Ensikerta suurkaupungissa

//Tänne vois tulla väkeä jos haluaa.//

Tsudora

Tsudosa oli saapunut suukaupungin rajalle missä se oli nähnyt jo monia uusia asioita kulen paljon ihmisiä, autoja ja teitä. Se mietti tarkasti voisiko se löytää isänsä suurkaupungista, mikä olisi pudas sattuma. Tsudora oli kohdannut monia kivoja ja pahoja ihmisiä, Tsudora oli ollut metsästämässä lintuja lammesta ja ihminen oli tullut päälle kepin kanssa. Tsudora jatkoi matkaan sa kaupunkiin, jossa hän näki ensi kertaa pilvenpiirtäjiän, Tsudoraa alkoi hermostuttaa.

Yushikifueru



Naaras käveli kadulla ja katsoi kaukaa kulkevia ihmisiä hieman pelokkaasti. Kuitenkin Yushikifueru meni äkkiä sivukadulle jossa oli pimeää ja hiljaista. Se ei ole ollut ennen kaupungissa näin kauaa joten se alkoi hieman täristä. Yushi käveli hetken normaalisti, mutta yhtäkkiä jossain tippui ruukku ja kuului koiran haukkumista. Koira kuulosti pelottavalta joten Yushikifueru säikähti ja juoksi nopeasti roskiksen päältä metalli rappusille jotka olivat tiili talon reunassa.

Tsudora

Mitä lähemmäs Tsudora oli keskustaa tullut, niin se oli huomannu synkkiä sivukujija. Tsudora kuuli tippuvan ruukun äänen säikähti ääntä ulvaisemalla. Tsudora painoi korvansa niskaan varovaisuuttaan. Lopulta se tuli sivukujalle josta suurimman osa peitti korkeat punaiset portaat, joiden lähettyvillä näkyi pieni valkoinen pentu jossa oli vähän ruskeaa.

Yushikifueru

Narttu katsoi hätääntyneenä alas ja huomasi siellä jonkun, se ei nähnyt kunnolla kun aurinko paistoi suoraan sen silmiin. Yushin piti siristää silmiään että näki paremmin. Tulija oli susi ja Yushille tuli heti heiman varmempi olo, muttei täysin. Naaras hyppäsi alas ja käveli hieman lähemmäs, mutta pysyi tarpeeksi kaukana.

Tsudora

Tsudora katsoi pentua hämmillään kuin pentu oli ollut koti koira suloisineen karvoineen. ''Oletko eksynyt vanhemmistasi?''Tsudora kysyi, vaikka pentu näyttikin puolisudelta. Tsudora muisti kuinka isänsä oli kohentanut aina ryhtiänsä kuin näyttääkseen olevansa tilanteen pomo, Tsudora otti siitä mallia ja kohensi ryhtinsä mutta ei painanut korviansa niskaan tai näyttänyt hampaitansa pennulle. ''Ei sinun tarvitse peläta, en satuta sinua'', Tsudora sanoi huomatessaan toisen empivän.

Yushikifueru

Yushi katsoi toista hieman epäröiden, mutta astui lähemmäs." Minä erosin vanhemmistani. Jahtasin perhosta, mutta olin niin keskittynyt että en huomannut että isäni ja äitini olivat menneet jo joten lähdin hieman etsimään heitä. Kuitenkin minä lopetin etsimisen ja kiertelen nykyään kaikkialla," Se vastasi ja oli hetken vaiti. Tämä kuitenkin halusi tietää toisesta sudesta joten tämä käänsi katseensa takaisin tuohon." Mikä sattuisi olemaan herran nimi?....Antakaa anteeksi, ensin pitäisi esitellä itsensä niin ylipäälikkö sanoi.. Minun nimeni on Yushikifueru. Sano vain Yushi." Se sanoi ja katsahti pois päin. Sen mielestä oli epäkohteliasta katsoa suoraan silmiin joten se katsoi vähän viistoon.

Tsudora

''Minun nimeni on Tsudora''Tsudora kertoi pennulle. ''Puhuit ylipäälliköstä, tarkoitatko Ohun ylipäällikköä.'' Tsudora tarkasteli pennun rakennetta jospa se olisi nähnyt tämän vanhemmat aikaisemmin.

Yushikifueru

Yushi nyökkäsi ja haukotteli." Hauska tavata Tsudora herra." Se sanoi ja tämän kasvoille kohosi hymy." Tunnetteko setäni?" Tämä kysyi ihmeissään ja heilutti samalla tuuheaa häntäänsä.

/huom. Yushi vain sanoo Giniä sedäkseen vaikka niin ei ole /

//Ok tulikin nyt vähän selvennystä.//

Tsudora

''Hauska tavata Yushi. Olen pahoillani mutta en tunne Giniä kovin hyvin mutta jos etsit häntä niin hän on Futago-solassa. Minä taas etsin isääni.'' Tsudora kertoi.

Yushikifueru

Narttu katsoi vähän aikaa Tsudoraa, mutta käänsi päänsä noloissaan maahan." En osaa suunnistaa ja tarvitsen apua elääkseni. En osaa myöskään saalistaa. Olen vasta kuukauden ikäinen ja..ja minulla on ikävä äitiä." Se sanoi ja rupesi itkemään. Yushi tarvitsi jonkun jonka kanssa tulisi toimeen ja saisi tukea tältä.

Tsudora

Tsudoran kävi Yushia sääliksi, pieni pentu ei tiennyt vielä puoliakaan maailman vaaroista. ''Ei sinun tarvitse itkeä. Mennään kaupungin laitamille, niin saat syötäväksesi katsotaan sitten vähän myöhemmin jos voisit lähteä mukaani.''

Yushikifueru

Pentu lakkasi itkemästä ja katsoi Tsudoraa hetken ja istui paikallaan." Jeeee!!" Tämä huusi ja alkoi juosta ympäriinsä ja nauroi samalla. Kuitenkin vähän ajan päästä tämä palasi takaisin Tsudoran luo iloisesti häntää heiluttaen."Voi kiitos "isä". " Tämä sanoi ja ähekeltyi mitä sanoi ja meni aivan pieneksi palloksi." A-anteeksi herra..." Tämä vaikersi ja katsoi maahan.

Tsudora

Tsudora nyökkäsi pennun vastaukselle kunnes pentu lähti juoksentelemaan mutta palasi pian. Tsudoran kasvoilla oli ystävällinen hymy, kunnes pentu sanoi tätä isäkseen, hymy katosi, mutta vain hetkeksi. ''Älä häpeä, isäni sanoi aina, sinun ei tarvitse hävetä mitään mitä olet sanonut tai tulet sanomaan, mikään ei muutu. Äläkä kutsu minua herraksi en tarvitse kunnianimiä tietääkseni että olen oikeassa.'' Tsudora katsoi hetken Yushia ja sanoi lopulta,''Tule, mennään syömään.''

Yushikifueru

Pentu nosti päätään ja sen häntä alkoi heilua." Okei." Yushi sanoi ja nousi seisomaan." Miten saat ruokaa? Miten elät normaalisti? Minne ollaan menossa?" Tämä kyseli ja katsoi toista iloisesti. Pentu oli utelias ja sen huomasi heti.

Tsudora

''Minä metsästän, viljapeltojen lähettyvillä täytyy olla jonkinlaisia lintuja, sinne me menemme. Minulla ei itseasiassa ole normaalia rutiinia, teen asioita aina tarpeen mukaan.'' Tsudora tiesi pennun hakeutuvan turvallisten koirien matkaan joten se opettaisi pennulle muutamia selviytymisen perus juttuja. Tsudoraa ei haitannut pennun uteliaisuus, koska pennun kuuluisikin olla utelias, ainakin nyt pienenä jotta se oppisi vaarojen ja turvallisuuksien erot. Tsudora lähti kävellen kaupungin reunamille ja oletti pennun tulevan ihan perässä.

Yushikifueru

Yushi kuunteli tarkasti mitä Tsudora kertoi ja nyökkäili välillä. Yushi kuunteli ehkä liiankin hyvin koska tämä ei keskittynyt kävelemiseen joten tämä yllättäen törmäsi tolppaan ja ravisti päätään. Se ei pidätellyt toista kauaa vaan tämä juoksi toisen kiinni ja seurasi sitä metsän reunaan.

Tsudora

Kun Yushi tormäsi tolppaan Tsudora naurahti. ''Kannattaa katsoa eteensä kun kävelee ettei joskus hyppää kuiluun.'' He kävelivät jonkun matkaa kunnes saapuivat metsän reunalle josta ei aivan heti näkynyt lintuja mutta hetken tarkkailun jälkeen paikalle ilmestyi kyyhkyparvi. Tsudora kyyristyi hyökkäys asentoon ja hiipi lähemmäs kyyhkyjä.

Yushikifueru

Yushi katsoi kun Tsudora hiipi lähemmäs kyykysiä joten se otti toisen vierellä samanlaisen asennon ja eteni samaan tahtiin kuin Tsudorakin. Kuitenkin se ampaisi juoksuun toisen vierestä ja hyppäsi keskelle parvea ja kaikki kyyhkyset lennähtivät ja Yushi vain hyppi noiden perään eikä saanut yhtään.

Tsudora

Tsudora katsoi kun pentu loikkasi kyyhkyjä kohti. Tsudora ei jäänyt odottamaan vaa ampaisi kyyhkyjen kimppuun. Tsudora osui kyyhkyjen väliin ja vahingoitti niiden tasapainoa jotta ne tippuisivat. Tsudora nappasi yhden kyyhkyn suuhunsa ja vain toinen tipahti. Tsudora mursi toisen kyyhkyn niskan jotta se ei lähtisi heti pakoon ja astui toisen päälle. ''Älä hyökkää liian kaukaa tai ne ehtivät huomata sinut, täytyy olla kärsivällinen.

Yushikifueru

Yushi pysähtyi kun toinen sai kyyhkysiä kiinni ja näytti hieman hapanta naamaa." Hyvä on." Se vastasi ja meni Tsudoran luo istumaan." Oletko koskaan napannut villisikaa?" Tämä kysyi ja venytteli. Sitten se tarmokkaasti rupesi etsimään jos löytäisi villisian vainun.

Tsudora

''Se on liian iso yhden koiran saaliiksi.'' Tsudora sanoi ja työnsi toista lintua pennun eteen. Tsudora katsoi kuinka pentu yritti etsiä villisian vainua. ''Villisiat eivät tule näin lähelle asutuksia, ne asuvat syvemmällä metsässä.''

Yushikifueru

Yushin silmiin syttyi toive kun se ajatteli isäänsä hieman." Voin vielä todistaa että pystyn itse kaatamaan vielä joskus villisian koska minun isäni on maailman vahvin koira ja taisteli isoja härkiä vastaan ja voitti joka ikinsen ja vielä yksin. Se on päämääräni heti kun olen kolmekuukautta vanha." Tämä sanoi tarmokkaasti ja kävi syömään lintua innokkaasti.

Tsudora

''Maailman vahvin? Oliko isäsi nimi Benizakura?'' Tsudora katseli pennun ruoka halua ja mietti. Voisiko tuo pentu olla Benizakuran, oliko hänen kumppaninsa susi. Tsudoralla ei ollut nälkä, ja sitäpaitsi pentu tarvitsi energiaa jos se aikoi onnistua tavoitteessaan. Tsudora työnsi toista lintua Yushia kohti. ''Minulla ei ole nälkä'' Tsudora odotti hetken ja esitti seuraavan kysymyksen. ''Osaatko taistella?''

Yushikifueru

Yushi nosti päänsä ja nyökkäsi."Minun isäni on Benizakura." Tämä vastasi ja mietti tunsiko toinen hänen isänsä." En oikein. Olen vasta kuukauden vanha."Tämä vastasi ja katsoi toista lintua ihmeissään kun Tsudora antoi sen sille." Kiitos." Tämä sanoi ja söi kuitenkin ensin oman lintunsa ensin." Tunsitko sinä isäni tai mistä olet kuullut?" Tämä kysyi ja katsoi ylös Tsudoraan.

Tsudora

''Entunne benizakuraa mutta isäni kertoi hänestä. Sinun pitää opetella taistelemaan.'' Tsudora katsoi ruokahalua ja samalla mietti mikä olisi paras tapa opettaa nuorta pentua.