Ensikerta suurkaupungissa

Tsudora

Tsudora haistoi villisian luultavasti suuremman. ''Haistatteko? Haisee villisialle eikä vain tuolle pienelle.'' Tsudora nyökkäsi kuollutta sikaa kohti. Tsudora ei aikoisi paeta ainakaan muiden nähden se aikoisi taistella.

Yuki

Narttu valptui, kun kuuli mitä Tsudora sanoi ja alkoi myös haistella ilmaa. "Olet oikeassa, se on villisika, mutta ilmeisesti tuon poikasen emo. Yushi ja Akira menkää vähän sivummalle, villisika on varmasti vihainen." Tuo sanoi ja samassa metsästä alkoi kuulua juoksuaskelia ja villisian ääntelyä. Yuki valmistui se aikoisi suojella pentujaan, vaikka hengellään. Yhtäkkiä villisika ilmestyi metsän reunasta ja hyökkäsi suoraan tätä kohti. Susi oli niin yllättynyt eikä kerennyt väistää vaan villsika osui suoraan tähän ja sarvet iskeytyivät syvälle tämän ihoon. Villisika heitti tämän päin puutä ja tuo lyyhistyi maahan.

Yushikifueru

Pentu väisti villisian tieltä nuoremman sian luokse. Narttu otti poikasen etujalasta kiinni ja hyppäsi tämä mukanaan puuhun. " Täällä olen turvassa." Se ajatteli ja katsoi kun villisika haavoitti Yukia." Äiti!" Yushi huusi huolestuneena.

Tsudora

Kaikki tapahtui muutamassa sekunnissa Yuki oli lyyhistyneenä maahan ja villisika aikoi tehdä uuden iskun. Tsudoralla oli etuoikeus kun villisika ei ollut huomannut sitä. Se lähti nopeasti hyökkäykseen takaapäin, se kiersi hieman sivulle ja iski suoraan villisian kurkkuun, mutta villisika rimpuili irti. Nyt Tsudora oli saanut sen huomion, eikä villisika kiinnittänyt Yukiin mitään huomiota.

Yushikifueru

Pentu syöksähti pois puusta äitinsä luo ja otti tätä tassusta ja yritti raahata tämän kauemmas. Yushi ei hirveästi jaksanut raahata aikuista sutta koska oli vasta pentu.

Yuki & Akira

Haavasta vuoti kamalasti verta ja tätä sattui joka paikkaan. Tuo tunsi, kun Yushi lähti raahamaan tätä ja käänsi katseensa pentuunsa. "Yushi mene heti kauemmaksi muuten villisika huomaa sinut." Tuo sanoi kivusta irvistäen. Villisika seisoi muutaman metrin päässä ja kiinnitti huomionsa taas Yukiin ja lähti juoksemaan tätä kohti. Yuki sai yhtääkkiä voimaa pentunsa suojelemisesta ja lähti juoksemaan kohti villisikaaa. Nopeasti tuo juoksi sikaa kohti ja tarttui sen kurkkuun ja alkoi tehdä Neck The Killingä. Veri alkoi alkoi lentää ja sika päästi viimeisen karjaisunsa ja lyyhistyi kuolleena maahan. Narttu oli käyttänyt tekniikkaansa viimeiset voimansa ja veren hukka oli liian suuri susi tiesi, että tämän elämä oli tullut tiensä päähän. Tuo kaatui maahan ja jaksoi hädin tuskin pitää silmiään auki.

Yushikifueru

Pentu alkoi itkeä ja ryntäsi oikopäätä äitinsä luo." Kestä äiti, kestä." SE toisti ja kyyneleet valuivat toisen poskia pitkin.

Tsudora

Suunnitelma ei ollut onnistunut kun villisika lähti juoksemaan Yukia kohti. Tsudora yllättyi kun näki puolikuolleen Yukin tekevän Neck the killingin. Villisika kaatui kuolleena maahan, mutta siinä ei ollut päätä enää kiinni se oli lentänyt kauemmas. Tsudora nouti Akiran puusta ja palasi Yukin luo. Tsudora roikotti päätään surullisena pentujen puolesta.

Yuki & Akira

Akira oli järkyttynyt ja surusta mykkä, kun huomasi äitinsä tekevän kuolemaa. Heti, kun tuo pääsi pois puusta se juoksi äitinsä luokse. " Äiti koita kestää...." Tuo sanoi hiljaa ja kyyneleet alkoivat valua pitkin poskia. Yuki tunsi miten kuolema teki tuloaan ja huomasi vanhempansa jotka olivat tulleet hakeman tätä. Susi hymyili heille lempeästi ja käänsi sitten katseensa pentuihinsa. " Yushi ja Akira rakastan teitä paljon muistakaa se aina olen aina kanssanne." Tuo sanoi iloisesti hymyillen ja katsoi Tsudoraa. "Pidä huolta pikkuisistani lupaatko?" Tuo kysy ja katsoi sitten kaikkia. "Älkää itkekö pikkuiset, vanhempani ovat tulleet hakeman minua" Tuo sanoi onnellisena ja sulki silmänsä viimeisen kerran.

Yushi

Pentu ei voinut pidätellä kyyneleitä vaan ne valuivat pitkin poskia. Äidin kuoleman oli iso pala pennulle."Ä-älä kuole äiti..Yhyy..." Se valitteli ja meni puoliksi emonsa päälle makaamaan itkien." Et saa jättää meitä.."

Tsudora

''Minä lupaan pitää huolta Yuhsista ja Akirasta'' Tsudorankin poskille valui kyyneleitä, sen oman äidin kuolema oli tullut sille selvästi mieleen eikä siitäkään ollut kuin reilu vuosi. Tsudora ei ollut varma pentujen suhteen, se oli luvannut pitää niistä huolta mutta minkä se asialle voi että on osittain itsekin pentu. Minä kasvatan ja opetan pentuja kunnes he haluavat lähteä omille teilleen.

Akira

Pentu ei myöskään voinut pidätellä kyyneleitä ja antoi niiden tulla. Tuo katsoi Yushia joka makasi äidin lähellä ja itki. Uros halusi lohduttaa toista ja meni makaamaan Yushin viereen ja lohdutti tätä olemalla lähellä. "Onhan meillä vielä toisemme" Tuo sanoi hiljaa ja kyyneleille ei alkanut tulla loppua. "Suojelen rakkaistani tästä lähin omalla hengelläni en halua menettää enään ketään minulle rakasta." Tuo ajatteli ja katsoi äitiään joka hymyili onnellisena.

Yushikifueru

Narttu nyökkäsi veljelleen ja lopetti itkemisen." niin.." se sanoi ja istuutui ruumiin vieteen.

Tsudora

Surekaa rauhassa pennut, hautaan äitinne myöhemmin. Tsudora istuuntui, kohotti päänsä kohti taivasta ja ulvoi. Kyyneleet valuivat sen poskia pitkin. Tsudora ajtteli äitiään ja sisaruksiaan joille se oli katkera niiden kuolinhetkellä.

Akira

Pentu ei pystynyt enään itkemään vaan nousi istumaaan ja katsoi Tsudoraa joka ulvoi. Ulvonta kosketti jotain sen sisällä, mutta tuo ei tarkkaan tiennyt mitä. Akira kohotti kuononsa myös kohti taivasta ja ulvoi surunsa pois. Hetken tuo vielä ulvonnan jälkeen katsoi taivasta ja muisteli yhteisiä hetkiä äitinsä kanssa. Akira havahtui mietteistään ja käänsi katseensa Tsudoraan. "Pidätkö sinä nyt meistä huolta?" Se kysyi ensimmäistä kertaa lujalla äänellä eikä hiljaisella. Pentu ei ikinä ollut puhunut lujalla äänella, se oli muutenkin hiljainen ja jos tämä puhui se puhui hiljaa. Nyt se oli päättänyt muuttaa asian äitinsä kuoleman myötä.

//Siirrän Yushikifuerun toiseen ropeen koska lopetan.//

//Joo tulee ikävä! Jatkammeko Powertty nyt tätä aihetta?//

//Joo kyllä me voimme jatkaa. Kai voimme keksiä Yushille jonkun katoamisen tai jotain sinne päin.//

//Joo, voit jatkaa vuorollasi//

Tsudora

Tsudora huomasi Akiran itsevarmuuden, sen olemus oli muuttunut. Tsudora huomasi Yushin lähtevän omille teilleen, Yushi sanoi lähtevänsä yksin[?] ''Hyvästi Yushi.'' Tsudora ymmärsi Yushin kokevan surua ja turhamaisuutta. Tsudora siirtyi hieman sivuun ja alkoi kaivaa kuoppaa Yukille. Kuoppa valmistui, ''Akira, hautaisimmeko äitisi?''

Akira

Pentu oli hiukan hämmästynyt miten voimakas tämän ääni oli, kun tämä halusi käyttää sitä. Sitten tuo huomasi Yushin tähtevän ja katsoi tuon perään huolissaan. "Hyvästi pikkususiko." Tuo ajatteli. Akira huomasi toisen kaivavan kuoppaa äidille ja meni kuolleen äitinsä luokse. "Äiti haluaisi varmasti Yushin olevan paikalla, mutta hän lähti joten voimme aloittaa hautajaiset" Tuo sanoi lujalla ja voimakkaalla äänellä, jota ei vielä tunnistanut omaksi ääneksen.

Tsudora

Tsudora tuli pois kuopasta ja otti varovaisesti Yukia niskasta, se vei sen kuopalle ja laski varovasti kuoppaan. ''Haluatko itse haudata hänet?'' Tsudora kysyi Akiralta.

Akira

Pentu seurasi koko ajan, mitä toinen teki ja katsoi äitiään hymyillen surullisesti, kun tuo pitäisi haudata. "Voin haudata hänet. Voisitko sillä välin etsiä jotain kauniita kukkia haudalle?" Tuo kysyi ja käänsi katseesna kysyvästi toiseen. Se piti kuitenkin nyt tärkeämpänä äidin hautaamista ja alkoi hiljalleen laitta hiekka hautaan. Hetken päästä kuoppa oli täynä ja Akira istui haudan viereen ja muisteli viimeisiä hetkiä äitinsä kanssa. "Lupaan, että minusta tulee kunnon uros ja, että menen kertomaan Kazelle viimeiset sanasi" Tuo sanoi viimeistä kertaa hiljaiselle äänella ja muutama kyynel vieri pitkin tämän poskea. Sitten uros päätti piristyä, tuo oli varma, että äiti ei haluaisi näiden surevan kovasti. Tuo jäi istumaan haudalle ja odotti Tsudoran tuovan kukkia.

//Nämä voisi sitten lähteä Täältä Tokiosta Ohua päin, mutta Kaze ei ole ohussa, niin ne pysähtyisi monesti matkalla ja Tsudora voisi opettaa Akiralle jotain?//

Tsudora

Tsudora katseli ympäsilleen, se näki hetki sitten puhjenneita voikukkia. Alkukeväällä ei ollut muita kukkia. Tsudora poimi muutaman ja palasi Yukin haudalle. Tsudora mietti Akiran viimeisiä sanoja äidilleen. ''Sanoitko Kaze? Kuka hän on?'' Tsudora istahti vielä alas suremaan Yukia.

Akira

Pentu oli jo paremmalla mielellä ja katsoi kauniita voikukkia, jotka toinen oli tuonut haudalle. Tuo käänsi katseensa Tsudoraan joka istui tämän vieressä ja hymyili hieman ajatellessa Kazea. "Kaze on veljeni, joka jäi Ohuun äidin lähtiessä meidän muiden kanssa Hokkaidolle. Minulla on myös muita sisaruksia Kaguwasi ja Yushikifueru." Tuo kertoi ja ajatteli lyhyttä aikaa, kun nämä olivat olleet onnellinen perhe. Tosin isä ja äiti eivät hänen mielestään koskaan rakastaneet toisiaan. He eivät näyttäneet tai sanoneet sitä mitenkään ja isä ei muutenkaan osoittanut äidille paljon huomiota.