Matkaan mars!

// ajattelin aloittaa uuden aiheen kun tuo vanha on alkanut taas täyttyä (: niin tosiaan, Chukoguun lähtee Bean ja Galen johtama lauma ja Alpeille Yukimuran ja Weedin johtama lauma, niin sinne voi sitten kuka tahansa viedä oman hahmonsa jompaan kumpaan peliin jos tahtoo, menee muuten turhan paljon minun ja Battougan väliseksi pelailuksi : D //

Gin & Weed & Yukimura & Bea

Varhain aamulla Gin kiipesi Gajyon laelle. Akitan viisaat silmät vetäytyivät kapeiksi viiruiksi, kun kirkkaanoranssit auringon ensisäteet häikäisivät puiden latvojen takaa. Gin päästi lyhyen ulvaisun merkiksi sotureille ja Weed tuli oitis ulos Gajyolta. Yukimura heräsi ääneen ja hypähti jaloilleen. "Kaze..Kaze, herää..! Sinun on nyt mentävä odottamaan meitä." Yukimura sanoi. "Mene vähän matkan päähän, mutta pysy Futago-solassa. Muista soluttautua laumaan." Yukimura sanoi ja syöksyi sitten ulos, seisahtuen veljensä vierelle. Beakin kömpi esiin luolastaan ja etsi katseellaan Galea. Nuori naaras värisi innostuksesta, ja osittain myös kylmästä.
Ginin hengitys höyrysi kun se katsoi nuoria sotureita valmiina lähtemään matkalleen. "Yukimura ja Weed, te otatte mukaanne 80 vapaaehtoista soturia. Samoin Gale ja Bea." Gin aloitti. "Te menette Alpeille." Gin ilmoitti katsoessaan Weediä. "Bea ja Gale puolestaan Chukoguun. Tiedätte tehtävänne. Ottakaa selville, ovatko laumat vihamielisiä ja jos näin on, yrittäkää hieroa sopua heidän kanssaan. Emme tarvitse uusia vihollisia." Gin sanoi ja vilkaisi sitten ikään kuin varoitukseksi Yukimuraa, joka oli usein turhan äkkipikainen ja ongelmien aiheuttaja. "Kun aurinko on noussut korkeammalle, voitte lähteä. Sitä ennen kerätkää voimia ja syökää hyvin, metsästysryhmä on tuonut teille saalista." Gin sanoi ja katsoi kahta suurta peuraa suuren koirajoukkion keskellä. "Onnea matkaan." Gin sanoi vielä ja laskeutui alas. Yukimura meni ensimmäisten joukossa peuran kimppuun, ja ajatteli samalla Kazea, joka ei ehtisi syödä mitään. Niinpä nuori koira otti lihanpalan talteen ja asteli kauemmas. "Mikset syö sitä heti?" Weed ihmetteli. "Eh, minun ei ole vielä nälkä." Yukimura sanoi. "Missäköhän Gale on...?" Bea ihmetteli ja toivoi, että veli oli kuullut ohjeet.

Kaze

Pentu heräsi opettajansa ääneen ja avasi silmänsä, mutta ei ollut vielä herännyt kunnolla. Tuo kunteli toisen ohjeet ja nyökkäsi toisen lähtiessä nopeasti. Uros päätti myös lähteä ulos etsimään hyvää paikkaa odottaa toisia. Tuo asteli ulos ja ensi auringon säteet osuivat tämän kasvoihin. Pentu kuuli matkan päässä Ginin antavan ohjeita ja käveli hiukan lähemmäksi. Tuo ei mennyt niin lähellä, että muut huomaisivat tämän sitä riskiä pentu ei halunnut ottaa. Kaze piiloutui viereiseen puskaan ja kuuli toisten olevan hyvin lähellä. Tuo huomasi tärisevänsä innostuksesta ja kylmästä, mutta sitä ei pelottanut. Tämä olisi tämän ensimmäinen matka ja pentu oli innoissaan, vaikka tiesi lähtevänsä salaa.

//Eikös Battouga ropettanut Weediä?//

// Sovimme Battougan kanssa, että pelaan Weedillä vielä sen aikaa, kun nämä vierailevat Alpeilla, ettei Battouga joutuisi pelaamaan sekä Bluella, että Weedillä (; Tämän jälkeen luovutan Weedin hänen pelattavakseen. //

John, Gale, Chitan ja Jerome

John tallusteli Ginin alapuolelle ja istui tiukasti samalla horisonttiin tuijottaen. Se kuitenkin käänsi katseensa alemmas nähdessään Bean. 'Tyypillistä Gale. Olet myöhässä,' se ajatteli ja tuhahti. Pian se kuitenkin näki poikansa jota ei kiinnostanut pahoitella. Se oli joka tapauksessa kuullut kaiken ja tuijotti nyt tiiviiisti Giniä. Pian tilaisuus oli ohitse. "Bea, lähdetään tunnin sisällä. En jaksa odottaa pidempään," tuo sanoi innoissaan.
Chitan istui Gajyon keskivaiheilla kuuntelemassa veljeään. Se hymyili nähdessään nuorten innon. "Taisit olla samanlainen nuorempana Gin," tuo huudahti lähtissään huoletta kapuamaan vuorta ylemmäs.
Jerome istui Gajyon juurella ja tarkkaili lähtijöitä. Huomatessaan Weedin se nousi. "Weed, lähden mukaasi. Silloin kaikki on melkein kuin ennen," tuo tokaisi pirteästi muistellessaan aikoja Weedin apurina.

Gin & Yukimura & Bea & Weed

Gin katsoi innokkaita nuoria ja muisteli omaa nuoruuttaan. Akita ei voinut olla hymyilemättä Chitanin sanoille. "Voi niitä aikoja...kaipaan niitä toisinaan." Gin sanoi hiukan haikeana.
Yukimura toivoi, että Kaze pysytteli piilossaan. "Meidänkin on varmaan parasta lähteä mahdollisimman pian." Yukimura sanoi veljelleen. Se ajatteli vain, ettei oppilas joutuisi odottelemaan liian kauaa. "Niin...parasta lähteä vielä ennen keskipäivää." Weed vastasi Yukimuran helpotukseksi.
Weed hymyili Jeromelle. "Niin. Mukavaa lähteä taas pitkästä aikaa johonkin kauemmas." Weed sanoi ja värähti hiukan innosta.
Bea huomasi veljensä ja hypähti tuota vastaan. Se oli samaa mieltä, narttu ei tahtonut odottaa liian pitkään ja siksi Bea nyökkäsi. "Olen samaa mieltä." Bea vastasi.

Kaze

Pentu pysytteli piilossa ja oli tarkkana milloin muut lähtisivät, jotta tämä kerkeäisi soluttautua mukaan. Tuo nosti päätään piilostaan ja näki kyllä muut, mutta ei tarkasti. Kaze huomasi opettajansa, mutta ketään muuta se ei tuntenut. Sitten se huomasi hyvin samanlaisen koiran, joka oli hyvin saman näköinen opettajansa kanssa, mutta vain erivärinen ja tämä mietti näiden olevan ehkä veljiä.

Chitan, Gale, Jerome ja John

Chitan naurahti ja kapusi hiukan Ginin alapuolelle. Se jäi varmuuden vuoksi myös hiukan Johnia ja Akamea alemmas koska ei tahtonut olla uhka noiden asemalle. "Eivät ne ole vielä ohi Gin jos et niin tahdo," tuo saneli veljelleen ja iski silmää hymyillen.
"Hahhah, no emmehän me olekaan vielä niin vanhoja, että se pakottaisi meidät aloillemme," John naurahti ja kommentoi rennosti Chitanin sanoja. Se ei edelleenkään pitänyt itseään vanhana vaan juuri sopivan ikäisenä. Ehkä tosin hiukan kärsineenä ulkomuodoltaan.
Jerome nyökkäsi vaikka se olikin saanut seikkailla miten tahtoi. "Se tosin on muuttunut, ettet ole aivan kakara," tuo sanoi ja hyväntahtoisesti tönäisi toista rinnasta.
Gale oli laskeutunut vuorelta. Se oli intoa täynnä ja määräsi jo mukaan lähteviä asemiin. Se ja siskonsa eivät todellakaan olleet niitä kärsivällisimpiä koiria.

Gin, Weed, Yukimura ja Bea

Gin naurahti. "Olet oikeassa. Mutta annan Weedin hoitaa tämän. Hänellä on vielä paljon opittavaa ylipäällikkönä toimimisessa, joten minun on parasta antaa hänelle enemmän vastuuta." Gin sanoi ja hymyili katsellessaan poikiaan.
Weed naurahti Jeromelle. "Jospa olisin oppinut jotain edellisistä kerroista." Uros sanoi leikillään. Yukimura oli jo hyvin kärsimätön. "Meidän kannattaisi lähteä jo." Uros hätäili. Weed naurahti. "Rauhoitu nyt vähän. Malta vielä hetkinen." Weed vastasi. Aurinko ei ollut vielä edes kunnolla näkyvissä ja osa ei ollut ehtinyt vielä syödäkään.
Bea oli jo malttamattomana veljensä kanssa kokoamassa joukkoja. Se nauttisi näistä päivistä, kun kukaan ei olisi määräilemässä, vaan he itse saisivat johtaa laumaa. "Gale, kaikki taitaa olla valmista. Eiköhän me voida jo lähteä?" Narttu ehdotti sillä ei jaksanut enää odottaa.

Kaze

Pentu odotti kärsivällisesti muiden lähtöä ja mietti miksi siinä meni niin kauan. Tuo katsoi edelleen piilopaikastaan toisia, eikä ollut nähnyt näiden tekevän mitään mikä viittaisi lähtöön. Kaze oli kyllä nuori, mutta sillä oli parempi kärsivällisyys, kuin pennulla normaalisti ja niinpä se vain tyytyi huokaisemaan ja odotti lähtöä kovasti.

Akame, Gensui

Akame sesoi vakavana Ginin alapuolella, eikä kommentoinut muiden puheita mitenkään. Kishun ajatukset olivat kuolleessa Igan pennussa. Tuo oli myös huolissaan Galen ja Bean päästämisestä ryhmän johtoon ilman valvojaa. Olihan Ginkin kyllä johtanut ryhmää jo hyvin nuorena, mutta tuolla oli silti ollut kokoajan Ben valvomassa ja sanomassa viimeisen sanan päätöksiin. Akame päätti tällä kertaa, kuitenkin pitää huolensa itsellään, sillä Gin oli jo pennut tehtävään hyväksynyt.

Gensui marssi lujaa vauhtia eteenpäin Ohun alueella, tuo oli päättänyt muuttaa suunnitelmiaan hieman. Samassa joukko vartioita piiritti vanhuksen, kaksitoista kaiken kaikkiaan. Gensui ei alkanut turhaan taistella, sillä keskellä Ohun armeijaa, se tietäisi vain kuolemaa. "Tahdon puhua Ginille." Sakemanni ilmoitti ja istuutui alas. Vartiat katsoivat Gensuita hetken epäröiden, mutta lopulta yksi heistä lähti juoksemaan Gajyolle ja saapuikin pian sen pihaan. Vartia juoksi linnoituksen rinnettä ylös ja pysähtyi reilusti Akamen ja Johnin alapuolelle. "Ylipäällikkö. Nap.. nappasimme Gensuin liikkumasta alueella. Hän tahtoo puhua kanssasi." Koira ilmoitti hengästyneenä.

Gin & Weed & Yukimura & Bea

Gin vilkaisi Johnia ja sitten Akamea ja huomasi hieman huolestuneen ilmeen kishun kasvoilla. Ennen kuin akita ehti sanoa mitään, vartijoiden ilmoitus sai tämän huomion. Gin hypähti jaloilleen ja laskeutui alas, lähtien kulkemaan Gensuin suuntaan. Pian tämä sai näköpiiriinsä sakemannin ja käveli tuota kohti. "Mitä asiaa? Lähettivätkö kaksoset sinut?" Gin kysyi.
Weed oli juuri sanomaisillaan jotain lähdöstä, kun kuuli Gensuista. "Lähtömme taitaa viivästyä hiukan.." Weed sanoi ja sai Yukimuran murahtamaan turhautuneena. Levottomuuden keskellä nuori koira katosi väkijoukkoon lihakimpaleen kanssa ja kiersi Gajyon taakse. Uros loikkasi sieltä sitten metsän suojiin ja lähti etsimään Kazea. Tuota ei ollut vaikeaa löytää, Yukimura kun tiesi olinpaikan suurinpiirtein. "Täällähän sinä olet. Hienoa, että olet pysytellyt hiljaa. Tässä on sinulle ruokaa. Syö ennen lähtöä.. malta odottaa vielä hetki, saimme yllätysvieraan. Ole varuillasi." Yukimura opasti nopeasti ja laski lihanpalan pennun eteen (?) ennen kuin palasi huomaamattomasti takaisin.
Bea turhautui kuullessaan Gensuin tulosta. Naaras olisi halunnut jo lähteä ja vihasi ylimääräisiä viivästyksiä.

Akame, Gensui

Vartijan ilmoituksen kuullessaan havahtui kishu ajatuksistaan ja lähti kulkemaan Ginin perässä Gensuin luokse. Iga pysähtyi Ginin vierelle ja katsoi Gensuita hiljaa.

Sakemannin huomatessa Ginin, nousi tuo seisomaan ja tuhahti vastaukseksi akitan kysymykseen. "Eivät lähettäneet. En kuulu enää heidän joukkoonsa." Gensui ilmoitti ja katsoi Giniä silmiin. "Tulin tänne, koska tahdon vaihtaa puolta." Sakemaani vanhus kertoi yllättäen ja vilkasi nopeasti äimistynyttä Akamea, palauttaen sitten katseensa Giniin.

Kaze

Pentu kuuli, kun joku lähetyi tämän piilopaikka ja meni nopeasti matalaksi, mutta tuo yllätyi kovasti nähdessään opettajansa. Kehut saivat sen ilhtumaan ja huomatessaan lihapalan jonka opettaja oli tuonut mukanaan, Kaze huomasi ensimmäistä kertaa koko aamuna olevansa nälkäinen. Tuo oli odottanut matkaa niin kovin, että ei ollut huomannut olevansa nälkäinen. Uros kuunteli toisen ohjeet ja kävi innoissan lihanpalan kimppuun jonka Yukimura oli tuonut. Pentu ei hotkinut ruokaansa, vaikka sillä oli nälkä. Se söi rauhallisesti ja mietti samalla, kuka mahtoi olla vieras josta opettaja oli puhunut.

Gin

Gin tyrmistyi silminnähden mutta muutti kasvonsa taas peruslukemille. Akita tiesi jo, mitä vastaisi. "Olet jo kerran soluttautunut joukkoomme, ja hyökkäsit kimppuumme sisältäpäin." Gin sanoi. "Miksi siis luottaisin sinuun? En voi koskaan olla täysin varma siitä, ettetkö kavaltaisi meitä uudelleen?" Gin sanoi. Se ei uskonut Gensuin sanoihin pätkääkään.

Gensui

Gensui nyökkäsi myöntävästi Ginille. "Tiedän Gin, mutta silloin olitte juuri tappaneet poikani ja tahdoin kostoa. Etkö itse tahtoisi tappaa minua, jos olisin onnistunut surmaamaan Weedin?" Gensui kysyi ja palasi sitten aiheeseen. "Joka tapauksessa, nyt meillä on yhteinen vihollinen, kaksoset. Kuten vanha sanonta kuuluu: Viholliseni vihollinen on ystäväni." Sakemanni totesi tyynesti ja katsoi Giniä. "Tiedän, ettet voi luottaa minuun, kaiken tekemäni jälkeen, mutta eivätkös kaikki ansaitse mahdollisuuden muuttua? Sitäpaitsi, minähän en ole tappanut yhtäkään teistä." Vanhus muistutti vielä.

John, Gale, Chitan ja Jerome

John liikkui heti kuullessaan vihollisen tulosta. Se ei aluksi sanonut mitään mutta Johnin kuullessa toisen tämänmielestä myrkylliset sanat, se alkoi murisemaan julmasti. "Turha yrittää vedota Ginin oikeudenmukaisuuteen tai armonantoon. Minä en tuollaista valheellista puhetta kuuntele!" John suunnilleen rähisi ja otti uhkaavan harppauksen lähemmäs vanhusta.
Chitan seisoi Ginin takana kuunnellen. Sekään ei pitänyt Gensuin tulosta ja tuhahti. Se kertoi tällä äänellä myös Ginille mielipiteensä. Jerome oli samaa mieltä muttei ssnonut mitään. Ainoastaan vilkaisi Weediä.
Gale murahti turhautuneena. Sekään ei pitänyt viivytyksistä. Silti se tahtoi nähdä tilanteen ja ilmestyi pian vartijoiden läpi Gensuin sivustalle.

Gin & Weed

Gin katsoi Gensuita hiljaa. Se ei tiennyt mitä sanoa. Weed seisahtui isänsä vierelle ja tuijotti Gensuita. "En luota sinuun pätkääkään. Jos saisin tehdä lopullisen päätöksen, sinä lähtisit täältä saman tien." Weed sanoi. Ginin vilkaisu tuohon kuitenkin hiljensi nuoren koiran. Akita käänsi katseensa takaisin Gensuihin. "Olet oikeassa. Kaikki ansaitsevat uuden mahdollisuuden." Gin aloitti. "Mutta tietänet sen, etten turvallisuussyistä voi päästää sinua Gajyolle tai edes sen läheisyyteen, ennen kuin voin olla sataprosenttisen varma, ettet ole täällä vain hankkiaksesi tietoja kaksosille? Saat pysytellä toistaiseksi lähellä rajaa. Jos tämä ei kelpaa sinulle, joudun valitettavasti hylkäämään ehdotuksesi." Gin sanoi ja seisoi aloillaan. Se kuuli tyrmistyneitä huudahduksia ja epäileväisiä murahduksia. "Minä itse otan sinut erikoistarkkailuuni. Jos mitään epäilyttävää ilmenee, saat lähteä." Gin sanoi tiukasti, mutta neutraalilla äänensävyllä. "Isä, et ole tosissasi..?" Weed kuiskasi, mutta Gin ei vastannut mitään.

John ja Gale

John tyrmistyi ja se tuijotti Giniä jopa hiukan vihaisesti. "Et ole tosissasi! Jätä kerrankin se ylisuuri oikeudentajusi ja mieti! Tuo valehtelee ja vaikka saattaisi aluksi vaikuttaa luotettavalta, hän tekee pahoja heti kun käännät selkäsi!" John huusi melkein raivoissaan ja kääntyi murisemaan toiselle sakemannille hampaat irvessä.
Gale tuhahti Ginin sanoille ja vetäytyi. "Sisko, lähdetään," se sanoi Bealle ja ulvaisi mukaan lähtevälle joukolle. Enempää ei jäätäisi viivyttelemään.

Gin & Bea & Weed & Yukimura

Gin ei vastannut, vaan tuijotti edelleen Gensuita. "Olen tehnyt päätökseni." Akita sanoi ja vilkaisi sitten Johnia. Gin tiesi, että jos Gensui ei pääsisi lähelle Gajyota, tuosta ei olisi mitään harmia. Yksin sakemanni ei kykenisi tekemään mitään satoja sotureita vastaan. "Sääntöihin kuuluu myös se, että jos sinut nähdään Gajyon lähettyvillä ilman hyvää syytä, tämä sopimus raukeaa saman tien." Gin jatkoi sitten vielä lopuksi.
Bea murahti vain katsoessaan Giniä ja Gensuita ja lähti sitten veljensä perään johtamaan joukkoja pois.
Weed katsoi isäänsä hetken melko epäluuloisesti, mutta kääntyi sitten ja katsoi Yukimuraa. "Mekin lähdemme nyt." Weed sanoi. Yukimura helpottui silminnähden. "Mitä reittiä menemme?" Yukimura kysyi. "Ehkä kannattaisi mennä samaa kuin Bea ja Gale." Weed sanoi ja Yukimura mietti, että toivottavasti Kaze ei soluttautuisi vahingossa väärään laumaan. "Mennään.." Weed sanoi ja ulvaisi lähtökäskyn. Yhteensä 160 soturia lähti kahdessa eri joukossa etenemään kohti Alppeja ja Chukogua.

// Weed, Yukimura & Bea poistuvat //

//Gale ja Jerome poistuu//

Kaze

Pentu oli syönyt lihapalansa ja kuuli ulvaisun. Tuo lähti piilopaikastaan kävelemään lähemmäksi Gajyota, jotta näkisi oliko opettaja lähdössä. Lähdössä ei kuitenkaan ollut Yukimura, vaan kaksi tälle tuntematonta saksanpaimenkoiraa. Kaze katseli toisia ja istuutui odottamaan opettajansa lähtöä. Sitten tuo huomasi taas koiran, koiran joka näytti paljon opettajalta ja antoi lähtökäskyn. Pentu etsi opettajan katseellaan ja huomasi tuon juoksevan toisessa ryhmässä. Nopeasti Kaze juoksi sotureiden joukkoon, jossa näki Yukimuran olevan. Toiset eivät näyttäneet välittävän mitään pienestä pennusta, tai eivät vain huomanneet tätä. Pentua se ei haitannut ja innoissaan se ajatteli, mitä kaikkea se saisi nähdä matkalla.
//Kaze poistuu//

Gensui, Akame, Dokusha

Gensui nyökkäsi kiitollisena Ginille. "Nöyrimmät kiitokseni. Voitte olla huoletti suhteeni, en enää auta kaksosia. He eivät kunnioita minua lainkaan, eivät kuuntele neuvojani ja menivät ylentämään sen Sniperin ohitseni." Gensui sanoi samalla muristen, kääntäen sitten rauhallisen katseen Giniin. "Kerron teille kaiken mitä tahdotte tietää." Vanhus lisäsi vilpittömästi.

Akame katsoi epäillen Gensuita ja käänsi sitten katseensa Giniin. "Oletko varma tästä Gin?" Kishu kysyi epävarmana ja huomasi samassa liikettä läheisessä puussa. "Meitä tarkkaillaan." Iga totesi tyynesti ja yritti katseellaan löytää puussa olian.

Dokusha oli tarkkaillut joukkoa puusta jo muutaman minuutin ajan ja nopeasti skannannut myös paikalla olleet Akamen ja Johnin. Susi oli myös kuullut Gensuin loikkaus aikeista, eikä pitänyt niistä lainkaan, sillä ei olisi tahtonut palata alueellle ilman Gensuita.

John

Akamen sanat saivat uroksen keskittymään heti puuhun. Se tosin ei jättäisi Gensui -asiaa sikseen vaan puhuisi kyllä vielä Ginille. Nyt se kuitenkin kääntyi äkäisenä kohti puuta. "Tule esiin vakooja!" Tuo komensi vaikkei tiennytkään millä asialla vieras oli.

Gin

Ginin katseet kääntyivät Akameen ja akita siirtyi lähemmäs kishua. "Tässä voi olla tilaisuutemme saada selville jotain kaksosten aikeista. He ovat olleet ihmeen hiljaa." Gin kuiskasi niin, että vain kishu sen kuulisi ja kiinnitti sitten huomionsa puuhun. Johnin sanat riittivät ja akita pysytteli hiljaa, tuijottaen puuhun.

// voisimme varmaan vähän pitkittää tätä matkaa ja tehdä tuossa pari peliä muilla alueilla, joilla ryhmät voisivat levähtää, ettei heti hypätä suoraan asiaan? //