Musta surma taistelukehässä

Destiny Sakemanni yllättyi siitä että toinen ei ollut kuullut suursodasta mitään. ''Hän on paholainen joka on luonteeltaan hyvin häijy, ilkeä, ikävä kyllä myös älykäs, suuruudenhullu ja vaarallinen. Saksanpaimen kuten minäkin,' Destiny selitti ja vilkuili samalla myös pentujaan.

Musashi

Musashi kuunteli vakavana Destinyn kertoessa tietoa Doragosta. Sakemannin lopetettua, Musashi nyökkäsi ja huokaisi syvään. "Vai sillä tavalla... Tästä Doragosta on tainnut olla ongellmia Ohulle. Se susi josta kerroin väitti minulle, että Ohun armeijassa ei muka tällähetkellä olisi kovin monta taistelukykyistä. Pitääkö tämä tieto paikkaansa?" Musashi kysyi huolestuneena. Tuo ei voinut uskoa, että Ohun armeija olisi oikeasti taistelukyvytön.

Georgia

Georgia oli lähistöllä ja kuuli jotakin mitä Destiny ja Musashi puhuivat ousta ja Doragosta. *Hmm... jos ne ovat vasta käyneet sotaa onko vanhempieni tappaja jo kuollut.* Georgia tuumi hetke se katsoi hetken sinne missä Destiny ja Musashi olivat. Kun Georgia oli syönyt se oli lähdössä pois Uwajimaastta.

//Georgia poistuu.//

Sirius
Sirius oli tullut Uwajimaan tapaamaan Musashia ,koska olisi halunnut kysyä voisiko Musashi opettaa häntä taistelemaan.Kun Sirius tuli puskasta hän näki Musahin ja Destinyn juttelemassa.Sirius juoksi Musashin vierelle ja kysyi "kuka tuo nainen on Musashi herra" ja vilkuili Destinya.


//Sirius saapuu paikalle//

Destiny Narttu nyökkäsi haikeasti Musashille. ''Valitettavasti sotajoukot ovat nyt pahasti loukkaantuneita ja puolustuskyky heikko. Vihollisetkaan tosin eivät ole kovin hyvässä kunnossa,'' tuo selitti ja vilkaisi Beaa, nostaen hetkeksi hymyn huulilleen.

Bea

Bea kuunteli tarkkaavaisena keskustelua, kunnes käveli sitten askeleen lähemmäs Musashia. "Onko setäkin Ohun soturi?" Bea kysyi sitten uteliaana.

Musashi

Musashi nyökkäsi haikeasti Destinyn kertomille tiedoille ja pudisti samalla päätään. "Vai sillä tavalla..." Musashi sanoi ja huomasi sitten Siriuksen, joka oli juuri saapunut paikalle. Vanha tosa ei tunnistanut Siriusta, sillä oli nähnyt tuon vain kerran aikaisemmin, akitan juuri synnyttyä. "Anteeksi pentu, mutta tunnemmeko me jostakin?..." Musashi kysyi hämmentyneenä siitä, että pentu tiesi hänen nimensä ja puhutteli vieläpä herraksi. Samassa Bea esitti kysymyksen ja Musashi käänsi katseensa häneen. "Kyllä olen. Minä hän kerroin jo aikaisemmin olevani Ohun veteraani. Etkös sinä nuori neiti kuuntele, mitä sinulle puhutaan?..." Musashi kysyi vakavana, mutta purskahti sitten nauruun. "Hah hah... Olet tainnut tulla isääsi. Ei se Johnkaan nuorena paljon muita kuunnellut." Musashi sanoi ja yskäisi sitten taas maahan verta. Nauraminen ei tehnyt haavoittuneelle tosalle hyvää.

Bea

Bea käänsi päätään viistoon hiukan ihmetellen. Musashin alkaessa nauraa Beakin nauroi häntää heiluttaen. "Hhmh, anteeksi. Olin kai ajatuksissani." Bea sanoi ja ravisteli sitten itseään, kunnes huomasi Siriuksen, joka oli tullut paikalle.

Sirius

Sirius katsoi vähän aikaa Musashia ja sanoi "Minä olen Sirius,Weedin poika ja Ginin lapsen lapsi.Etkö sinä tunnista minua?" tuo lisäsi ja katsoi sitten Beaa.

Destiny Narttu murahti ja nousi ylös kun pennut sen vierellä viimein nukahtivat. Se ei pitänyt siitä että Bea oli kovin lempeän oloinen Musashia kohtaan. Siksi se mulkaisi tytärtään, ikään kuin neuvoen Beaa kylmentämään suhtautumistaan vieraaseen. Narttu ei tarkoittanut sitä pahalla kellekään mutta tahtoi ettei sen pennusta tulisi mikään yliystävällinen.

Musashi

Musashi katsoi yllättyneenä Siriusta. "Vai Weedin poika? Anteeksi etten heti tunnistanut sinua, olet kasvanut paljon, sitten viimenäkemän." Musashi sanoi ja sylkäisi maahan hieman suuhunsa tulvinutta verta. "Pahoittelen, mutta en voi ainakaan tällä hetkellä kouluttaa ketään. Haavani ovat liian syvät. Mutta, sitten kun olen parantunut, voin harkita asiaa." Musashi sanoi asiallisesti ja käänsi katseensa sitten Destinyyn. "Voisitko kertoa minulle hieman tarkemmin Ohun viimeaikaisista tapahtumista? Tahtoisin päästä niistä paremmin perille." Musashi pyysi ja katsoi Destinyä kysyvästi.

Sirius

Sirius katsoi Musashin syviä haavoja ja harmitteli."No voi harmi.Juuri kun olin päässyt tänne asti.Mutta ei kai sille voi mitään"tuo sanoi ja meni makuulle ja laski päänsä tassujen väliin ja korvat luimuun.Akita katsoi Destinyä ja kysyi."Muuten kuka sinä olet.En ole nähnyt sinua ennen.Asutko täällä päin? ".

Destiny

Sakemanni oli juuri aikeissa vastata Musashille kun pentu keskeytti sen. Se mulkaisi Siriusta muttei heti sanonut mitään. "Nimeni on Destiny," se sihahti sitten ja käänsi taas katseensa vanhukseen. "Luulen että sinun olisi paras itse lähteä Ohuun. me palaamme sinne pian Bean kanssa. Sen voin sanoa että Riki kuoli nyt," tuo kertoi mutta sen äänessä ei ollut lainkaan haikeutta. Se ei ollut koskaan pitänyt Rikistä.

Sirius

Sirius säikähti Destinya ja meni häntä koipien välissä piiloon Musashin taakse ja änkytti "Ha..Hauska tutustua. Mi...Minun nimeni on Sirius" tuo vastasi ääni väristen ,koska tuo pelkäsi narttua.

Bea

Bean vilkaistessa äitiään tuon lämpimät silmät muuttuivat hetkessä paljon neutraalimmiksi. Bea oli vasta oppimisvaiheessa ja seurasi vanhempiensa käyttäytymistä. Pentu oli siis olettanut, että Ohun joukot ansaitsivat kunnioittavaa ja ystävällistä kohtelua, mutta Bea tiesi kuka oli ja millaiseksi hän tahtoi tulla. Hän tahtoi olla äitinsä kaltainen. Rehellinen ja kunnioitettava soturi, mutta tarpeeksi etäinen. Bea siis vilkaisi Musashia ja Siriusta nopeasti ja käänsi katseensa hetkeksi toisaalle.

Destiny

Sakemanni soi Bealle nopean hymyn mutta vakavoitui nopeasti. Se nosti toisen pennuista jälleen suuhunsa. "Mukava tutustua teihin molempiin. Me taidamme nyt kuitenkin palata Gajyolle," Destiny sanoi ja vilkaisi Beaa.

Musashi

Musashi järkyttyi suunnattomasti kuullessaan Destinyn uutiset. Vanha tosa alkoi täristä pienesti paikoillaan samalla, kun kyyneleet vierivät tuon poskille. "Ri... Riki-herra... Ma... Mahdotonta..." Musashi änkytti ja katsoi maata jalkojensa edessä. Hetkenkuluttua nosti Tosa katseensa maasta Destinyyn. "Kuinka hän kuoli? Pyydän kerro se minulle." Musashi pyysi ja katsoi sakemannia.

Destiny

Sakemanni oli jo kääntynyt lähteäkseen mutta käänsi vielä katseensa toiseen. Sen silmistä huomasi ettei tuo kunnioittanut Rikiä lainkaan. "Kovasti näyttää Ohulaisia sen vanhuksen kuolema surettavan. Karhu sen hengen lopulta vei mutta minulle sillä ei ole väliä. Jos minua loukkaa, ei kunnioitustani enää saa," Destiny selitti varsin kylmään sävyyn muttei vielä kääntänyt katsettaan toisesta poisa. Narttu ei ymmärtänyt miksi Riki oli niin tärkeä henkilö aikoinaan ollut.

Musashi

"Karhu... Mahdotonta.... Ei hän karhu, Riki-herraa voi voittaa..." Musashi sanoi hiljaa, varsin epävarmalla äänellä. Samassa tuo tajusi kuitenkin, että sakemanni ei selvästikkään kunnioittanut edesmennyttä johtajaa. "Tottakai meitä surettaa. En kunnioittanut ketään muuta, niin paljon, kuin Riki-herraa. Hän puolusti reviiriään yksin 50 karhua vastaan, samalla kun hänen armeijansa oli etsimässä vahvistuksia muualta. Hänen ansiostaan pystyimme kokoontumaan Ohussa ja pelkkä hänen taisteluauransa sai 1800 todellista urosta vapisemaan." Musashi julisti kunnioittavasti Rikistä. Hetken kuluttua tuo kuitenkin nosti kasvoilleen kysyvän ilmeen ja katsoi Destinyä silmiin. "Saanen kysyä, että Kuinka Riki-herra muka sinua loukkasi?" Musashi kysyi.

Destiny

"Pah, se akita ei vakuuttanut minua mitenkään. Minä saan urokset matelemaan puhumalla," Detiny tokaisi ärtyneesti muistellessaan sanallista yhteenottooaan vanhuksen kanssa silloin kun ryhmiä jaettiin. Se sai tuon ärtymään. "Kun alentaa minua sukupuolen akia, voi olla varma että saa minut raivostumaan," Detiny kertoi sitten syyn muttei maininnut silloista raskauttaa. Ei sillä ollut mitään merkitystä.

Sirius

Sirius kuuli mitä toiset puhuivat.Sitä kauhistutti mitä Destinya sanoi Rikistä.Se veti syvää henkeä ja tuli Musashin takaa pois ja sanoi "Et sinä voi tuollein sanoa Rikistä,oikeastaan sinulla ei ole oikeutta siihen ,koska hän sentään ajatteli sinun parastasi.Riki on minun isoisoisäni,enkä voi sietää jonkun nartun sanovan noin hänestä."tuo sai vihdoin sanottua suustaan ja rupesi murisemaan."Ups.Nyt mä taisin suututtaa sen"tuo ajatteli.Mutta ei lopettanut murisemista.

Musashi

"Rauhoitu Sirius." Musashi käski ja katsoi tuota vakavana, kääntäen sitten katseensa Destinyyn. "En usko Riki-herran olisi ainakaan tarkoituksella teitä loukannut. Muttta koska en tiedä asioiden tapahtumia tarkasti, en sekaannu enempää. No mutta, turhahan tässä on viivytellä. Ehdotan, että lähdemme yhdessä kohti Futago-solaa." Musashi ehdotti ja katsoi kysyvästi Destinyä.

Sirius

"Anteeksi Musashi herra" tuo sanoi Musashille allapäin ja rauhoittui pikkuisen.Sirius lopetti kuitenkin murisemisen."Ehkei olisi pitänyt avata suutaan.Jehna.Kunnpa olisin ollut hiljaa ."Tuo ajatteli ja katsoi vähän aikaa poispäin ,koska huomasi oravan puussa ,mutta kääntyi sitten takaisin päin.Akita katseli Musashia ja Destinya ja sanoi Musashille "Minä taidan myös mennä Futago-solaan. Menen edeltä." Tuo sanoi vielä ja alkoi kävellä pois päin.

Destiny Kun Sirius huusi nartulle, sen päässä pimahti. Jo valmiiksi hyvin ärtynyt narttu paljasti hampaansa kulmaan murinaan ja tuijotti Siriusta raivoissaan. ''Ole sinä perkeleen kakara hiljaa! Kannattaa ensi kerralla miettiä onko järkevää suututtaa Seireenipaholaista!'' Tuo huusi täyttä kurkkua ja Musashin puhuessa mulkoili vanhusta. ''Tule kun itse tahdot, minä häivyn nyt,'' narttu tiuskaisi ja nosti toisen pennun. Sitten se nyökkäsi Bealle, käskeäkseen toisen mukaansa. Narttu hölkkäsi pois paikalta.

Sirius

Sirius oli lähdössä pois kun kuuli Destinyan sanat ja huusi tämän perään"No anteeksi jos loukkasin sinua ,mutta sinä olet aikuinen ja minä vasta pentu niin että sinun olisi pitänyt kestää se.Ja minä olen ylhäistä sukua toisin kuin sinä."Tuon sanottua se juoksi itkien pois päin ,koska Destinyn sanat olivat loukkanneet pahasti.Eihän se ollut ihme ,koska kukaan ei ollut ennen haukkunut sitä.Se juoksi puskaan ja katosi.


//Sirius poistuu//