Vanha soturi lumella

Benizakura

Matka oli ollut aika vaikea taittaa nartun kunnon vuoksi, mutta vihdoin kaksikko saapui Ohuun. "Viellä vähän matkaa!" Uros sanoi toiselle ja katsoi metsää. Tosan mieleen tulvi vanhoja muistoja. "Ihanaa olla taas tääällä!" Benizakura sanoi itsekseen ja katsahti narttuun.

Yuki

Narttu oli väsynyt pitkästä matkasta ja oli iloinen, että olisivat pian perillä. Yuki katsoi toista takaisin ja hymyili. "Onko sinulla paljon ystäviä täällä Ohussa?." Tämä kysyi.

Benizakura

"Kaikki vanhat soturit tunnen ja nuoriin tutustun." tosa vastasi iloisena ja lipaisi huuliaan. "Gin ainakin. Niin ja kain valjekset ja Moss jos he ovat hengissä. Pelastin nääs kerran Mossin hengen ja myös yhden veljeksistä." Uros kertoi tarkemmin ja katsoi Yukin mahaa.

Yuki

"Sinulla on paljon ystäviä ja olet tehnyt paljon suuria tekoja elämäsi aikana." Tämä sanoi ja näki jo Futago solan. "Menemmekö Ginin luokse kysymään missä voisin levätä ja tietysti paikan pitää olla turvallinen." Narttu sanoi.

Benizakura

"Kyllä." Uros vastasi hiljaa ja käveli eteenpäin. Voi kun itse Gin tulisi heitä vastaan, Tosa uneksi. Viileä tuuli sai uroon ravistelemaan itsensä. Soturi muisti miten monta sotilasta oli pelastanut. "Cross, yksi Kain veljeksistä, Moss..." Tosa luetteli mielessään.

Yuki

Narttu oli huolissaan jos Ohu olisi sodassa olisiko Ohussa turvallista. Susi päätti kuitenkin kysyä aisiaa vasta Giniltä. "Saammeko me mennä Gajyolle, kun sinne pääse nykyään vain upseetisto." Tämä sanoi, vähän matkan päässä oli vartioita jotka väistyivät, kun tunnistivat Benizakuran.

Benizakura

"Olen osa upseeristoa." Tosa vastasi ja katsoi väistyviä vartijoita. Kuitenkin yksi nuori ei väistynyt. "Seis!" Nuori koira huusi. "Olen Benizakura, Mosan kaataja!" Uros sanoi koiralle ja nuori koira väisti.

Yuki

Narttu katsoi ihmeissään miten suuri valta toisella oli ja tämä ei ollut tiennyt, että toinen oli upseeri. "Minne menemme?." Tämä kysyi ja katseli ympärilleen, Yuki ei ollut käynyt futago solassa aikaisemmin.

Benizakura

"Menemme "päämajaan"." Siellä voit levätä ja mina vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa!" Tosa kertoi ja katsoi eteempänä makaavaa jänistä joka luikki pian pakoon.

Yuki

Narttu oli myös huomannut jäniksen ja lähti nopeasti juoksemaan sitä kohti. Jänis ei kerennyt reagoida, kun jo suden leuat tarttuivat siihen ja pian se oli jo elottomana. "Anteeksi, kun vein jäniksen, mutta en ole metsästänyt pitkään aikaan. Haluantko tästä?" Tämä kysyi.

Benizakura

"En, syö sinä, sitä sinä tarvitset." Uros vastasi ja jatkoi kävelyä. Uros tuhahti ja kiihdytti vauhtian. Se todella halusi kuulla miten Gin voi.

Yuki

Susi söi jäniksestä muutaman palasen, mutta ei paljon, sen verran, että nälkä pysyisi poissa vähän aikaa. Sitten tämä nousi ja juoksi puolisonsa kiinni ja meni tämän kanssa yhtä matkaa.

Benizakura

Tosa katsoi vierellään kulkevaa Yukia ja huokaisi. Pian oltaisiin perillä, siellä mistä koko Japani puhuu, vuorilinnassa! Tosa katsoi nartun kauniita silmiä vähän aikaa mutta käänsi katseensa pian lumihankeen.

//Benizakura poistuu//

Yuki

Narttu kulki toisen vierellä kohti Gajyota ja katseli ympärilleen. Koiria alkoi jo näkyä, kun he menivät ohi useimmat jäivät katsomaan ja tervehtivät heitä.

//Tuo vuorilinna on Gajyolla pitäisi mennä sinne?//

//Joo, teen aiheen pian.//

//Okei//