Matkaan mars!

Gin

Gin ei odottanut enempää. Heti kun vain mahdollista, akita ponnisti vauhtia takajaloillaan ja sinkoutui kovalla voimalla ja vauhdilla kohti Yurusenaita. Suurempi voima olisikin nyt tarpeen. Gin, joka oli ollut vielä hyvin nuori iskiessään Madaraa, ei olisi välttämättä pärjännyt yhtä hyvin kuin nyt. Akita sinkosi oksan kohti Yurusenain ammottavaa kitaa, ja loikkasi sitten itse sivuun, toivoen, että hirviö ei ehtisi sulkea suutaan.

Yurusenai

Hirviö ei tajunnut juonta ajoissa. Se näki oksan mutta tajusi juonen vasta ku kärki jos kosketti sen kurkkua. Oksa upposi ja verta purskahti rääkyvän hirviön kurkusta. Hetkessä se hiljeni ja lyyhistyi muttei kuollut viellä. Se oli palauttanut P7:n omaan persoonaansa. "En ole... paha..." se sai koristua veren seasta nyt selvästi muuttuneella sävyllä.

Gin

Gin pysähtyi hengästyneenä ja kääntyi katsomaan. Hyökkäys oli onnistunut. Gin kuitenkin hämmästyi, kun Yurusenai alkoi puhua. Gin ei saanut sanoista kunnolla selvää, ja tajusi ne vasta hetken ajattelun jälkeen. "Mitä?" Gin kysyi sitten ja astui lähemmäs, mutta pysyi varuillaan.

Akame

Kishu käveli rauhallisesti Ginin vierelle ja loi hirviöön hämmästyneen katseen. Kuolemaisillaan oleva peto väitti, ettei ollut paha. Akamen oli kuitenkin erittäin vaikea uskoa sanoja tosiksi, sllä olennon teot eivät lainkaan tukeneet tuon väitettä hyvyydestään. Iga vilkaisi kysyvästi Giniä ja käänsi katseensa sitten takaisin Yurusenaihin.

John, Chitan ja Yurusenai

Chitan seurasi korvat tarkkana tilannetta. Se tiesi, että hirviö puhui totta koska toisessa oli jotain samaa kuin tässä itsessään. Kaksi taistelevaa persoonaa.
John ei uskonut hirviötä ja suunnisti sen eteen murisemaan. "Valehtelet!" se murahti ja oli valmis tappamaan jos Gin käskisi lopettaa hirviön. Yurusenai ei sakemannista välittänyt. Vaivoin se sai silmänsä käännettyä kohti Giniä. "Ihmiset... saivat minut... sekoamaan," se takelteli korisevalla äänellä veren pulputessa sen kurkusta.

Gin

Gin katsoi nopeasti Akamea takaisin ja siirtyi sitten lähemmäs Yurusenaita. Pelottomasti akita asteli aivan hirviön vierelle ja katsoi pulppuavaa, tuoretta verta. Hetkessä akitan viisaisiin silmiin syttyi myös sääli. Gin tajusi, millainen vihollinen ihminen saattoi olla. Akakabutokin oli muuttunut miltei harmittomasta ihmissyöjäkarhuksi ihmisten takia. Ja Kaibutsu oli ihmisten manipuloima koira, samoin kuin Yurusenaikin näytti olevan. "Todella surullista, että ihmiset tekivät sinulle niin...Olen pahoillani." Gin sanoi sitten. Se ei tiennyt, mitä voisi tehdä, sillä Yurusenai tuskin enää eläisi kauaa. Siksi akita tahtoi, että toinen saisi kuolla ilman, että mitkään asiat jäisivät vaivaamaan. "Mikä on nimesi..?" Gin kysyi sitten. Ikään kuin se olisi keskustellut tavallisesti jonkun kanssa. Akita pysyi rauhallisena, tilanteesta huolimatta.

Yurusenai

Hirviön tietoisuus häilyi. Kuolema saapui nopeasti ja kusikaili jo suuren pedon korvaan. Silti se pystyi vielä luomaan vilpittömän katseensa Giniin. Se ei syyttänyt toista. Se syytti ihmisiä jotka olivat herättäneet tuon sisäisen hirviön. "Yurusenai..." se onnistui vielä korisemaan mutta sulki sitten silmänsä. P7 oli kuollut ja saanut viimein rauhan.

Gin

Gin katsoi Yurusenaita vielä viimeisen kerran silmiin tuon ollessa elossa. Akita tiesi toisen kuolevan näillä sekunneilla, ja pian tuo vetikin viimeisen hengenvetonsa. Hetkeksi Gin sulki silmänsä ja huokaisi syvään. Kun akita avasi ne uudelleen, niiden neutraali katse oli palannut. "Viedään ruumis pois täältä." Gin sanoi sotureille, jotka siirtyivät hirviön ruumiin luo. Tarvittiin paljon sotureita, jotta nuo saivat sitä liikutettua. Gin katsoi Akamea (?). "Todella surullista, että ihmiset tekevät tällaista. Mutta parempi näin, hirviö ei kyennyt hallitsemaan itseään." Akita tuumi.

Andy

Sakemanni oli saapunut Machikan edellä metsikköön Gajyon lähistölle ja hidasti vauhtiaan. Uros huomasi heti vähentyneen vartioinnin ja arveli, että Gajyolla oli tapahtunut jotain. Andy käveli määrätietoisesti Gajyon suuntaan, vilkuili ympäristöön ja sitten Machikaan päin. "Kaikki kunnossa? Olemme kivenheiton päässä sieltä."

Machika

Narttu oli valppaana ja kuunteli tarkasti ympäristöään ja haistoi yhtääkkiä lähellä jonkin eläimen, joka ei ollut mikään tämän tunteva eläin. Hajuun sekoittui myös kuolema, mikä sai nartun ymmälleen. Tuo haistoi myös paljon verta ja päätteli, että lähellä oli tapeltu ihan äskettäin. Machika kuuli toisen äänen mikä sai tämän hätkähtämään ja vastasi nopeasti. "Olen ihan kunnossa, mutta kannattaa keskittyä. Edessämme voi olla jotain kamalaa." Tuo sanoi rauhallisena ja mietti miksi kaikkialla oli niin hiljasita, edes linnut eivät laulaneet.

Cheri

Narttu ei ollut hidastanut vauhtiaan lähdettyään ja oli juuri saapumaisillaan Ohuun. Nuori naaras huomasi edessään paljon pahaa ja haistoi veren hajun. Se hiljensi vauhtiaan ja katseli tarkasti ympärilleen, vihollisten varalta. Pian Cheri saapui pienelle aukiolle jonka keskellä kökötti vuori. Cheri hiljensi vauhtinsa vielä kävelyyn ja lähestyi vuorta hyvin varovaisesti.

Andy

Uros käänsi katseensa eteenpäin Machikasta ja hiljensi hieman vauhtiaan. "Aloinkin epäillä niin... Uskoisi että täällä olisi vartioita." Andy vastasi varmalla äänellä. Sekin haistoi verta edessäpäin. "Onkohan siellä sattunut jotain?" Tämä vielä kysyi. Hiljaisuus loi jännittyneen ja epävarman tunnelman, joka kasvoi joka askeleella.

Machika

Narttu hidasti myös vauhtia ja alkoi pikkuhiljaa oikeasti epäillä, että Gajyolla olisi käynyt jotain vakavaa. Toisen kysymys ja ilmapiiri saivat tunnelman vain jännittymään entisestään ja Machika vastasi mahdollisimman pelottomalla äänellä. "Se voi olla mahdollista, mutta arvioidaan tilanne vasta siellä." Tuo sanoi ja tunnelma alkoi olla hyvin epävarma ja jännittynyt.

Cheri

Cheri käveli hyvin määrätietoisesti linnoitusta kohti, kunnes pysähtyi ja alkoi kuunnella taas ympäristöään. Se aisti kaksi henkilöä jossain takanaan ja kääntyi ympäri ja katseli näkyikö muita. Narttu alkoi kuitenkin epäillä ja kääntyi hitaasti takaisinpäin, nyt se näki kaksi muuta henkilöä.

Machika

Narttu tuli hiukan lähemmäksi Andyä, koska oli haistanut toisen koiran ihan lähellä ja ei voinut sanoa varmaksi tämän aikeita. "Andy näetkö jossain lähellä toisen koira? Minä ainakin haistan ja kuulen sen." Tuo sanoi ja valppaasti kuunteli siihen suuntaan missä uskoi toisen koiran olevan. Machika tiesi, että vieraalla koiralla ei varmaan olisi mitään pahaa mielessä, mutta aina kannatti olla varovoinen, kun ei voinut nähdä toisia.

Andy

Uros pysyi paikallaan toisen tullessa lähemmäksi, käänsi katseensa Machikaan päin tämän kertoessa toisesta koirasta ja tähyili ympäriinsä, sekin haistoi tuntemattoman koiran ja huomasi tämän edessäpäin. "Edessäpäin on joku... En tiedä kuuluuko Ohun laumaan." Andy sanoi varmalla äänellä ja otti pari askelta eteenpäin, kohti vierasta koiraa.

Cheri

Cheri arasti vieraita huomatessaan toisten huomanneen sen. Cheri rentoutui kun huomasi etta toiset eivät hyökänneet. Cheri kulki hitaasti vieraita kohti hyvin varuillaan.

Machika

Narttu oli utelias ja halusi tietää olisiko vieras koira vihollinen, mutta ei halunnut ottaa sitä riskiä, että olisi joten se päätti pysytellä Andyn lähellä. Uroksen varma äänti toi rauhallisuutta tilanteeseen, mikä oli hyväa asia. Kuulin Aandyn ottavan muutaman askeleen eteenpäin ja Machika otti myös perässä. Jäimme Andyn kanssa paikoillemme odottamaan miten vieras suhtautuisi. Kuulin hänen ottavan muutaman askeleen meitä kohti ja ainakaan askelten perustella hän ei ollut hyökkäävä.

Andy

Andy tuijotti tarkasti viearasta ja päätteli ettei tämä ollut hyökkäämässä. "Ei mitään hätää, tämä ei ole vihamielinen." Andy sanoi rauhallisella äänellä Machikalle ja otti vielä muutaman varman askeleen Cheriä kohti. "Kuka olet? Kuulutko Ohuun?" Uros kysyi varmalla äänellä vieraalta.

Cheri

Cheri pysähtyi toisen kysyessä kuuluiko tämä Ohuun. ''En kuulu Ohuun, ssavuin vasta.'' Cheri odotti hetken ennen kuin vastasi toiseen kysymykseen. ''Nimeni on Cheri.''

Machika

Narttu antoi itsensä hiukan rentoutua, kun Andy kertoi, että vieras ei ollut vihamielinen. Tuo kuunteli tarkasti vieraan äänensävyä, joka oli esitellyt itsensä Cheriksi. Kuullessani nartun äänen alkoin keskittyä ja käyttää mieli tekniikkaani ja katsoin toisen mielenlaadusta oliko tämä puhunut totta. Muutaman sekunnin olin toisen mielessä, kunnes sain haluamani tiedon ja tiesin hänen puhuvan täyttä totta. Menin lähemmäksi Andya ja hiljaa kuiskasi tämän korvaan. "Käytin tekniikkaani ja tiedän, että hän puhuu totta." Sanoin varmalla äänellä.

Andy

Andy tutkaili katseellaan vierasta ja päätteli, että tämä puhui totta eikä ollut vihamielinen. Uros aikoi kertoa oman nimensä, mutta Machika tuli lähemmäksi ja kuiskasi mitä oli saanut selville tekniikallaan. Andy käänsi katseensa Machikaan. "Tekniikalla?" Andy kuiskasi yllättyneellä äänellä. "Selitä myöhemmin, tutustutaan vieraaseen, jos tämä tosiaan puhuu totta." Uros jatkoi ja käänsi katseensa taas Cheriin. "Olen Andy..." Uros sanoi ja odotti Machikan kertovan omansa myös, Andy ei itse esitellyt Machikaa sillä ei tiennyt, haluaako tämä tehdä sen itse.

Cheri

Cheri kuunteli kun Andy esittäytyi vieraat eivät olleet vihamielisiä. Naaras odotti että toinenkin koira esittäytyisi. Cheri huomasi jo kaukaa että toinen turvautui Andyyn. Se uskoi toisen puhuvan totta nimestään.

Machika

Narttu nyökkäsi toisen sanoille ja ajatteli kertoa toiselle tämän tekniikasta, näiden ollessa kahdestaan. Machika oli heten hiljaa, kun uros oli esitellyt nimensä ja sanoi sitten Tuo alkoi huolestua, koska Andyllä oli isäntä ja näillä alkoi pikkuhiljaa olla kiire. "Andy pitäisikö meidän etsiä setäsi? Isäntäsi saattaa huoleastua, jos sinusta ei kuulu mitään." Narttu sanoi huolissaan ja mietti olisiko aamuun pitkä aika.

Andy

Uros käänsi katseensa Machikaan ja sitten taivaalle. "Olet oikeassa. Pitää kiirehtiä..." Andy vastasi jaastui vielä pari askelta Cheriä kohti. "Valitan, meidän on mentävä..." Tämä sanoi Cherille ja jäi vielä odottamaan jos toinen vastaisi.

//Pahoittelen myöhäistä vastausta.//