Vanha soturi.

Akatora

Veljeksistä vanhin käveli rauhallisesti metsässään. Se oli lähtenyt etsimään ruokaa, mutta ei ollut nähnyt kuin muutaman pienen hiiren, joita se ei edes vaivautunut nappaamaan. Viimein se näki suurehkon fasaanin. Akatora loikkasi fasaanin kimppuun, katkaisten sen niskan. Syötyään Akatora meni lammelle juomaan, muistellen kuinka Kurotora ja Gin olivat taistelleet lammessa. Akatora naurahti. Se tiesi, että veljensä oli pettynyt kun hävisi alle vuoden ikäiselle pennulle. Kai istahti rannalle ja huokaisi. Vanhentuminen otti koville. `En todellakaan ole enää nuori.` Akatora naurahti taas.

Kurotora & Kagetora

*Kaksi kai-koiraa taittoi matkaansa kohti lampea. "Isä, jaksatko sinä?" Kagetora kysyi. "Älä aliarvioi minua. En ole vielä liian vanha kävelläkseni itse." Kurotora tuhahti ja Kagetora hymyili. Se tiesi, miten paljon isä vihasi vanhenemista. Kurotora kääntyi katsomaan Kagetoraa, joka tuli tuon jäljessä. "Esimerkiksi pystyn vielä tähän!" Kurotora sanoi, otti vauhtia ja hyppäsi puun oksalle, katsoen Kagetoraa alhaalla. Kagetora hymyili takaisin. Mutta samassa Kurotoran tassu lipesi ja tämä putosi maahan. Jaloilleen, onneksi, ja siitä sitten kyljelleen. "Isä, oletko kunnossa?" Kagetora huudahti pelästyneenä ja juoksi Kurotoran luo, joka kömpi pystyyn hiukan nolona. "Hyvä on, hyvä on. Ehkä olen vähän vanhentunut. Mutten tippaakaan liikaa!" Kurotora murahti ja jatkoi matkaansa. "Niin niin.." Kagetora vastasi ja virnisti itsekseen.

Koirat saapuivat lammelle. "Akatora!" Kurotora huudahti ja istahti veljensä vierelle. Kagetora liittyi seuraan istuen isänsä vierelle. "Mitä sinä mietit?" Kurotora kysyi sitten.*

Akatora

"Hei sinullekkin Kurotora." Akatora vastasi ja käänsi päätään Kurotoraa ja tämän poikaa päin. "Muistelen vain kuinka hävisit Ginille." Akatora naurahti taas. "No, mutta mitäs te kaksi olette puuhailleet tänään?" Se kysäisi noilta kahdelta.

Kurotora

*Kurotora näytti nyrpeältä. "Olisin varmasti voittanut hänet silloin, mutta en valmistautunut uintireissuun ja vedin vettä henkeen ja ..." "Isä, olet hiljaa. Tiedät, että ylipäällikkö oli voittamaton jo nuorena." Kagetora keskeytti ja nauroi sitten. Kurotora töytäisi poikaansa, mutta hymyili sitten. "Niin niin.." Se murahti ja katsoi sitten Akatoraa. "Emmepä mitään ihmeellistä. Saalistimme pari lintua, mutta Kagetora ei jaksanut enää, joten lopetimme." Kagetora kääntyi Akatoran puoleen. "Oikeasti se oli isä, joka ei enää jaksanut.." Kagetora kuiskasi ja naurahti sitten. "Mitäs siinä naurat?" Kurotora kysyi. "Een mitään.." Kagetora vastasi viattoman näköisenä ja virnisti sitten.*

Jet & Missile

Borzoi haisteli innoissaan ympärilleen etsien jotain suurta saalistettavaa. Lopulta se tuntui haistavan jotain mielenkiintoista. Ilmeisesti jonkin näköisen peuraeläimen. Uros hypähti innoissaan ja lähti juoksemaan saaliin hajun vietävänä. Vanhempi veli, Missile seurasi vaisusti perässä hieman omiin ajatuksiinsa uppoutuneena. ´Olikohan sittenkään hyvä idea antaa Jetin johtaa saalistusta, vaikka Rocket patistikin siihen...´ Se tuntui ajattelevan koko ajan, mutta ei keskeyttänyt veljeään, joka oli täysin työn touhuissa. Lopulta he saivat nuoren hirven näköpiiriinsä. Jet lipaisi huuliaan ja käänsi katseensa Missileen, joka saapui pikaisesti viereen. Missile nyökkäsi hyväksyvästi ja lähti hiipimään hirven toiselle puolelle todella hiljaisesti. Hirvi ei aavistanut mitään pahaa. Kun Missile oli päässyt paikoilleen se nosti päänsä pusikosta ja nyökkäsi veljelleen. Jet ponnisti samassa kepeästi piilostaan ja alkoi haukkumaan vimmastusti. Hirvi tietenkin säikähti ja lähti juoksemaan vastakkaiseen suuntaan, kohti pusikkoa, jossa Missile piileskeli. Juuri oikealla hetkellä Missile hyppäsi pusikosta ja tarttui hirven kaulaan. Hirvi ei kuitenkaan kaatunut, niin kuin veljekset olivat odottaneet, vaan lähti pakokauhun vallassa juoksemaan metsässä minne sattui. Se mylvi jatkuvasti hädissään ja lähti juoksemaan kohti pientä lampea. Jet katsoi suurin silmin, kuinka hänen veljensä roikkui hirven kaulassa ja singahti sitten perään yhä räksyttäen hirvelle, kuin mikäkin hirvikoira.

Kurotora & Kagetora

*Kurotora oli juuri sanomassa jotain Akatoralle, kun jostain kuului meteliä ja Kurotora nousi heti ylös. Samoin Kagetora. "Mitä pirua?" Kurotora huudahti ja samassa hirvi rynnisti esiin metsiköstä. Kurotora ei huomannut sen kaulassa roikkuvaa koiraa aluksi, mutta siristi sitten ainoaa näkevää silmäänsä ja katsoi Kagetoraan, ennen kuin heittäytyi hirven eteen. "Isä, mitä sinä teet!?" Kagetora huusi. Tuohan oli suoranainen itsemurhayritys! Kurotora kuitenkin tiesi mitä teki. Se asettui makuulleen ja kampitti hirven (?), joka lensi komeassa kaaressa turvalleen ja iski päänsä maahan. Kurotora nousi ylös ja venytteli kipeää selkäänsä, johon hirven sorkat olivat iskeytyneet melko kovalla voimalla. Kagetora kääntyi hirven ja koiran puoleen (?). Kurotora hyökkäsi vihaisesti poikansa vierelle ja huusi:"Keitä olette, ja miksi hitossa metsästätte MEIDÄN ALUEELLAMME!????"*

Jet & Missile

Missile makasi hetken huohottaen maassa, sillä se oli pahaksi onnekseen jäänyt kaatuvan hirven alle puoliksi. Hirvi ei vielä ollut kuollut, vaan saanut aika pahan tällin ja yritti hoiperrella nyt pystyyn. Missilellän ei ollut juuri mitään tehtävissä. Se vain yritti ryömiä pois hirven jaloista. Silloin Jet ilmestyi lujaa vauhtia juosten ja räksyttäen korvia pistävästi. Se syöksyi täydessä vauhdissa ja hampaat ojossa suoraan hirven takamukseen, jolloin hirvi plumpsahti edessä olevaan lampeen. Jet ui pian pintaan, nousi rannalle ja toivoi että hirvi vielä nousisi, ettei sitä joutuisi pohjasta kalastamaan. Hirvi jollain ilveellä pääsikin rantaan, tosin toiselle puolelle lampea. Jet lähti sitten jatkamaan sen saalistusta, kun Missile jäi kai-koirien luokse virumaan. "Meh... tuohtah..." Missile yritti sönköttää jotain, mutta sitä hieman pyörrytti ja oksetti, jonka takia ajattelu oli hankalaa. Se katsoi vuoronperään kaikkia kai-koiria ja yritti ajatella edes jotenkin järkevästi.

Akatora

Akatora kuunteli kuinka Kurotora ja Kagetora laskivat leikkiä, mutta höristi pian korviaan. `Joku ei taida osata metsästää` Se ajatteli ja nousi. Sitten se joutui syöksymään sivuun kun hirvi melkein juoksi Kain päälle. "No se oli lähellä." Akatora sanoi ja katsoi kohti Missileä, joka nähtävästi oli jäänyt hirven alle. "Hienoa Kurotora. Kai tuon nyt olisi jotenkin muutenki voinut hoitaa. Älä nyt selkääsi katkaise." Akatora huolehti. Missilen yrittäessä sönköttää ties mitä, Akatora yritti tarttua tuon niskaan, heittääkseen tuon järveen (?), jos vaikka uinti selventäisi borzoin päätä.

Missile

Uros ei juuri mitään ehtinyt tehdä, kun jo lensi päistikkään lampeen. Se virkistyi kuitenkin nopeasti viileässä vedessä ja ui pian kaikista lähimpänä olevaan rantaan. Pahaksi onnekseen se huomasi, että se oli juuri se ranta, jossa kai-koirat olivat. Borzoi laski päätään alistuneena. Kai sen sitten täytyisi esitellä itsensä. Se nosti päänsä jälleen ryhdikkäästi pystyyn, jottei antaisi itsestään täydellisen surkeaa kuvaa. "Niin siis. Olen Missile ja olen pahoillani siitä että metsästimme teidän alueellanne, emme tienneet, että paikka on kielletty matkailijoilta." Koira kertoi, mutta puri lopuksi hampaitaan yhteen. Kyllä he olivat tienneet, mitkä metsät kuuluvat kai-koirille.

Jet

Uroksen ei tarvinnut kovinkaan kauaa painia hirven kanssa, kun se sai sen kaadettua. Koiran tarvitsi vain hieman pukata hirveä, niin se jo kaatui ja sen jälkeen tappaminen ei ollutkaan niin hankalaa. Kun hirvi oli saatu hengiltä uros alkoi katsella taakseen ja ihmettelemään mihin hänen veljensä oli ehtinyt jäädä. Hirveä uros ei nimittäin pystyisi yksin minnekään raahaamaan.

Akatora

Akatora katseli kun Missile ui rantaan. "Alueemme ei ole kiellettyä matkailijoilta. Pyydämme vain olemaan kohteliaita, ja tulemaan esittäytymään, ennen kuin alatte metsästämään alueellamme. Varsinkin kun pidätte tuollaista meteliä." Aluksi Akatora puhui kohteliaasti, mutta viimeisen lauseen jälkeen se alkoi naureskella. Rauhoituttuaan Akatora kääntyi ympäri. Se katseli nyt lammen toiselle puolelle, minne toinen heidän vieraistaan oli kadonnut. "Kannattaisi varmaan lähteä etsimään ystävääsi. Uskon, että hän on saanut hirven kiinni, kun ei kuulu enää meteliä."

Missile

"Muistan tuon seuraavan kerran, kun liikumme alueellanne." Uros sanoi hymyillen pahoittelevasti. Sitten se lähti juoksemaan lammen toiselle puolelle etsimään veljeään. Ei tarvinnut juosta kauas, kun hän jo näki Jetin ja hirven, joka nyt makasi kuolleena maassa. Hän hymyili veljelleen hyväksyvästi ja meni auttamaan tätä saaliin raahaamisessa pois kai-koirien metsästä.

//Missile ja Jet poistuvat alueelta//

Kurotora & Kagetora

*Kurotora antoi Akatoran hoitaa puhumisen. Veljellä oli paljon enemmän itsehillintää semmoiseen. Kurotora kääntyi Akatoran puoleen, kun vieraat olivat poistuneet. "Sinusta on tullut liian pehmo, olisi heille voinut antaa opetuksen.." Kurotora murahti ja virnisti sitten. "Mutta isä, eivät he tienneet, että olivat alueellamme!" Kagetora tivasi ja Kurotora mulkaisi häntä. "Hmh.. olet ehkä oikeassa. No jaa.. se on jo myöhäistä tehdä mitään." Kurotora vastasi ja istahti jälleen lammen ääreen, kuin ennen välikohtausta. Hänen selkänsä oli vielä hiukan kipeä, ja Kurotora irvisti venytellessään sitä. "Toivottavasti kävelen huomenna.." Kurotora murahti, lähinnä itsekseen, ja Kagetora vilkaisi Akatoraa, ennen kuin pyöräytti silmiään ja huokaisi syvään.*

Akatora

Vanha Kai huokaisi Missilen kadotessa paikalta. "Ääliö." Se mutisi itsekseen ennen kuin vastasi Kurotoralle "Ehkä vanhentuminen aiheuttaa sitä. Mutta kuuntelisit poikaasi. Hän on ilmiselvästi tullut setäänsä" Akatora sanoi ja tuuppasi Kagetoraa. (?) Se meni myös lammelle istumaan ja naureskeli Kurotoran irvistykselle. "Olisi kannattanut vähän miettiä ennen kun hyppää hirven eteen." Akatora kääntyi ympäri ja yritti heittää hännällään vettä veljensä naamalle.

Kurotora

*Kurotora naurahti kun Akatora tuuppasi tuota. Uros laski tassunsa Kagetoran olalle. "Toivottavasti et ole yhtä hölmö kuin setäsi." Kurotora vitsaili, ja Kagetora nauroi. Akatora heitti vettä Kurotoran päälle pienoisen "saarnan" jälkeen ja Kurotora sylki vettä suupielistään. "No nyt olen kaiken lisäksi kipeä, ja märkä! Säälisit vanhaa miestä.." Kurotora sanoi muka suruissaan ja väänsi kasvonsa surumieliseen virneeseen. "Isä tunnusti juuri olevansa vanha!" Kagetora naurahti ja nousi seisomaan. "Hei, enpäs..!" Kurotora murahti ja aikoi antaa pojalleen leikkimielisen opetuksen, mutta selkä ei antanut sille mahdollisuutta. "Voi pahuksen pahus.. voisi miettiä ensi kerralla parempaa siirtoa. En taida sitten enää ollakaan kuten ennen vanhaan." Kurotora murahti ja hymyili sitten hiukan haikeasti.*

Akatora

Akatora naurahti Kurotoran onnettomalle yritykselle päästä ylös. "Vanha mikä vanha! Olisi ennemmin kannattanut antaa sen hirven juosta suoraan lampeen." Kai naureskeli taas. Se oli nauravaisella päällä tänään. "Ohusta ei ole kuulunut vähään aikaan mitään. Eli kaikki on hyvin. Ja hyvä niin, ei tälläiset vanhukset jaksaisi enää kunnolla edes taistella." Akatora sanoi ja nousi myös ylös. Se käveli Kagetoran vierelle ja kääntyi kohti Kurotoraa. "No, mutta mihin jätit muut poikasi?" se kysäisi tuolta.

Kurotora & Kagetora

*"Niinpä niin." Kurotora myönsi ja katsoi sitten Akatoraa. "He lähtivät käymään.. mikäs sen paikan nimi nyt taas olikaan?" Kurotora kääntyi Kagetoran puoleen. "Ohu?" "Ei, en minä mikään tyhmä ole, etten Ohua muistaisi.. se toinen.." "En minä muista!" Kagetora sanoi ja istahti alas. "Pojalla varhaisdementia. Minä en muista sitä paikkaa mutta jokin tehtävä heillä siellä oli." Kurotora sanoi ja katsoi Kagetoraa. "Minulla ei ole dementiaa, isä, etkö muista, etten edes ollut paikalla silloin?" Kagetora naurahti ja Kurotora hämmentyi. "Niin niinhän se oli. Huoh.. ainoa dementikko tässä taidan olla minä." Kurotora tyrskähti hymyillen ja pukkasi Kagetoraa leikillään.*

Akatora

Akatora naureskeli jälleen noiden kahden väittelylle. "Kerrankin puhut totta, Kurotora!" tuo huudahti, kun Kurotora myönsi olevansa ainoa dementikko. "Ettei se nyt kuitenkin ollut Ohu? Tai kenties Mutsu? Taai.... Hmm missäs muualla ne voisi olla? Sumuvuori?" Akatora arvaili.

Kurotora

*Kurotora vain murahti mutta nauroi sitten. "Ei se tainnut olla mikään noista. Heidän piti mennä auttamaan jotain ystäväänsä jonnekin kaupunkiin." Kagetora sanoi, sillä oli kuunnellut isän selostuksia tarkasti koko matkan tänne metsään. Kurotora nyökkäsi. "Niin se oli. Mutta mikäköhän sen kaupungin nimi oli? Nagoya?" "Se se varmaan oli." Kagetora vahvisti ja katsoi setäänsä.*

Akatora

"Ai että ihan Nagoyaan?" tuo toisti ja istahti. "Ei jaksa enää edes seistä kovin kauaa. Ärsyttävää!" Akatora valitti ja huokaisi. "No, hyvähän se on kuitenkin tietää, ettei ole ainoa vanhus alueella." tuo naurahti hiljaa. Vanha se tosiaan olikin ja keho muistutti sitä asiasta lähes koko ajan.

Kurotora & Kagetora

*Kurotora naurahti ja nyökkäsi. "Samaa mieltä.." Tuo myönsi ja katsoi sitten Kagetoraa. "Mitäs sinä ajattelit tehdä?" Kagetora mietti ja katsoi sitten isäänsä. "Voisin käydä Ohussa. Te kun ette varmaan jaksa lähteä niin pitkälle matkalle." Kagetora kiusoitteli, vaikka saattoihan se olla tottakin. "Hmph.. ei siellä kuitenkaan mitään ole. No, jos jotain epäilyttävää löytyy niin tule ilmoittamaan meille, emmeköhän me hiljaista rollaattorivauhtia jaksane sinne kävellä." Kurotora sanoi ja teki säälittävän vanhuksen ilmeen. Sitten tuo naurahti ja katsoi Akatoraa. "No, minä menen sitten." Kagetora ilmoitti ja lähti.*

// Kagetora poistuu //

Akatora

"Jaksaisihan sitä lähteä, mutta taidan silti jäädä tänne. Et kuitenkaan jaksa mennä meidän vanhusten vauhtia." Akatora sanoi Kagetoralle ja kääntyi sitten veljeään päin. "Mutta rollaattorivauhti menee jo vähän liian pitkälle. Minä ainakin jaksan vielä mennä nopeamminkin, mutta sinusta nyt ei tiedä." tuo ivaili veljelleen. Kagetoran kadotessa Akatora haukahti hyvästiksi ja huokaisi taas. "Nuoret... Aina liikkeellä." se totesi. "Eivät jää edes pitämään huolta meistä vanhuksista!" Akatora naurahti ja yritti tönäistä Kurotoraa niin, että tuo putoisi lampeen.

Takuya

Takuya oli sapunut Kai veljesten alueelle kun oli etsimässä joitain susia jota vastaan voisi taistella.
Hän katsoi ynpärilleen mutta ei näkynyt yhtäkään sutta.
"Täälä ei taida olla yhtäkään suta kun on niin rauhallista." Sanoin ja huomasi kaksi vahusta lammenluonna.
Ajatelin jatkaa matkaa kun täälä ei juuri nyt tapahdu mitään.
Huomasin lähellä olevan Fasaanin ja pätin syödä ennen kun jatkan matkaa.

Kurotora

*Kurotora lennähti yllättäen lampeen, ja nousi ylös vettä valuvana. "Sinä senkin!" Kurotora heitti vettä veljensä päälle ja nousi sitten ravistellen ylös. "No, ehkä se rollaattorivauhti oli vähän liioiteltua.. Ja taisin ansaita tuon." Kurotora virnuili. Olihan hän toisinaan aikamoinen marisija.*

Akatora

Akatora nauroi hullun lailla, mutta nauru loppui lyhyeen kun sekin sai vettä niskaansa. "Todellakin ansaitsit!" se huudahti. Mutta yhtäkkiä se hiljeni ja pyörähti ympäri. Akatora vilkuili ympärilleen ja huomasi jonkun koiran. "Hei, onko tuokin joku sinun tai Chutoran pojista? En pysy enää laskuissa, mutta olen aika varma, että tuo on joku muu." se kysäisi veljeltään ja nyökkäsi kohti Takyuaa.

Kurotora

*"Ei ole.." Kurotora sanoi ja tarkkaili koiraa hetken, kunnes ravisteli vielä kosteaa turkkiaan ja käveli kohti Takuyaa. "Krhm. Hei? Kukas sinä olet?" Kurotora kysyi. Tällä kertaa hän päätti olla hiukan kohteliaampi. Eihän Kai-veljesten metsä ollut aivan niin tunnettu, ettei tietäisi eksyneensä sen alueelle. Ja nyt kun emme olleet enää nuoria, emme jaksaneet vahtia sitä yhtä tarkasti.*