit viellä ennen kuin lähdet. Sitä paitsi et osaa metsästää viellä kunolla aikoisitko varastaa muilta ruokaa muka." Bella lisäsi viellä. Se piti katsensa yhä Beassa, se ei halunnut toisen lähtevän aivan yksi tai itse asiassa lähtevän olenkaan.

Bea

Bea ei vastannut vaan tarttui ruokaan hampaillaan ja käveli sitten kohti metsää. "Eivät he huomaa minun puuttumistani. Gale on varmasti heille paljon tärkeämpi." Bea sanoi uhmakkaasti ja lähti kävelemään kohti metsää. Toisen taas puhuessa Bea laski lihan maahan. "Pah, osaan metsästää tarpeeksi hyvin ja nyt on hyvä aika opetella." Bea sanoi ja tarttui taas lihaan, ja lähti kävelemään kohti metsää. Sitten se vilkaisi nopeasti taakseen ja lähti juoksuun, peläten, että Bellatrix yrittäisi estää sitä.

Bellatrix

Bella katsoi hetken Bean perään ja mietti mitä oikein tekisi. Se olisi voinut estää Bea lähtemästä ja yritää puhua sille järkeä, mutta se ei vältämättä olisi toiminut. Bella olisi voinut lähteä Bean mukaan ja pitää sille seuraa, mutta se ei todelakaan halunnut jätää vanhempiaan ja veljiään. Se päätti palata muiden luo ja kertoa tilanteesta. *Minun on kai parempi kertoa asiasta Johinille ja Destinylle.* Bella tuumi hetken.

Bea

Bea tajusi, ettei kukaan seurannut sitä ja pysähtyi. Toisaalta, ehkä narttu oli toivonut, että joku olisi edes vähän osoittanut huolen pidon merkkejä. No, päätös oli päätös. Bea oli päättänyt lähteä ja jättää entisen elämänsä. Sakemanninarttu loikkasi ylös rinteeseen ja lähti juoksemaan kohti metsää.

// Bea poistuu //

Bellatrix & Isanagi

Bella sapui muiden luo. Se ei ollut mitenkään iloinen sillä olisi halunnut Bean jäävän. Bella käveli erään vanhuksen luo. "Tuota... Bea lähti. Eikö sen perään pitäisi lähteä." Bella kertoi sille vanhukselle. Se vanhus kuunteli Bella hetken ja lähti muutaman muun vanhuksen kanssa etsimään Beaa. Se vanhus kääntyi viellä Bellan ja kiiti sitä. "Hyvä että kerroi meille, muuten John sataisi suutua." Vanhus sanoi ja lähti.
Isanagi höristi hieman korviaan ja kuuli mitä Bella oli kertonut erälle vanhukselle. Sitten se käveli hieman lähemmäs Bellaa. "Eikö Johnille ja Destinylle pitäisi kertoa asiasta." Isanagi sanoi
Bella katsoi hetken Isanagia ja käänsi sitten katsensa Honshulle. "Olet oikeasse heillä on oikeus kuulla asiasta. Minä voisi kai mennä kertomaan, mutta jos sota on viellä kesken niin ei he vältämättä kuuntele minua." Bella sanoi. Epäilyksistään huolimatta Bella pääti lähteä Ohun kertomaan asiasta. Se hyppäsi mereen ja lähti uimaan Honshulle.
Isanagi huokaisi hieman ja aikoi lähteä sitten Bellan mukaan.


//Bella ja Isanagi poistuvat.//

Destiny

Vähän aikaa sitten oli Destiny rantautjnut ja heti saanut selvityksiä tapahtuneesta. Nyt se istui korvat luimussa kahden puun alla ja sen pää roikkui. Sen silmistä alui kyyneleitä sen muistellessa Beaa. Se pelkäsi ettei toinen enää koskaan palaisi.
"Olen surkea äiti..." Tuo mutisi surullisesti ja pyyhki välissä kyyneleitä tassuillaan. Se ei tahtonut näyttä heikolta mutta sillä oli kova ikävä ja huoli pennustaan.