Uusi tuttava (Kaksin ropetus)

Yuki

Yuki hymyili toisen sanoille ja katseli toista hetken. Sitten se huomasi toisen poskella kyyneleen ja yhtyi ulvontaan. Nartun ulvonta kuului voimakkaana vuorilla ja palautti Yukin mieleen muiston vanhemmistaan elävänä. Tämän ulvonta voimistui voimakkaiden tunteiden myötä. Yhtääkkiä Yuki lopetti ulvonnan ja painautui maahan alkaen itkeä hiljaa. Se ei ollut antanut itsensä surra vanhempiaan ja nyt jokin sen sisällä alkoi korjatua. jokin mikä oli ollut rikki kauan.

Benizakura

Benizakura oli juuri kysymässä sattuiko narttua, mutta ei kysynytkään koska tiesi mistä oli kyse. Uros jatkoi ulvontaansa voimakkaammin hengähti. "Tästä tulee mieleen nuoruuden ajat!" Uros sanoi muistellen menneitä. Sitten uros jatkoi ulvomista itkevän nartun vierellä. Koira lopetti hetkeksi ja alkoi itkeä kunnolla, kun muisti kaikki tämän toverit jotka olivat kuolleet sodassa. Hiljalleen uros sulki silmänsä ja katsoi maahan. Sittenkin kuitenkin urosryhdistäytyi, ja sanoi rohkeasti; "Pidän sinusta paljon, taidan olla pihkassa sinuun!" Tosa sanoi hiljaa kuin tajuten vasta sen.

Yuki

Narttu antoi kyynelten valua kyynelten jotka olisi pitänyt päästää ulos jo kauan sitten. Pian itku oli enään vain nyyhkytystä ja tämä nousi istumaan. Yuki hämmentyi kovasti kuultuaan toisen sanat eikä ensin osannut sanoa mitään. Tämä kuitenkin ryhdistäytyi ja katsoi toista suoraan silmiin. "Minäkin taidan olla ihastunut sinuun" Narttu sanoi hieman ujosti.

Benizakura

Tosa hämmästyi toisten sanoista ja pieni virne käväisi tuon kasvoilla sitten uroon silmistä alkoi valua kyyneliä, ilonkyyneliä! Itkun jälkeen uros ulvoi taas kuuluvasti. Pienen ulvonnan jälkeen Benizakura sanoi nartulle kohteliaasti; "Menkäämme nyt luolaan, lumi myräkkä alkaa!" Uros jäi udottamaan että Yumi lähtisi edeltä, ja itse hän tulisi perässä.

Yuki

Narttu hiukan säikähti, kun näki miten toisen silmistä tuli kyyneliä, mutta tajusi ne ilonkyyneleiksi. Kun toinen sanoi, että alkaisi lumimysky tämä lähti kävelemään luolalle.

Benizakura

Uros lähti kävelemään nartun perässä ja mietti menneisyyttään. Mitkä kaikki asiat muuttivat sen kohtaloa, nyt sen kohtaloa muuttaisivät nämä päivät.

Yuki

Narttu saapui luolalle ja etsi itselleen mukavimman makuupaikan ja istui alas. "Benizakura mistä tiedät, että pian alkaa lumimyrsky?. Tämä kysyi.

Benizakura

"Taivaasta. Se on lyijyn harmaa!" Uros vastasi ja kävi makaamaan karhun päälle.

Yuki

Benizakura oli oikeassa tuuli voimistui koko ajan ja lunta tuli vain enemmän. Narttu kävi makaamaan luolan lattialle, mutta ei sulkenut silmiiään. Oikeastaan se ei pystynyt nukkumaan myrskyn takia.

Benizakura

Uroskaan ei saanut unta, mutta sulki silmänsä. "Minun täytyy lähteä aamulla, mutta voit tulla mukaan jos haluat, lähden Tokioon." Tosa sanoi ja avasi silmänsä ja katsoi narttua.

Yuki

Naaras katsoi toista hymyillen. "Tulen mukaasi, mutta miksi menemme Tokioon?." Tämä kysyi.

Benizakura

"Katselemme kaupunkia, ja siellä on paljon nähtävää." Benizakura paljasti ja veti syvään henkeä. "Niin ja voisimme samalla tutustua toisiimme." Tosa sanoi Yukille ja katsoi tassujaan.

Yuki

Narttu hämmentyi myös ja katsoi ulos. "Niin kaupungissa on varmasti paljon nähtävää. Entä ihmiset? Kun ole susi kiinnitän ihmisten huomion myös erikoisella turkin värilläni." Tämä sanoi ja käänsi katseensa toiseen.

Benizakura

"Eivät ne sinusta välitä, ihmisillä on kiire ja muita huolia. Eivätkä ne huomaa että olet susi, ja jos etsimme sinulle kaulapannan, niin ne luulevat että turkkisi on värjätty ja olet kotikoira!" Tosa keksi ja odotti että Yuki nukahtaisi.

Yuki

Nartun alkoi olla jo vaikea pitää silmiään auki ja haukotteli. " Ei en halua kaulapantaa" Tämä sanoi ja laittoi pään tassujensa väliin ja nukahti.

Benizakura

"Vihdoin!" Tosa sanoi hiljaa ja asteli lähemmäs Yumia, nuolaisi tätä varovasti poskelle. Sitten uros meni makuupaikalle ja sulki silmänsä, ja nukahti.

Yuki

Narttu heräsi pirteänä ja levänneenä. Yuki nuosi seisomaan ja venytteli kunnolla ja käveli luolan suulle. Ulkona oli kaunis ilma aurinko paistoi ja lunta oli satanut lisää.

Benizukura

Benizakura oli jo noussut. Huomattuaan Yukin nuosevan uros ryhdistäytyi ja veti syvään henkeä. Se oli odottanut hetkeä koko aamun. "Yuki?" Se kysyi nartulta luolan ulkopuolella ja odotti että narttu saapuisi.

Yuki

Narttu rakasti rauhallisia aamuhetkiä eikä olisi halunnut mennä, kun toinen kutsui. Kuitenkin tämä nuosi ja lähti kävelemään toisen luo, kun tämä oli Benizukura luona Yuki katsoi toista kysyvästi.

Benizakura

Tosa veti taas syvään henkeä ja katsoi Yukin silmiä. "Yuki, minä rakastan sinua!" Uros sanoi kukkakimppu suussaan. Sitten tämä ojensi kukat nartulle.

Yuki

Narttu häkeltyi toisen tunnustuksesesta eikä pystynyt sanomaan mitään. Tämä otti kukat vastaan, mutta laittoi ne maahan. "Benizakura... kukat olivat kauniita kiitos niistä. Minäkin rakastan sinua." Tämä sanoi onnellisena" Vasta nyt toinen tajusi, että oli rakastunut. "Milloin lähdemme Tokioon?" Yuki kysyi.

Benizakura

"Jos suinkin käy sinulle, niin nyt." Uros vastasi ja katsoi sutta. Sitten Tosa lipaisi huuliaan.

Yuki

"hyvä on voimme lähteä heti" Tämä sanoi.

Benizakura

Uros nyökkäsi. "Selvä. Seuraa!" Se opasti ja katosi metsän syvyyksiin.

//Benizakura poistuu//

Yuki

Narttu lähti juoksemaan toisen perään ja katosi metsään.

//Yuki poistuu//