Kotimetsä, paras metsä

Sutoraika

Koganarttu järkyttyi näkyvästi. Sen silmät laajenivat järkytyksestä. Korvat kääntyivät pelokkaasti niskaan ja häntä laski. Se muuttui kuitenkin nopeasti aivan vastakkaiseksi. Raika raivostui todella ensimmäistä kertaa elämässään. Häntä nousi melkein pystyyn, karvat pörhistyivät ja hampaat paljastuivat hurjaan murinaan. "Ei! Valehtelija!" Narttu rääkäisi vaikkei tiennyt oliko se totta. Se hyökkäsi nopeasti ja iski suteen Inazuma Kenbu-Hisogan täydellä voimalla keskittäen hyökkäyksen vahvasti toisen pään ja kaulanympäryksen seudulle. Susi kuoli siihen paikkaan. Raika laskeutui mutta lyyhistyi samantien maahan itkemään lohduttomasti.

Shinto

Susi naurahti. "Kyllä! Oikein nautin kun sain repiä hänen sisuskalunsa.." enempää tuo ei ehtinyt sanoa, kun Raikan liike repi tuon täyteen haavoja ja susi kaatui kuolleena maahan. Kogapennun silmät muuttuivat utuisiksi, ennen kuin pari kyyneltä putosi tuon silmäkulmista. "Ei isä ole oikeasti kuollut..eihän?" Shinto kysyi, tosin se ei tiennyt, kenelle suuntasi kysymyksensä. Pentu asettui maahan makaamaan ja painoi päänsä surullisesti tassujensa väliin.

Kasuga

Uros järkyttyi pahasti kun kuuli, että susi olisi tappanut Tesshinin. "Se ei voi olla totta! Tesshin herra on niin hyvä taistelija ei sitä susi voi saada hengiltä." Tämä sanoi. Kasuga laski päänsä Shinton lähelle ja nuoli tämän kuonoa?.

Shinto

Shinto nosti hiukan katsettaan Kasugaan, mutta pysyi maassa. Pentu ei kyennyt liikkumaan. Se mietti. Hiljaa se katsoi itkevää äitiään, kunnes hyppäsi jaloilleen. "Kasuga on oikeassa. Ei tuollainen surkimus voi saada isää hengiltä.." Shinto sanoi, vaikka epävarmuus puristikin pennun sydäntä.

Sutoraika

Narttu ei lainkaan tiennyt mitä ajatella. Se tiesi kuitenkin, että nyt olisi koottava itsensä. Tesshin oli jättänyt johdon tälle, toinen luotti tähän. Siispä narttu nousi ylös ja lopetti itkunsa. Edelleen muutaman kyynel valui tämän poskella. "Toivotaan että tuo valehteli. Meidän on pakko jatkaa eteenpäin vaikka mikä olisi. Pidetään yllä usko siitä, että rakkaani ja Shinton isä elää," tuo sanoi pelottomasti ja asteli Shinton luo. Hellästi se nosti pentunsa selkäänsä.(?)

Shinto

Shinto nyökkäsi hiljaa, eikä vastustellut, kun Raika nosti tämän selkäänsä. Pentu tuskin olisi jaksanut kävellä kovinkaan pitkälle, sillä oli aivan lopen uupunut. Huokaisten tämä painoi päänsä vasten äitinsä lämmintä turkkia ja sulki hitaasti silmänsä.

Sera

Sera murisi valkoiselle sudelle vielä sen jälkeen kun se oli kuollut." Tesshin on elossa. Tuollainen heikko susi ei voi mitenkään voittaa Tesshin herraa." Tämä sanoi ja katsoi Shintoa hymyillen." Älä huoli. Hän on elossa, tunnen sen." Se sanoi ja tutki ilmaa olisiko susia enemmän, mutta se ei haistanut ketään.

Sutoraika

Koga käänsi katseensa Seraan ja nyökkäsi. Kiitollisena. "Kiitos, että sanot noin. Emme kuitenkaan voi olla varmoja mistään. Minä luotan siihen, että puolisoni elää. Tahdon kuitenkin nähdä hänet oikeasti," Raika sanoi ja lähti ääneti kulkemaan takaisin metsään. Se käyttäisi Shintoa ensin jonkun yrttikogan luona ja veisi sitten nukkumaan turvaan.

Shinto

Shinto hymyili Seralle hiukan mutta laski sitten taas katseensa maahan. Se katsoi Raikan tassujen alle tiivistyvää lunta ja huokaisi. Verenvuoto oli tyrehtynyt mutta haava saattaisi tulehtua pakkasessa, joten olisi oltava varovaisia.

Sera

Narttu nyökähti ja alkoi itsekkin kävellä eteenpäin, mutta nopeasti kadoten se liiteli puissa ja tarkkaili reviirin rajoja muista vihollisista. Se ei halunnut Shinton joutuvan vaaraan.

Sutoraika

Narttu jatkoi reipasta kävelyään pitkän matkaa. Se kuitenkin hidasti heti nähdessään joukkoja. "Kutsukaa hoitaja auttamaan Shinton haavan hoitamisesssa," se käski. Kogat järkyttyivät Tesshinin pojan vammasta mutta toimivat väliaikaisen johtajansa käskyn mukaisesti.

Kasuga

Uros oli järkyttynyt mitä Shintolle oli käynyt, mutta uskoi vahvasti, että Tesshin olisi elossa. pian se liiteli oksalta toiselle ja lähti etsimään luolaa misää nukkua. Pian se löysi luolan ja laittoi sinne makuulle nukkuakkseen vähän aikaa.

Shinto

Shinto pääsi hoitoon. Se oli nukahtanut ja nyt hoitaja otti tämän kannettavakseen ja vei pennun luolaan. Shinto heräsi, kun tämän kaulaa alkoi kirvellä ja sen ympärille sidottiin yrteistä tehtyä käärettä. "Nuku vain, kipu katoaa nopeammin, jos lepäät." Hoitaja sanoi lempeästi hymyillen. Shinto ummisti silmänsä uudelleen ja kivusta huolimatta nukahti melko pian.

Sutoraika

Narttu ei kyennyt nukahtamaan. Se vain makasi hiljaa Shinton lähettyvillä ja tuijotti luolan kivistä seinää. Se oli kokenut rankan päivän ja oli hyvin uupunut, silti se ei saanut unta. Huoli Tesshinistä oli vahva vaikka tuo uskoikin suden vain valehdelleen. Silti mistään ei voinut olla varma.

Shinto

Shinto huokaisi syvään. Se oli nukkunut jo päivällä paljon ja siksi valvoi pitkälle yöhön. Pennun kaula oli alkanut parantua hoidon takia nopeammin kuin tavallisesti. Shinto kierähti rennosti selälleen ja tuijotti luolan kattoa. "Äiti...? Oletko hereillä?" Shinto kysyi sitten. Ääni kaikui ontosti luolan kivisistä seinistä.

Sutoraika

Narttu oli vaipunut syviin mietteisiin mutta havahtui säpsähtäe Shinton ääneen. Se käänsi katseensa toiseen ja yritti hymyillä edes vähän. "Olen kyllä. Sattuuko enää?" se vastasi huolehtivaan sävyyn ja käänsi päätään vinoon.

Shinto

Shinto pudisteli päätään ja nousi sitten, kävellen lähemmäs Raikaa, ja asettuen uudelleen makaamaan. Pentu katseli tummaa taivasta. "Tuleeko isä kotiin..?" Shinto kysyi sitten, hiukan apean kuuloisesti.

Sutoraika

Narttu tuijotti suruissaan Shintoa ja huokaisi. "Toivotaan niin. Yritetään uskoa hyvään," Raika vastasi ja lipaisi toisen kuononpäätä.(?)

Shinto

Shinto nyökkäsi ja sulki silmänsä, kun Raikan kieli kosketti varovasti pennun kuononpäätä. Shinto laski päänsä tassujensa varaan ja huokaisi. "Isä on ollut jo kauan pois..." Shinto jatkoi sitten ja huokaisi uudelleen.

Sutoraika

Pennun sanat kuunneltuaan Raika nyökkäsi huokaisten ja laski päänsä toisen naaman eteen. "Niin on. Hän tosin sanoi, että olisi pitkään matkallaan," tuo yritti lohduttaa Shintoa edes jotenkin.

Shinto

Shinto nyökkäsi huokaisten. "Niin..." Pentu sanoi ja nosti sitten taas päätään. "Toivottavasti hän palaa pian ja tuo monta uutta kogaa mukanaan." Shinto sanoi sitten, hiukan varmemmalla äänellä.

Sutoraika

Nartty nyökkäsi ja huokaisi. "Toivotaan niin... Sitä ennen meidän molempien pitää nukkua kunnolla," narttu sanoi ja sulki silmänsä. Se aikoi nyt saada unta koska oli hyvin uupunut.

Shinto

Shinto nyökkäsi. Vaikka pentua ei juurikaan väsyttänyt, niin se tiesi, että lepo olisi paras apu paranemiseen. Niinpä Shintokin sulki silmänsä, ja kieriskeltyään hetken aikaa levottomasti, nukahti tuo pian sikeään uneen.