Salainen paikka

Satsujin

Satsujin oli ollut 700 soturinsa kanssa harjoittelemassa jälleen yhteistekniikkaa, jossa sudet hyökkäsivät täydellisen sekamelskan näköisessä muodostelmassa oksiston kimppuun. Pahaa jälkeä olivat puut saaneet kylkiinsä, ja oksat olivat täysin silvottu. Näytti oikeastaan luonnottomalta, millaista jälkeä sudet aikaansaivat tekniikallaan. Satsujin ei malttanut odottaa, että pääsisi käyttämään sitä johonkin laumaan. 700 sutta tappaisivat vaivatta varmasti melkein kaksi kertaa kokoisensa lauman. Satsujin saapui juuri alueelle kuullessaan Himitsun ulvaisun. Susi asteli kysyvä katse silmissään alaisensa luo. "Oletko saanut uusia tietoja?" Satsujin kysyi ja etsi sitten katseellaan Damonia, jonka oli lähettänyt Himitsun jälkeen tiedustelemaan. Tuota ei kuitenkaan vielä näkynyt.

Himitsu

Susi otti kunnioittavan asennon heti johtajan saapuessa. uros sesoi suorassa ja käänsi katseensa toiseen urokseen. "Dorago on kuollut. Hänen perillisensä johtavat laumaa nyt," tuo ilmoitti tietämättä siitä että Damon oli käynyt tekemässä lähempää tuttavuutta Kaksosten kanssa.

Satsujin & Damon

Toisen ilmoittaessa uutisensa Satsujinin ilme muuttui hetkeksi hiukan ihmetteleväksi ja sitten vihaiseksi. "Mitä? Kehtasikin mennä kuolemaan tällaisena hetkenä!" Satsujin huudahti vihaisesti ja käveli muutaman levottoman askeleen edestakaisin, kunnes pysähtyi ja katseli sitten ylöspäin hetken aikaa. "Toisaalta...tässä voisi olla tilaisuus kukistaa heidät ja ottaa heidän lauma johtooni. Hänen perillisensä tuskin ovat läheskään Doragon tasoa. Oletan, että he eivät ole kovin vanhoja.." Satsujin pohti äänen, ja siinä samassa haavoittunut Damon rämpi esiin metsiköstä huohottaen. Susi oli väsynyt vieläkin Kamikazen tekniikasta, mutta Harakirin aiheuttama haava kaulassa oli tyrehtymään päin. "No?" Satsujin kysyi sitten, välinpitämättömänä. Toisen huono kunto ei juuri liikuttanut sutta. Damon oli kuullut Satsujinin viimeisen lauseen ja pudisteli päätään. "Doragon perilliset.. he, he ovat uskomattoman vahvoja.." Damon sanoi päätään pudistellen. "Toisella oli hallussaan jokin kumma tekniikka. Hän sai minut tuntemaan kipua pelkällä katsekontaktilla...ja se toinen oli kuin tarkka kopio veljestään.." Damon sanoi ja istuutui. "Jos Dorago oli suuri uhka, niin nyt se on kaksinkertaistunut." Damon ilmoitti. Satsujin oli hetken hiukan mietteliään näköinen, mutta valpastui sitten. "Sehän on hienoa. Heitä on kaksi, joten he eivät voi epäonnistua. Kun minä olen auttamassa heitä..." Satsujin sanoi ja alkoi taas kävellä edestakaisin. Tai oikeastaan he auttavat minua... Susi ajatteli nauraen. Sen suunnitelma oli monimutkainen, mutta saattaisi onnistuakin, mutta vain, jos Ohu saataisiin lopullisesti kukistua. "Piakkoin lähdemme neuvottelemaan niiden perillisten kanssa." Satsujin ilmoitti ja vetäytyi luolaansa.

Himitsu Susi säpsähti pienesti toisen korottaessa ääntään. "Niin herra. Pentujahan ne vain ovat," tuo myötäili johtajansa sanoja. Nähdessään Damonin kunnon jopa Himitsu meni hämulleen. Se rypisteli kulmiaan hämmästyneenä kuullessaan Kaksosten voimista. Mahtoi olla kummia tekniikoita jo niin nuorilla. Se kuulosti jokseenkin n jopa pelottavalta. Silti Himitsu ei sitä pelännyt vaan tuon uteliaisuus kasvoi.

Damon

Damon ei ollut kovin sosiaalista sorttia, mutta se katsoi hetken Himitsua ja alkoi yllättäen puhua. "En olisi uskonut, että sen ikäisissäkin on niin paljon voimaa. Mutta heidän avullaan voi olla mahdollista tuhota Ohu viimeinkin." Damon tuumiskeli ja nousi ylös, lähtien kävelemään muun joukon luo.

Himitsu

Susi kuunteli mitä Damon sanoi ja murahti. Se ei uskonut että ne todella olisivat niin voimakkaita mutta toinen oli hyvä taistelija. Jos Kasoset kerran olivat päihittäneet Damonin, oli sanojen oltava totta. "Satsujin-herra, uskotteko etteivät ne alista sinua jos menet sinne?" Himitsu mietti sitten seikaa joka saattaisi hyvinkin toteutua jos huonosti kävisi.

Satsujin

Satsujin kuuli Himitsun sanat ja palasi takaisin kaksikon luokseen. "Uskon, että heillä on kova tarve näyttää, mihin he pystyvät ja siksi he saattavatkin yrittää alistamista. Mutta teen selväksi, että heidän käskyjään en noudata, vaan tarjoan ainoastaan vahvistusta." Satsujin sanoi varmasti. Se uskoi, että voisi pärjätä kaksosia vastaan yksitellen, mutta jos nuo hyökkäisivät yhdessä, niin susi jäisi hyvinkin alakynteen.

Himitsu

Uros nyökkäsi. Se ei tahtonut vaikuttaa uteliaalta eikä ärsyttää herraansa mutta uros paloi halusta nähdä kohutut nuorukaiset toiminnassa. "Milloin aiot mennä vierailemaan?" Himitsu kysyi mutta laski päätään alistuvasti jottei kuulostaisi liian tungettelevalta.

Satsujin & Damon

Satsujin oli jokseenkin hyvällä tuulella, eivätkä toisen sanat saaneet sitä ärsyyntymään, kuten laumalaisten uteliaisuus tavallisesti. "Huomenna. Me kaikki lähdemme." Satsujin sanoi ja naurahti. "Olen edelleenkin sitä mieltä, että koirista ei ole mihinkään, mutta tämän haluan ehdottomasti nähdä." Satsujin sanoi ja nuolaisi huuliaan niin, että pitkät hampaat näkyivät. "Mutta nyt syödään!" Susi ilmoitti sitten, nähdessään, että metsästysryhmä oli tuonut saalista. Kaksi peuraa, muutama koira, ja muutama lintu, sekä yksi jänis. Suuri lauma tarvitsi paljon ruokaa, eikä tässäkään ollut riittävästi, mutta Satsujin oli kouluttanut lauman kestämään rankoissakin olosuhteissa pienellä ravintomäärällä. Susi tyytyi tällä kertaa pelkkään lintuun, sillä ei ollut kauhean nälkäinen. Damon ei ollut vielä täysin tottunut syömään lähes lajitovereidensa lihaan ja otti itselleen myöskin vain linnun.

Himitsu

Vaikka Himitsulla oli jokseenkin nälkä, se ei halunnut joutua huonoon valoon ottamalla liikaa ruokaa. Niinpä se jakoi jäniksen kahtia toisen suden kanssa ja tyytyi siihen. Kyllä tämä pärjäisi tälläkin määrällä. "En malta odottaa että näen niin nuorten koiranpentujen taistelevan sinua vastaan," tuo totesi huvittuneesti ja nauroi räkäisesti.

Satsujin

Satsujin nauroi myöskin ja lipaisi verisiä huuliaan. "Toivottavasti heistä on vastusta." Satsujin sanoi ja haukkasi sitten viimeisen syömiskelpoisen palan linnustaan ja heitti tähteet kauemmas puskaan.

//Mietin tässä että jos Satsujin laittaisi ensin Himitsun testaamaan kaksosia joka menettäisi sitten henkensä....?//

// selvä (: //

Satsujin & Damon & Hannibal

Satsujin oli raja-alueella tutkimassa paikkoja, kun yllättäen joku hyökkäsi hänen niskaansa ylhäältä päinn. Satsujin teki kuitenkin etuperinkuperkeikan ja litisti hyökkääjän alleen, loikaten nopeasti jaloilleen ja painaen rautaiset kyntensä toisen kaulalle. "Hannibal?" Satsujin kysyi ihmeissään, mutta virnisti sitten ja kiristi otettaan toisen kaulalla. "Älä, Satsujin...erehdyin henkilöstä.." Hannibal valehteli ja Satsujin irrotti otteensa. "Mitä teet täällä, tietääkseni heitin sinut jo pellolle." Satsujin sanoi ivallisesti. Hannibal katsoi entistä johtajaansa murhaavasti. "Tulin tappamaan sinut!" Hannibal huudahti ja syöksyi vauhdilla kohti Satsujinin kaulaa. Susi tarttui kuitenkin vahvoilla leuoillaan vauhdista kiinni toisen suden niskaan ja paiskasi tuon voimalla päin puunrunkoa. Hannibal murahti valuen maahan. "Älä astu minun tielleni, surkimus, tai suolistan sinut ensi kerralla." Satsujin sanoi ilkeästi ja lähti kävelemään pois päin. Se jätti Hannibalin henkiin vain sen takia, että tuo oli ennen palvellut häntä, ja oli nöyryyttävää epäonnistua päämäärässään tappaa Satsujin. Hannibal jäi maahan makaamaan ja keräämään voimiaan.
Satsujin palasi takaisin lauman luo, missä Damon oli laittanut 700 sutta järjestykseen. "Lähdetään." Satsujin sanoi ohimennen ja lähti kävelemään pois päin salaisesta laaksosta. Damon lähti johtajansa perään ja 700 sutta seurasivat perässä.

// Damon & Satsujin poistuvat //

Himitsu

Susi oli odottanut tätä hetkeä ja nousi ylös huuliaan lipoen. Se hölkkäsi vähän Damoonia taaempana kohti merta ja sitä kautta kohti Kaksosten aluetta. Se ei malttanut odottaa näkevänsä nuorukaisten ja johtajansa taistelua.

//Himitsu poistuu//