Mahdollisuus paratiisiin

Gin & Weed & Shorutora & Bea

Gin nyökkäsi ja katsoi sitten taas poikaansa. "Onneksi olet kunnossa." Weed sanoi, kunnes tämän huomio kiinnittyi paikalle ryntäävään Kagetoraan ja Shorutoraan. Gin kuunteli järkyttyneenä toisen uutisia, ja Kagetoran viimeiset sanat saivat tämän katseen lasittumaan. Heikoilla olevan Ginin jalat pettivät alta ja akita lysähti raskaasti hankeen. "Isä!" Weed huudahti.
Myös paikalla oleva Bea kuuli uutiset. Narttu peitti kyyneleensä syöksyessään Gajyon sisään, suoraan veljensä makuuluolaan. "Gale..isä..i-isä on kuollut..." Bea sanoi ja kyyneleet alkoivat valua tämän silmistä.

//Gale tuli äsken ulos xD Mutta olkoon siis sisällä.../

Gale, Kagetora ja Chitan

Gale oli äsken palannut takaisin sisälle ja käynyt takaisin makuulle. Yllättäen Bea ryntäsi sisään huonojen uutisten kanssa. Uroksen suu aukesi mutta tuo ei saanut sanottua mitään. Kyyneleet rupesivat valumaan uroksen poskille ja tuo sulki silmänsä.
Chitan järkyttyi myös uutisista ja sulki silmänsä. Se ymmärsi hyvin veljensä tuskan. "Hän taisteli urheasti sinua auttaakseen," tuo kuiskasi vaikka tiesi, että sanat eivät nyt auttaisi.
Kagetora tärisi surusta ja väsymyksestä. Se ei katsonut Giniä vaan kääntyi ja lysähti maahan makaamaan vähän matkan päähän. Se lisäksi pelkäsi oman isänsä puolesta.

// hupsista x) sisälukutaito selvästi kohdillaan ;D//

Gin & Weed & Bea & Shorutora

Gin makasi edelleen maassa. "Tämä on minun syytäni." Akita sanoi hiljaa. Gin nosti katseensa ja nousi taas huojuville jaloilleen. Weed seisoi tämän vierellä, jos tämä tarvitsisi tukea. "John ei ansainnut kuolla tällä tavoin." Akita sanoi, puhdas suru sanoissaan.
Bea ei kyennyt lopettamaan itkuaan. Se katsoi surullisena, mutta raivosta täristen veljeään. "Me kostamme tämän niille paskiaiselle, kostamme verisesti..." Narttu sanoi hampaitaan yhteen purren.
Shorutora oli aivan neuvoton. Se ei tuntenut Johnia, mutta silti oli surullinen tuon puolesta. Kai ei tiennyt, mitä tekisi, joten istuutui vain hankeen ja tuijotti tyhjin silmin eteensä.

//Virheitä sattuu ;D//

Chitan ja Gale

Gale tärisi surusta ja raivosta. Se kohottautui jaloilleen ja avasi raivoisat silmänsä. Kyyeneliden tulo ei kuitenkaan tukahtunut. "Sen me teemme. Kun aika koittaa, ne kaksi saavat kuolla ja anella armoa," tuo vastasi vihaisena ja tuijotti seinää.
Chitan pudisti päätään kyyneleet silmäkulmassaan. "Ei Gin. Mikään ei ole sinun syytäsi. Hän valitsi itse hyökkäämisen," Chitan sanoi. Se ei syyttänyt Johnia mutta ei ketään muutakaan. Sakemanni itse oli lähtenyt hyökkäämään.

Gin & Bea & Weed

Gin pudisti päätään. "Minun olisi pitänyt tehdä paremmin selväksi, ettei John missään tapauksessa lähtisi yksin.." Gin sanoi, vaikka tiesikin, ettei Johnin päätä silti niin vain käännettykään. Akita seisoi omin jaloin, vaikka mieli olisikin vain tehnyt luovuttaa, ja vajota lumeen uudelleen. Weed oli silti koko ajan valmiina nostamaan isänsä takaisin pystyyn.
Bea nyökkäsi ja laski katseensa maahan. "Meidän on nyt selvittävä..." Bea sanoi hiljaa.

Gale ja Chitan

Chitan luimisti korvaansa ja laski päätään. Se aikoi olla veljensä tukena. "Joskus soturin mieli toimii liian omapäisesti. Johnilla oli kuitenkin varmasti sydän mukana," Chitan lausui arvoituksellisesti.
Gale murahti ja kohotti päätään hiukan. "Kosto on suloinen," se kuiskasi ja sulki taas silmänsä. Se olisi vielä halunnut oppia paljon isältään.

Bea & Gin

Bea vain nyökkäsi. Itku oli loppunut. Vihainen narttu päätti antaa Galen olla rauhassa ja vetäytyi yhteen lukuisista Gajyon luolista, pieneen, yhden hengen luolaan. Narttu lysähti kyljelleen.
Gin vain nyökkäsi ja nosti katseensa taivaalle. Akita ei kyennyt sanomaan mitään. Tieto ystävän kuolemasta oli järkytys. Gin ei vain suostunut uskomaan, että John olisi oikeasti poissa.

Akame

Kishu oli kulkenut niin nopeasti kuin oli vain kyennyt ja nyt tuo lopulta saapui takaisin Gajyolle, loukkaantunut John selässään. "Lääkintä joukkoja tänne!" Akame kutsui ja hetkessä paikalle saapui kolme koiraa. "Ottakaa John, ja viekää hänet hoidettavaksi." Kishu ohjeisti ja laski sitten Johnin selästään yhden hoitajan selkään. "Koita kestää, vanhaystävä." Iga pyysi sakemannilta ja vilkaisi sitten ympärilleen. "Gin, missä Gin on?" Vanhus kysyi kovaan äänen. Oli löydettävä Akita nopeasti, jotta tuo saisi tietää Johnin elävän.

John

Sakemanni oli matkalla menettänyt tajuntansa. Kun sen ei itänyt taistella tai pitää huolta ympäristöstään, se heikkeni nopeammin. Uros e ollut tietoinen edes hoitajista jotka alkoivat heti luolassa kovalla työllä puhdistamaan uroksen haavoja.

Weed & Gin

Weed syöksyi vastaan Akamea ja yllättyi nähdessään Johnin. "John..!" Weed huudahti ja juoksi takaisin isänsä luo. "Isä, John on elossa!" Weedin helpottunut ääni kaikui Gajyon ympäristössä. Akita nosti hitaasti päätään ja nousi yllättävän kevyesti jaloilleen. Kuin unessa, Gin lähti kulkemaan kohti Gajyon toista puolta, askel kiihtyen. Kuin akita ei koskaan olisi ollutkaan huonossa kunnossa. "John..." Gin sanoi nähdessään pahasti loukkaantuneen ystävänsä. "Anna anteeksi, John." Gin sanoi ja astui lähemmäs sakemannia.

Sirius


Uros katosi luolasta kun se oli parantanut Ginin haavat ja menikin ulos." Tietääkö kukaan missä veljeni ovat." Se kysyi ja loikkasi maahan. Se halusi kysyä jotain Bellasta.

Shiro

Valkea akita oli seurannut Akamea ja Johnia aina Gajyolle saakka niin ajatuksissaan, että yllättyi täysin huomatessaan seisovansa jo kiviröykkiön edustalla. Se huokaisi ja vilkaisi jalkaansa, jonka pistävä kipu ei ollut helpottanut. 'Vasta kun pääsin pois sairastuvalta...' Shiro mietti apeana ja katseli ympärilleen. Kaikkialla näkyi vain tuntemattomia kasvoja, jos ei laskettu mukaan niitä, joita se oli nähnyt sodassa. Se pysähtyi lähes metsikön laidalle tietämättä oikein minne mennä. Ainahan tietysti oli mahdollisuus, ettei se saisikaan jäädä, minkä takia akita olikin jo puoliksi kääntymässä kannoillaan lähteäkseen pois, kenties vanhan omistajansa luokse.

John, Gale ja Chitan

John oli tajuton mutta ystävän ääni sai sen havahtumaan. Uroksen ainokainen korva heilahti tuon havahtuessa mutta muuta liikettä ei näkynyt. "Gin..." se huokaisi toisen nimen vaivalloisesti ja pysyi sen jälkeen hiljaa.
Chitan hymyili kuullessaan uutisen ja nousi ylös. 'Sitkeä pirulainen,' se ajatteli ja lähti kulkemaan kohti Gajyota. Uros itse tarvitsi unta ja tiesi, että Gin pysyisi nyt ystävänsä kanssa.
Gale kuuli uutisen ja ampaisi ylös. "Isä elossa?!" se huudahti vartijalle joka tuli kertomaan. toisen nyökätessä nuorukainen ampaisi liikkeelle eikä mennyt kaua, että tuo saapui isänsä hoitoluolaan.

Akame

Akame oli tullut luolaan hieman Johnin hoitajien perässä ja nyt kishu istui hiljaa sakemannin vieressä. "Se oli melkoisen täpärällä. Jos olisimme tulleet hetkeäkään myöhemmin, John olisi varmasti tapettu." Akame valaisi muita tapahtumista. Kishu oli iloinen siitä, että sekä John, että Gin olivat nyt turvassa, mutta vihainen Johnille, tuon näyttämästä, erittäin huonosta esimerkistä pennuilleen. "Palasivatko Kurotora, Kagetora ja Shorutora jo tänne?" Kishu kysyi sitten katsoen Giniä.

Gin & Kurotora & Shorutora

Gin katsoi Johnia ja laski taas katseensa hetkeksi. "John tarvitsee nyt parhaimman mahdollisen hoidon ja avun." Gin sanoi päättäväisesti ja käveli sitten heikosti takaisinpäin. Akita havahtui kishun kysymykseen ja käänsi päänsä htiaasti Akameen. "Shorutora ja Kagetora palasivat..Kurotora lähti mukaasi." Gin sanoi ja oli jatkamaisillaan lausettaan, kun läähättävä vartija syöksyi Gajyolle märkä ja verinen koira selässään. "Isoisä!" Shorutora huudahti tunnistaessaan ruumiin. "Kurotora.." Gin sanoi. "Hän ei hengitä..löysin hänet kellumasta alajuoksulta.." Vartija sanoi surkeasti. Shorutora luimisti korviaan, mutta Gin lähestyi ystäväänsä. "Ehkä..ehkä.." Gin sanoi hiljaa ja alkoi painella etutassuillaan vanhan kain selkää, kuten joskus aikaisemmin, kun oli voittanut Kurotoran taistelussa. Gin kuitenkin joutui lopettamaan, kun elonmerkkejä ei näkynyt. Gin perääntyi pari askelta ja antoi korviensa vajota sivuille. Kurotora...taistele.. Akita ajatteli. Elonmerkkejä ei näkynyt, kunnes yllättäen Kurotora yskäisi hiljaa ja oksensi suuren määrän vettä eteensä. "Isoisä!" Shorutora huudahti helpottuneena.

Akame

Akame kuunteli Ginin sanat järkyttyneenä. ´Jos Kurotora lähti perääni, hänen täytyy edelleen olla taistelemassa.´ Kishu kauhisteli päässään, kun samassa Kurotora jo kannettiin paikalle. "Kuro!" Akame huudahti ja siirtyi nopeasti Kain luokse. Ginin saadessa toisen oksentamaan kishu helpottui. "Huh... Hän elää. Kurotora, kuuletko ääntäni?" Akame kysyi tarkistaakseen oliko toinen varmasti tajuissaan.

Kurotora & Shorutora

Kurotora avasi silmänsä, muttei nähnyt kuin sumeaa ja sekavaa. Kain päähän sattui ja maailma pyöri. Kieli roikkui ulkona, kun Kurotora kuuli melkein kuin vedenalaista puhetta. Kain suusta pääsi vain heikonlaista murinaa, kun se yritti saada näkönsä toimimaan. Pikkuhiljaa kuitenkin äänet alkoivat hiljentyä ja näkökenttä rauhottui. Kurotora erotti kishun himmeät rajat. "A-akame.." Kurotora sanoi hiljaa. Samassa Shorutora huomasi, että veden huuhtoma haava yläselässä oli alkanut vuotaa jälleen. "Hän on haavoittunut..!" Shorutora huudahti.

Kagetora ja Gale

Gale ryntäsi isänsä luolaan. Se ei sanonut kellekään mitään vaan heittäytyi vatsalleen toisen eteen. "Isä..." se kuiskasi helpottuneena ja lipasi Johnin kuonoa. Se toli todella onnellinen siitä, että toinen oli sittenkin elossa.
Kagetora oli todella huolissaan kun Kurotora ei hengitänyt. Se meinasi jo hätääntyä kun toinen sitten sai viimein itsensä hengitämään. "Mikä kesti isä?" tuo kysyi huolissaan ja istui toisen viereen.

Akame

Kurotoran puhuessa Akame helpottui. helpotus ei kestänyt kauaa, kun Shorutora jo huomasi Kuron haavat. "Totta, viekää hänet sisään, niin hoidetaan hänetkin kuntoon." Akame pyysi ja katsoi oliko joku vapaaehtoinen kantamaan kain sisään. Kishu olisi tehnyt sen itse, mutta oli edelleen väsynyt Johnin kantamisesta.

Orion

Orion oli käynyt metsällä ja palasi juuri Gaijolle. Se katsoi hetken muita, mutta käänsi sitten katsensa veljeensä ja käveli tuon luo. Yksi vartijoista oli kertonut sille että Siriuksella oli ilmeisesti jotain aisiaa sille ja Rigelille. "Halusitko kysyä jotain." Orion sanoi veljelleen ja vilkaisi sitten hetken Johnia ja Kurotora, mutta käänsi katsensa sitten takaisin veljiinsä.

Rigel

Rigel oli nukumassa eräsä Gaion luolasa se oli juuri herännyt kun kuuli joitenkin puhuvan jotain Johnista. Se ei kuitenkaan tienyt mitään mitä oli tapahtunut sillä välin kun oli nukumassa eli se ei ollut tietoinen siitä että sen isoisä oli saatu pelastettua. Rigel tuli Gaiosta ulo ja katsoi hetken ympärileen ja huomasi sen isoisän. *Jaaha isoiä on näköjään saatu jo pelastettua.* Rigel tuumi.

Kurotora & Shorutora & Gin & Bea

Kurotora palaili hitaasti taas tähän hetkeen, ja vaikka sen joka paikkaa särki, vanhan kain kasvoille levisi virne. "Taistelin Sniperiä vastaan..." Kurotora sanoi ja yskäisi. "Tämä ei jää tähän..." Kai jatkoi vielä. Shorutora vilkaisi Akamea, ja nosti sitten isoisänsä selkäänsä, kantaen tuon Gajyon sisälle.
Gin oli mennyt takaisin makuuluolaansa. Se halusi olla yksin, ja miettiä. Se mietti, miten monet olivat uhranneet henkensä hänen puolestaan. Gin olisi tehnyt niin varmasti kenelle tahansa ystävistään, mutta ei ollut koskaan ajatellut, että joku olisi valmis todella tekemään sen hänen puolestaan. Gin kun laittoi aina kaikki muut etusijalle, jättäen itsensä viimeiseksi. Akita huokaisi ja sulki silmänsä.
Bea makasi edelleen pienessä luolassaan. Se hautoi mielessään kostoa, eikä tiennyt mitään isänsä paluusta.

Sirius & Iguchi

Uros katsoi Orionia ja nyökkäsi." Halusin kysyä tiedätkö sinä mitään Bellasta. En ole kuullut siskosta viikkoihin." Se sanoi pikkuisen huolissaan, kuitenkaan se ei näkynyt ulospäin.
Iguchi käveli luolaan missä Gin oli ja tämä katsoi toista hieman huolissaan." Oletko kunnossa?"

Orion

Orion kuunteli Siriusta ja mietti hetken milloin viimeksi näki siskonsa, sitten se muistikin että tuo oli lähtenyt jatkamaan koulutusta. "Käsitääkseni Bellalla on viellä koulutus kesken. Jos muistan nytten oikein niin koulutus saatoi kestää viellä pari vuotta." Orion kertoi veljeleen ja käänsi sitten katsensa Rigelin joka tuli juuri Gaijon siältä.

Sirius

Uros nyökkäsi ja istuuti."Tiedätkö missä se treenaa ja oletko nähnyt Isanagia?" Se kysyi ja katsoi Rigeliä joka tuli ulos, mutta käänsi sitten katseensa Orioniin.