Kuuntele sydämesi ääntä (Kaksinpeli)

//Tänne siis seurakseni vain Amarathin Tesshin... ; )//

Sutoraika

"Hei, Raika! Voisitko hakea kipulääkettä?" Eräs kogauros kysyi nartulta joka nyökksäi arasti. Toinen oli yksi niistä harvoista joihin Raika saattoi luottaa. Slti se oli ana yhtä arka ja hiljainen. Siltä ei mennyt kauaa hakea varastosta lääkeyrttiä. Heti sen potilaalle annettuaan, tuo vetäytyi syrjään muista ja lähti kulekmaan metsän hiljaisimpaan ja kenties kauneimpaan osaan. Se kulki häntä raahustaen perässä ja pää arasti roikkuen. Sen korvat liikuivat levottomasti joka suuntaan.

Tesshin

Päästyään alueelle kogajoukko hajaantui kadoten puihin. Ne lähtivät vartioimaan rajoja ja osa lähti hoitamaan haavojaan. Tesshin kulki tietä pitkin ja katseli ympärilleen. Se piteli sirppiä suussaan ja ajatteli Kurojakia, joka ei enää olisi hänen kanssaan. Puiden suhina yltyi ja pörrötti Tesshinin harjaa. Koga hymyili ja tajusi, että poismenostaan huolimatta Kurojaki tulisi aina olemaan heidän kaikkien sydämissä.
Kuljettuaan melkein pääluolalle asti, Tesshin näki jonkun kulkevan vastaan. Koga laski sirpin maahan. "Kas, miksi sinä täällä yksin kuljeskelet?" Kogauros kysyi Raikalta. Toinen näytti olevan jotenkin alakuloinen.

Sutoraika

Narttu kuuli että joku tuli ja pysähtyi. Sen pää kohosi ja sitten toinen kysyi mitä narttu yksinäään liikkui. Arasti Raika rupesi kuitenkin kumartamaan toiselle, kyllähän se Tesshinin tunnisti vaikka toinen tuskin tätä. Tai olihan toinen johtaja... "E-en mitään...kunhan vain k-kävelen.." Narttu mutisi arasti ja nosti vähän katsettaan, voidakseen tarkkailla uroksen liikkeitä. Tuo oli kovi ujo koska toinen oli johtajaja arka koska toinen oli uros.

Tesshin

Tesshin pähkäili hetken, kunnes muisti nartun nimen. "Ei sinun tarvitse minulle kumartaa, Raika." Kogauros sanoi hymyillen ja tarkkaili sitten nartun kehonkieltä. Tuo oli selvästi ujo ja Tesshin tahtoi olla ystävällinen. "Tottakai saat kävellä ihan missä haluat." Tesshin sanoi ja katseli sitten puiden latvustoja.

Sutoraika Narttua pelotti vaikkei sillä ollut syytä. Se oli kuitenkin erään tapahtuman jälkeen pelännyt uroksia aina, jopa niitä joihin se luotti. Kaikki tiesivät miten käyttäytyä tämän arkajalan seurassa mutta kukaan ei koskaan ollut yrittänyt olla ystävä. Kaikki vain epäilivät että narttu tarvitsi omaa rauhaa. ''A-a-anteeksi...'' Narttu sanoi toiselle ja kohotti päätään niin ylös kuin uskalsi, ei siis paljoakaan hartioita korkeammalle. ''M-minun pitää varmaan mennä. Sinun ei tarvitse tuhlata aikaasi minuun...'' Narttu sopersi ujosti eikä uskaltanut katsoa toista silmiin.

Tesshin

Tesshin hiukan hämmentyi. "Öh.. tottakai kaikki kogat ovat arvokkaita minulle ja tuhlaan aikaani mielelläni kaikkiin, vaikka ei sekään tuhlaamista ole. Mutta jos haluat poistua seurastani niin mene vain, ymmärrän kyllä. Tai jos tahdot, voin saattaa sinut sinne minne oletkaan menossa?" Tesshin ehdotti, sillä ajatteli, että Raikalla ei ollut paljoa ystäviä, joihin voisi luottaa.

Sutoraika Raika ei tiennyt mitä sanoisi toiselle. Ei toinen voinut ymmärtää Raikaa. Liian harva tiesi mikä nartusta oli tehnyt aran olennon. ''Et sinä ymmärrä....kukaan ei ymmärrä.'' Tuo sanoi, päätään taas painaen. ''Jos tahdot kävellä mukanani en voi kieltää, olethan johtaja.'' Raika jatkoi sitten.

Tesshin

Tesshinin hymy hyytyi hiukan, toisen puhuessa hänelle. Koga seisoi paikoillaan hiukan vaivaantuneena. "Tuota.. minä voisin mielelläni kuunnella, jos tahdot puhua. Ei minulla ole kiire mihinkään ja.. no, päätös on sinun." Tesshin ehdotti varovaisesti. Hän pyrki olemaan mahdollisimman epätunkeileva, ettei ujo narttu tuntisi hänen läsnäoloaan epämiellyttäväksi.

Sutoraika

Narttu oli hiukan hämillään siitä että toinen voisi kunnella. Miksi kukaan tähän aikaansa tuhlaisi? Kuitenkin Raika uskaltautui istuman mutta sen pää oli vähän painuksissa ja oikeastan se saattoi hiukan vältellä toisen katsetta. Sillä oli vain yksi ainokaien silmä joten se oli helpompaa. "Kukaan ei ole koskaan halunnut kuuulla. Vain muutamat tietävät. Sanottakaan ensin että asia ota eniten pelkään...urokset. Pelkään jokaista urosta koska kaikki muistuttavat minua menneisyydestäni. Minä pelkään sinuakin ja jopa niitä joihin luotan." Raika avautui toiselle pelostaan ja vilkaisi toisen silmiä varovasti.

Tesshin

Tesshinkin istuutui ja piti olemuksensa rauhallisena. Nartun kerrottua Tesshin meni hiukan hämilleen, mutta hymyili sitten lämpimästi. "Olen kovin pahoillani, jos menneisyydessäsi on tapahtunut jotain kamalaa... Mutta voin kertoa, etten koskaan voisi satuttaa sinua, tai ketään muutakaan kogakoiraa. Tiedän, että se voi olla vaikeaa uskoa, mutta voit luottaa minuun sata prosenttisesti." Tesshin sanoi ja nopeasti noiden katseiden kohdatessa käänsi uros sitä vähän sivuun, jottei antaisi uhkaavaa kuvaa.

Sutoraika

Narttu ei ollut varma mitä snoa johtajalle. Ehkä sen pitäisi vain yrittää käyttäytyä toisen seurassa ja puhua. Tuo oli kullut sen helpottavan monesti. "Voinko oikeasti? Tahdotko olla ysäväni?" Raika kyseli epävarmasti ja nosti yt vähän päätään. Se ei vielä onnistunut luomaan kasvoille kaunista hymyään jota oltiin kehuttu, aina narttu oli vain säikähtänyt.

Tesshin

Tesshin hymyili varovaisesti. "Tottakai voin, jos se vain sopii." Tesshin sanoi. Uros istui vieläkin rennosti paikoillaan. "Kogien seurassa sinun ei tarvitse pelätä. Ja lupaan suojella sinua, jos joku yrittääkin mitään, se on ystävän velvollisuus." Tesshin lupasi sitten.

Sutoraika

Nyt viimein, toisen sanojen johdosta nartun huulille kipusi pieni, ujo hymy.Se oli hyvin kaunis ja sopi hyvin tuon siroille kasvoille. Narttu kohotti päätään ja sen korvat nousivat niskasta. Se uskalsi nyt katsoa urosta silmiin. Se harvoin tuohon kykeni. Se jopa heilautti häntään hyvin pienesti. "Kiitos Tesshin-herra. Kukaan ei ole koskaan nähnyt vaivaa puolestani." Raika sanoi toiselle hymyillen.

Tesshin

Tesshin jopa yllättyi, miten Raikan olemus muuttui. Ujosta ja kuoreensavetäytyvästä nartusta tuli hyvin kaunis ja suloinen. Tesshin hymyili takaisin. "Sano vain Tesshin." Kogajohtaja sanoi, sillä jotenkin "herra" kuulosti tässä tilanteessa liian viralliselta.

Sutoraika

Narttu nyökkäsi tottelevaisesti eikä enää hymyillyt. Se sätti itseään sitä että oli niin sanonut. Se ajatteli vain että oli tehnyt väärin kun toinen käski puhuttelemaan tuttavallisemmin. Se kuitenkin lopulta onnistui ajattelemaan toisen enemmän ystävänä, vaikkakin koska toinen oli uros se edelleen tätä arvelutti. Mitä jos toinenkin esittäisi ystävää uten aikan entinen rakas? Mitä jos toinenkin raiskaisi? Raika pelkäsi ja sen näkin tuon silmistä vaikka tuo taas pienesti hymyili.
"Toivon etten pelkäisi sinua näin kovin." Narttu tokaisi sitten koska totus oli että jopa lempeä Tesshin oli tälle pelottava juttukaveri.

Tesshin

Tesshin vain nyökkäsi, kun ei voinut muuta. "No, toivottavasti voit joskus vielä oppia luottamaan minuun." Tesshin sanoi hymyillen ja siirsi sitten tassullaan hiekkaa edestakaisin. "Jos haluat niin.. voit kertoa.. menneisyydestäsi jotain?" Tesshin ehdotti, sillä mietti, mikä narttua mahtoi niin kovasti uroksissa pelottaa.

Sutoraika

Narttu hymyili tiveikkaasti vaikkei voinut olla siitä vielä varma. Ehkä toiseen uskaltaisi luottaa. Ehkä toinen ei petäisi nartunluottamust kuitenkaan, olihan toinen sentän johtaja ja johtajien piti olla mukavia. Sitten toinen kysyi menneisyydestä. Kukaan ei ollut koskaan kysynyt. Narttu epäöi mutta päätti nyt viimein avautua kun toinen sitä kerran kysyi. "Kauan sitten, tapasin erän kogan täällä. Meistä tuli hyviä ystäviä ja rupesimme pitämään toisistamme. Lopulta me rakastuimme palavasti. Elimme vuosia yhdessä onnellisina. En kuitenkaan iennyt kuinka hänen kiinnotuksensa iän myötä minuun itseeni ol hiipunut. En ollut arvannut mitään. Eräänä päivänä hän ehdotti että voisime hankkia perheen. Nätisti ilmoitin etten olisi viellä valmis. Hän suuttui ja hakkasi minut henkihieveriin ja raiskasi. Jos pari kogaa eivät olisi tulleet apuun, olisin varmaan kuollut sen aiheuttamaan kipuun." Narttu kertoi ja loppua kohden sen ääni oli muutunut heiveröiseksi.

Tesshin

Tesshin kuunteli järkyttyneenä Raikan kertomusta. "Ja tämä on tapahtunut minun selkäni takana?" Tesshin kysyi ihmeissään ja nousi ylös, alkaen kävellä levottomasti edestakaisin. "Kai tämä paskiainen on saanut ansionsa mukaan?" Tesshin kysyi. "Et todellakaan olisi ansainnut mitään tuollaista, tuo on melkein kauhein teko mitä toinen voi toiselle tehdä... olen kovin pahoillani kun en ole huomannut mitään.." Tesshin sanoi ja samassa muistikin kogan, joka oli ollut onnellisesti jonkun nartun kanssa. Se täytyi olla Raika.

Sutoraika

Nartun silmäkulmaan oli kihonnut yksi kyynel joka nyt hitaasti valui poskea pitkin. Liian eläästi tuo muisti tapahtumat ja kivun jolle oli niin kovin herkkä. "Se on kuollut. Ne auttajani tappoivat sen säälimättä. Se oli ihan oikein. Ja auttajani ovatkin sellaisia joihin luotan...mutta pelkään." Narttu selosi toiselle ja nosti taas katseensa edestakaisin käyskentelvään Tesshiniin. "Ei ole sinun vikasi että hän oli muuttunut." Raika totesi sitten surumielisesti.

Tesshin

Tesshin ravisti päätään epäuskoisena. "En yhtään ihmettele, jos tunnet itsesi turvattomaksi joukossa. Mutta älä pelkää. Lupaan pitää sinusta huolen, enkä usko, että nykyiset tekisivät mitään vastaavaa. En anna sen toistua mistään hinnasta, joten voit olla huoleti." Tesshin lupasi ja hymyili sitten taas.

Sutoraika

Hiukan nartun kaunis hymy suureni kun toinen lausi rohkaisevia sanoja älle. Se oli harvinaista ja oikeastaan Raika voisi vannnoa että mielessään piti toista jo ystävänään. Toinen oli niin kovin mukava. "Minä olen joskus ollut itsevarma. Ehkä voit auttaa minua saaman sen takaisin." narttu kertoi sitten toiveikkaana ja heilautti häntäänsä pienesti.

Tesshin

Tesshin nyökkäsi. "Yritän parhaani. Sinusta tulee vielä yksi hienoimmista kogakoirista, ja tästä lähtien urosten on syytä pelätä sinua." Tesshin sanoi ja iski silmäänsä hyväntahtoisesti. Raika oli todella kaunis ja erittäin viehättävä tultuaan ulos kuorestaan.

Sutoraika

Raikaa huvitti toisen sanat. Se naurahti kahteen kertaan varsin viehätttävällä, kimakalla äänellä. Se ei olut itkään aikan nauranut, ei edes hymyillyt. Tuo todellakin alkoi tulemaan ulos kuorestaan. "Olet niin kovin kiltti. Olen onnellinen siitä että jaksat välittää." Narttu sanoi toiselle ja nyökkäsi kiitollisena. Samalla se nousi yös ja kuulosteli ympäristöä.

Tesshin

Tesshin hymyili. "Tottakai jaksan, aina kun haluat." Tesshin sanoi sitten. "On mukavaa nähdä kun hymyilet taas." Tesshin sanoi hymyillen itsekin.

Sutoraika

Narttu hymyili taas leveämmin. Toisen seurass ei enää ujostuttanut ja kenties pelkokin oli hälvenemään päin. Kyllä Raika vielä itsensö takaisin saisi. "Kiitos siitä. Olen hyvin kiitollinen." Tuo sanoi ja rohkeammin se käveli aivan toisen viereen. Se epäröi ensin mutta uskaltautui sitten kuonollaan tuuppaamaa toisen omaa.(?) Se oli kiitosele mutta nartulle hyvin suuri harppaus.