Varjoninjojen salaisuudet (Kaksinpeli)

Ikagawashi

Kage jarrutti vasta saavuttuaan kuuden kilometrin päässä Gajyoltasijaitsevale salaiselle polulle. Se sujahti todella pienestä raosta tunnelimaiselle polulle ja asteli sitä pitkin. Pian tuo saapui hyvin kauniille, pientä paratiisia muistuttavalle aukiolle jolla sijaitsi pieni lampi, muuta puu, ruohoa ja vesiputous. Se oli Shadoudansan tukikohta.

Kyuketsuki

Ei mennyt kauaa, kun Ketsuki ilmestyi raosta Kagen perässä. Koira oli hengästynyt, mutta oli ainakin pysynyt toisen perässä. Ketsuki nosti päätään ja tarkasteli nyt varjoninjojen asuinaluetta. "Upea paikka." Ketsuki myönsi, tarkastellessaan maisemia.

Ikagawashi Uros vilkaisi toista ja nyökkäsi hymyillen. Hetkessä se ilmestyi keskellä ruohokenttää sijaitsevalle kivelle ja ulvaisi. Siinä samassa sen eteen ilmestyi kuusi sutta ja vierelle musta kissa. ''Tässä on klaanini ja sinun uusi perheesi,'' tuo sanoi Ketsukille kun klaanin jäsenten katse haravoi tulokasta. Kissan viisaast silmät olivat tiukasti toisen kasvoihin kiinnittyneet. Niin tietäväinen katse saattoi helposti ahdistaa.

Kyuketsuki

Ketsuki näki klaanin nyt ensimmäistä kertaa ja katsoi jokaista vuorotellen. Kagen ilmoittaessa hänen olevan nyt osa klaania ja perhettä, uroksen suupielet käväisivät väistämättä hymyssä ja tuo nyökkäsi joukolle tervehdykseksi. Ketsuki tunsi olonsa vielä ulkopuoliseksi, mutta toivoi, että klaani hyväksyisi hänet joukkoonsa ja yhdeksi heistä. Erityisesti Ketsukin silmiin pisti joukossa oleva kissa. Kagen turkista tullut tuoksu tuntui vahvasti kissassa, mutta Ketsuki ei sen enempää kiinnittänyt kissaan huomiota. Toinen oli yksi jäsenistä siinä missä muutkin. Ketsuki käänsi katseensa Kageen. "Lupaan olla uskollisesti osa klaania kuolemaani saakka." Ketsuki sanoi sitten.

Ikagawashi

Toisen vastaus sai nuoren Kagen huulille omalla tavallaan varsin kieron älykkään mutta silti omalla tavallaan ystävällisen, vähän ehkä vinon hymyn. Sen johdosta tuo nousi ja ulvaisi. Klaanilaiset nousivat ja lähtivät omiin puuhiinsa. "Minä aloitan nyt selostukset. Saat päätää, tahdotko ensin kuulla meidän klaanimme synnystä ja historiasta vai toiminnastamme ja meistä muuten?" uros tiedusteli, jotta voisi aloittaa opetukset.

Kyuketsuki

Ketsuki mietti hetken katsoessaan klaanilaisia. "Ehkä tahtoisin kuulla ensin alkuperästänne, jotta pääsen parhaiten tiiviiksi osaksi klaania. Sen jälkeen tahtoisin tietää toiminnastanne?" Ketsuki ehdotti. Se olisi tahtonut päästä jo oppimaan uutta, mutta päätti olla kärsivällinen.

Ikagawashi Mustaturkkinen susi nyökkkäsi ja ilmestyi aivan toisen eteen. ''Selvä on. Nyt, kuuntele tarkkaan,'' uros kehotti ja istui toisen lähelle. Se ei aloittanut vaan piti hiljaisen tauon. ''Minun lapsuuteni ei ollut iloinen. Vanhempiani en tunne koska minut hylättiin kun synnyin. Kissat kasvattivat minut. Eräänä päivänä kuitenkin kun palasin metsältä, kaikki oltiin tapettu. Minä raivostuin ja lähdin. Perustin klaanin samanrotuisten harvinaisten susien kanssa. Sattumalta yksi kissaveljistäni olikin hengissä. Hän on nyt neuvonantajani, ja vihaterapeuttini,'' tuo kertoi samalla oman tarinansa koska se oli iso osa klaanin perustamista. ''Me olemme suoralla nimikkeellä palkkasotureita ja murhaajia, siitä ei pääse mihinkään,'' tuo jatkoi sitten, asia liittyen klaanin erääseen toimintaan.

Kyuketsuki

Ketsuki kuunteli toista tarkkaavaisena. Toisen menneisyys oli erikoinen, mikä sai Ketsukin hiukan rauhoittumaan, olihan tuo itse vähän samankaltainen. Toisen kertoessa klaanin tarkoitusperistä, Ketsuki hiukan hätkähti mielessään, muttei antanut sen näkyä ulospäin. Uros oli kuitenkin antanut lupauksensa ja nyökkäsi. "Ymmärrän." Ketsuki sanoi sitten. Koira ei pelkäisi tappaa tai salamurhata vihollistaan, ja ajatteli, että Shadoudansa tuskin murhaisi ketään ilman syytä tai käskyä. Sen mielipide liittymisestä ei kuitenkaan muuttunut millään tavalla.

Ikagawashi

"Kuitenkaan emme ole pitkään aikaan tehneet niitä hommia. Olemme tällä hetkellä Ohun liittolaisia," uros jatkoi sitten ja huokaisi, muistellessaan menneitä. Oli sekä valoisia ja että huonoja puolia. "Ja sitten meistä muuten. No, kuten huomaat olemme samaa rotua ja kaikki mustia, jos veljeäni ei siis lasketa mutta hänhän on kissa. Kuitenkin sinä et tule olemaan joukossamme mitenkään erikoisuus, olet vain erilainen. Se ei haittaa. Meillä on kuitenkin jokaisella tapana hallita omaa asettamme. jokaisella on omansa, minulla on kaksi tikaria," uros kertoi lisää ja silmänräpäksessä tuo oli iskenyt kaksi tikaria toisen naaman edestä maahan näytille.

Kyuketsuki

Ketsuki kuunteli toista nyökäten. Vaikka Ketsuki olikin hiukan poikkeus joukossa, se kuitenkin uskoi sopeutuvansa ihan hyvin, eihän hän kuitenkaan ollut väritykseltään mitenkään vaalea. Kagen esitellessä aseensa Ketsuki laski katseensa maahan ja yllättävän liikkeen takia liikahti askeleen taaksepäin. Koira kuitenkin laski katseensa mielenkiinnolla alemas ja tutki terävännäköisiä tikareita, jotka aiheuttaisivat varmasti paljon pahaa jälkeä. Ketsuki nosti katseensa maasta hitaasti Kageen. "Tarkoittaako tämä, että minullakin pitäisi olla jokin ase?" Ketsuki kysyi sitten.

Ikagawashi Susi tarkkaili toista kun Ketsuki tutkaili tikareita. Se tiesi että johonkin aseeseen totuttelu voisi viedä aikansa mutta Kage uskoi toisen kykyihin. Jokin oli vain tehnyt Kageen vaikutuksen jo ensi näkemältä. Se oli paljon koska Kagen kunnioituksen ansaitseminen ei todellakaan ollut helppoa. ''Niin, se on klaanin perinne. Toivon että se käy. Aseen saisit tietenkin itse päättää,'' Kage vastasi toiselle ja käänsi päätään hiukan viistoon.

Kyuketsuki

Ketsuki mietti hetken. Se muisteli koulutustaan ja kuten olikin ajatellut, hän oli käyttänyt paria asetta harjoitellessaan, ja yksi niistä oli herättänyt hänen mielenkiintonsa. "Voisin opetella käyttämään kaksipäistä taisteluveistä. Olen harjoitellut sillä pari kertaa, mutta tarvitsisin vielä kunnolla opettelua." Ketsuki ehdotti. Hän voisi käydä Koreassa hakemassa aseen itselleen, sillä se oli ainutlaatuinen, eikä samanlaista löytänyt mistä tahansa.



Kuvassa kyseinen ase: D

Ikagawashi

kage kuunteli. Se tiesi suunnilleen millaista toinen tarkoitti, olihan tämä otanut selvää monista aseista klaania kootessaan ja asetta itselleen hankkiessaan. "Selvä. Mistä löydät sellaisen?" kage kysyi koska ei ollut itse törmännyt sellaiseen Japanissa, vain kuullut sellaisista.

Kyuketsuki

Ketsuki mietti hetken. Oli kuitenkin jonkin aikaa siitä, kun hän oli saanut koulutuksen. "Koreasta." Ketsuki jatkoi sitten. "Opettajallani oli sellainen. Hän voisi luovuttaa sen käyttööni ja voisin pyytää häntä opettamaan hiukan käyttämään sitä, kunnes tulen takaisin opettelemaan sen käyttöä itse." Ketsuki ehdotti. Matka Koreaan kestäisi jonkin aikaa, mutta toivottavasti ei olisi kiire.

Ikagawashi

Vastaus ei miellyttänyt urosta ja sen huomasi tuon ilmeestä. "Niin kaukaa? Voitko tehdä matkan nopeasti? katsos, tahtoisin päästä aloittamaan opetuksesi mahdollisimman nopeasti," kage selitti koska tahtoi että Katsuki olisi sotaan mennessä valmis taistelemaan Ohun liittolaisena.

Kyuketsuki

Ketsuki huomasi toisen hiukan närkästyvän, mutta nyökkäsi sitten. "Voin palata jo iltaan mennessä." Ketsuki lupasi. Se oli suuri lupaus ja Ketsukille oli riskialtista toteuttaa se. Uros oli kuitenkin melko varma, että pääsisi saapumaan ajoissa, jos vanha reitti olisi samanlainen kuin aikaisemminkin. "Se on hyvin vaikeaa uskoa, mutta tiedän pystyväni siihen, luota minuun." Ketsuki sanoi ja nousi seisomaan. "En hukkaa siis aikaa, vaan lähden heti. Tulen tänne takaisin auringonlaskun aikaan." Ketsuki sanoi ja katosi paikoiltaan. Uros lähti kovaa kyytiä etenemään kohti päämääräänsä.

// Ketsuki poistuu //

Ikagawashi

"Tämä on testi nopeudesta pitkällä matkalla. Palaa pian!" kage huusi vielä toisen perään ja siirtyi sitten lammen rannalle juomaan. Koreaan olisi matkaa, toisen täytyi tuntea reitti hyvin ja luottaa itseensä jos uskalsi niin nopeaa paluuta luvata.

Kyuketsuki

Juuri, kun aurinko oli laskeutumaisillaan horisontin taa, ilmestyi Ketsuki hengästyneen ja uupuneen näköisenä takaisin aukiolle. Se iski maahan mustasta teräksestä tehdyn kaksipäisen veitsensä ja seisoi hengästyneenä hetken aloillaan. Pikku hiljaa sykkeen ja hengityksen tasaannuttua Ketsuki nosti päätään ja etsi katseellaan Kagea, aavistellen, ettei tuo ollu kaukana.

// muokkasin Ketsukin kuvaan kyseisen taisteluvälineen (; //

Ikagawashi

Kissa tuli sanomaan kagelle että kokelas oli saapunut takaisin. Hetkessä ilmestyi ninja toisen eteen tyytyväionen virne huulillaan. "let sanojesi veroinen. hetken jo ajattelin että haukkasit liian ison palan. Näytä mitä osaat aseesi kanssa," Kage puhelio mutta antoikin sitten käskyn.

Kyuketsuki

Kuyketsuki oli väsynyt, muttei antanut sen näkyä päällepäin. Susi vain nyökkäsi Kagelle ja kiskaisi sitten veitsen maasta tukevaan otteeseensa. Mitään sanomatta se otti kohteekseen puunrungon ja alkoi suorittaa Hagane Shokegia. Ketsuki katosi paikoiltaan, ja yllättäen jostain lensi veitsi kohti puunrunkoa. Täsmälleen samaan aikaan Ketsuki hyökkäsi vastakkaisesta suunnasta. Veitsi upposi kahvaa myöten runkoon ja siihen oli myös ilmestynyt viilto Ketsukin toimesta. Koira irrotti veitsensä takaisin otteeseensa ja jatkoi Shoto Sappolla puun silpomista. Liike alkoi kuten Kuchu Sappo, mutta kiihtyi uskomattomaan nopeuteen. Lehdet vain pölisivät. Lisäksi liikerata oli monimutkaisempi, vaikeampi ja vaarallisempi kuin Kuchu Sappossa. Ketsuki laskeutui hengästyneenä puun eteen ja sen yläpuolella olevat oksat putosivat katkenneina maahan uroksen ympärille.

Ikagawashi Suurin osa olisi sitä mieltä että toinen oli uskomattoman nopea ja sitä olisi vaikea nähdä. Olihan toinen mutta Kagelle tuo ei ollut vielä mitään. Toki se vakuutti tätä entistä enemmän toisen taidoista mutta Kage itse, kykeni hahmottamaan toisen liikkumisen. ''Hienoa. Olet nopeampi kuin alussa vaikutitkaan,'' uros kehui ja nyökkäsi. ''Tahdotko nähdä Tikarisateen?'' tuo kysyi sitten, omaa liikettään tarkoittan.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi toiselle. "Kiitos. Minun pitää kuitenkin vielä kehittää nopeuttani, jotta voin toimia täydellisesti klaanissa." Ketsuki sanoi, sillä se tiesi, ettei yltäisi vielä lähellekään Kagen nopeutta, eikä varmaan tulisi koskaan täydellisesti yltämäänkään. Toisen ehdottaessa liikkeensä näyttämistä Ketsuki nyökkäsi ja istuutui sitten katselemaan.

Ikagawashi Musta susi nousi seisomaan ja sen kasvoille levisi älykäs ja hiukan pirullinenkin virne. Sitten tuo avasi kaksiväriset viirusilmänsä ammolleen ja katosi. Se käyttäisi esimerkkinä laaksossa lähellä olevaa isoa kantoa. Sitten tekniikka alkoi. Ensin yksi tikari viilsi kantoa, sitten siitä sujahti ohi musta, miltei näkymätön varjo joka viilsi. Sitten kaikki nopeentui. Kaksi tikaria ja yksi tumma hahmo olivat kuin yhtä, lentäen kohti kantoa milloin mistäkin. Aina viillon jälkeen Kage palautti tikarin lennossa ja aseet olivat tarkkoja. Nopeutta oli vaikeaa käsittää mutta kun Kage lopetti ja ilmestyi tikarit paikoillaan kannon vierelle, se oli silpoutunut kappaleiksi.

Kyuketsuki

Ketsuki katsoi kun toinen näytti liikettään. Koira ihmetteli toisen nopeutta, Kagen nopeus oli uskomattomampaa kuin Ketsuki olisi oikeastki voinut uskoa ja siksi sen pää meni hiukan pyörälle seuratessaan toisen liikkeitä. Kagen lopetettua Ketsuki katsoi kantoa ja sitten Kagea melkein uskomatta silmiään. "Vau.." Ketsuki sai vain sanottua. "Tuo tekee tosi pahaa jälkeä viholliseen." Ketsuki jatkoi sitten.

Ikagawashi Uros nyökkäsi toiselle ja huokaisi. ''Kissat kouluttivat minut. Saan kiittää niitä taidoistani ja nopeudestani,'' uros kertoili kaipaavalla tavalla. Se oli menettänyt perheensä kaamealla tavalla. ''Saat päättää aloitammeko ketteryydellä ja reaktioharjoituksilla vai nopeudella,'' Kage sanoi sitten.