Perääntyneet

Hakuro, Gale, John ja Destiny

Gale hymyili siskolleen leveästi. Toinen oli ainoa pentu jota Gale kunnioitti eikä yrittänyt hallita ja dominoida. "Minun siskoani ei kiusata. Isona olet varmasti heidän yläpuolellaan." Gale ylisti toista vaikka tulisi itse olemaan toisen kanssa ylimmistössä.
John oli juuri alkanut heräilemään. Taintumisen jälkeen se oltiin siirretty isomman luolan sivuluolaan koska kaikki tiesivät tuyon tahjtovan omaa rauhaa. Destiny oli kuitekin myös rakkaansa kanssa. Se hymyili kun John heräsi vaikka hymy olikin epävarma kaiken takia. John ei hymyilllyt vaan mökötti koska oli menettänyt korvansa Hougenille. Se oli myös hyvin kipeä mutta ei sanonut mitään. Apu saapui kuitenkin kuin tilauksesta kun kaks moottorivenettä ajoivat rantaan palauttamaan hoidettuja koiria. Hakurokin oli kuin uusi kira sen loikatessa veneestä ennen Hidetoshia rantaan. "Olette pitäneet alueeni siistinä. Hyvä." Hakuro sanoi pirteästi.

Bea & Shiroka

Bea katsoi ihmeissään, kun moottorivene saapui. Ihmisen nähdessään Bea katsoi Galeen. "Mikä eläin tuo on?" Bea ihmetteli, sillä ei ollut koskaan nähnyt ihmistä. "Sehän kävelee kahdella jalalla.. ja on kumman näköinen.." Bea ihmetteli ja huomatessaan Hakuron narttu hymyili leveästi, vaikkei ollut toista nähnytkään. "Sinä olet varmaan se Hakuro, jonka aluetta tämä on?" Bea kysyi sitten. Shiroka tuli rantaan ja näytti vakavalta. "Täällä on tapahtunut paljon poissaollessanne... Gin on vienyt joukot ulkomaille ja John perheineen vieraillut Gajyolla. Destiny ja John kärsivät molemmat fyysisesti ja henkisesti, mutta pennut taisivat toipua vain ikävien muistojen kera.." Shiroka raportoi, sillä tämä oli Hakuron aluetta ja koiran oli kerrottava tuollekin uutiset.

Hakuro ja Gale

Hakuro kuunteli hyvin vakavana Shirokan uutiasia ja vilkuli sairasluolalle päin etsien katseellaan Johnia. "Ovatko he luolassa?" Hakuro kysyi ja vlkaisi Hidetoshia joka auttoi koirai veneestä. "Jos kaikki ovat kuitenkin hengissä, ei ole mitän hätää. Gin varmasti hämmentyy uutisista kun palaa mutta luulen että lähinnä Johnin ja Destinyn ego sai kolauksen. Fyysiset vammat eivät ennenkään Johnia kovin haitanneet." Hakuro totesi ja sitten huomasi Hidrtoshin seisovan melkein vierellään jotain etsien. Husky haukahti ja sai miehen huomion. Se osoitti päällään suunnan sinne missä John olisi. "Ja teille tiedoksi pennut. Nuo kaksijalkaiset ovat ihmisiä. Menkäää tuon miehen perässä vanhempienne luokse." Hakuro sanoi ja istui sitten alas. "Ja kyllä, minä olen Hakuro." Uros sanoi sitten vielä ystävällisesti. Samassa Gale haukahti pienellä äänelään ja ryntäsi nopeasti Hidetoshin ohi kohti luolaa.

Bea & Shiroka

"Okei!" Bea huudahti ja lähti sitten Galen perään.
Shiroka nyökkäsi. "Niin.. tai näin. Dorago raiskasi Destinyn." Shiroka sanoi sitten. "Toivon vain, ettei jälkeläisiä tule." Shiroka sanoi sitten huokaisten.

Hakuro

Husky järkyttyi silminnähden siitä mitä Destinylle oltiin tehty. "Se perhanan idiootti meni kyllä lian pitkälle!" Hakuro huudahti vihaisena tarkoittaen Doragoa. "John on varmaan aika raivoissaan. Ja toivotaan ettei Destinytule tiineeksi." Hakruo sanoi sitten ja pudsti päätään.

John ja Gale

Gale ryntäsi luolaan ja heti isänsä luokse. 2Olet hereillä. Sattuuko sinuun?" Gale kysyi huolisaan ja John yritti edes hiukan hymyillä. "Heräsin vasta ja kyllä sattuu." John yönsi koska suostui myöntämään totuude ainoastaan pennuille.

Smith

"Toivotaan tosiaan..." Smith vastasi Crossille ja seisoi sitten hetken hiljaa tarkkailen tilannetta. "Jonkun pitäisi opettaa pennuille tapoja ja kertoa heille myös se, että upseeriksi ei synnytä, vaan paikka pitää ansaita itse." Smith lisäsi sitten ja käänsi katseensa paikalle tulleeseen Hakuroon. "Kappas, nallejen surma on palannut." Smith sanoi ja naurahti pienesti, mutta vakavoitui sitten, koska toisten puheen aihe oli sen verran vakava, että siinä ei sopinut vitsailla.

Hakuro ja Cross

Hakuro virnisti Smithille ja nousi sitten ylös katsahataen alueen läpi nopeasti. Cross taas hymyili Smithille lempeästi. "No, ehkä jotkut pennut vain ovat tuollaisia jo nuorina." Narttu totesi koska tiesi paljon pennuista ja etenkin niiden kasvatuksesta.

Shiroka & Bea

Shiroka katsoi Hakuroon nyökäten. "Niin.." Uros vastasi sitten ja huokaisi. Samassa Smith ja Cross tulivat paikalle. Noiden jutellessa Shiroka vetäytyi taas omiin oloihinsa.
Bea katsoi isäänsä huolissaan. "Onneksi pääsimme pakoon sieltä.." Narttu sanoi sitten.

Isanagi, Orion & Takuya

Orion makoi vain tylsistyneenä meren lähellä ja katsoi välillä merelle. Se käänsi katsensa Daisukin ja Hidetoshin kun ne toivat Hakuron ja muut takaisin. *Miten ihmeessä voi olla näin tylsää?* Orion tuumi. Takuya murahti pienesti huomatesaan ihmisten tulevan takaisin. Sitten se lähti pienelle jaloitelulle. Isanagin korvat menivät taas hieman luimuun huomatesaan Hidetoshin ja istahti hetkeksi alas kääntäen katsensa luolaan.

John

Uros hymyili pennuilleen lempeästi. "Niin. Teit uhkarohkean teon kun tulit sinne. Huomaa keneen olet tullut." Uros kehui vaikka olikin silloin pelännyt toisen puolesta kovasti. Samassa Hidetoshi tuli luolaan ja istui koirien lähelle. "Voi teitä kahta. John, sinun pitäisi pitää huolta itsestäsi enemmän." Hidetoshi sanoi.

Bea

Luolassa olevat muut koirat lähtivät ulos hiukan epäillen, tai painautuivat seiniä vasten Hidetoshin tullessa sisään. Bea ei kuitenkaan pelännyt miestä, vaikka siirtyikin hiukan lähemmäs Johnia vähän ihmeissään. Toinen oli niin suuri ja niin.. oudon näköinen. Bea kurotti kuonoaan ja haisteli varovaisesti Hidetoshin jalkaa, kunnes peräytyi takaisin.

John, Destiny ja Gale

Gale siirtyi uteliaasti lähemmäs miestä. Se haisteli toisen kättä, Hidetoshin sitä ojentaessa. Sitten mies uskaltautui siittämään pentua ja Gale oikeastaan piti siitä. Destinyn epäileväisestä katseesta huolimatta uskalsi Hidetoshi nostaa pennun syliinsä. "Komea poika teillä." Mies totesi samalla kun laski pennun alas. "Ja kaunis tyttö." Tuo sanoi sitten, tarkoittaen nyt Beaa ojantaen sillekkin kätään. John laski pääänsä maahan.

Bea

Vaikka Bea ei tiennytkään, mitä toinen sanoi, tunnisti pentu tuon äänensävyn miellyttäväksi. Kun toinen nosti Galen syliinsä, Bea hiukan säikähti, mutta rauhoittui sitten, kun mitään pahaa ei sattunutkaan. Hidetoshin laskiessa varovasti kättään Beaa kohti, narttu hiukan perääntyi luimien, mutta uskaltautui sitten haistelemaan toisen kättä. Hidetoshi silitti Beaa varovaisesti ja hetken hölmistyneenä Bea katseli ja tunnosteli kättä, kunnes rentoutui ja nuolaisi varovaisesti miehen sormia.

Destiny ja John

John katsoi miestä maasta ja Hidetoshi oli selvästi huolissaan. "Annatteko minun tutkia ensin teidät ja sitten pennut?" Mies kysyi ja John päästi pienen haukahduksen myöntyäkseen. Se näytti eleillä Destinylle että narttu voisi olla ihan rauhassa. Rennosti narttu käntyikin kyljelleen ja antoi miehen ruveta tunnustelemaan vatsaansa.

Bea & Raian

Bea katsoi kun Hidetoshi tutki Destinyä. Raian oli tullut luolan lähettyville, sillä sitä kiinnosti, miten Hidetoshi toimi, ja halusi ottaa jotain opikseen. Sakemanni ei kuitenkaan mennyt perimmäiseen luolaan häiritsemään perhettä, vaan tyytyi katselemaan kauempaa.

Destiny ja John

Destiny oli ihan hiljaa ja antoi miehen tehdä tutkimuksia. Narttu ei ehkä hirveästi pitänyt vatsansa painelusta mutta kenties tuo saisi nopeammin tietää, oliko Doragon teko vaikuttanut tähän. Mies selvästi huomasi jotain koska muiden tutkimusten jälkeen Hidetoshi siirtyi taas painelemaan nartun vatsaa. Mies myös kurtisti mietteliäänä kulmiaan. "John, eikö yksi pentue riitä vai onko tapahtunut jotin muuta?" Mies kysyi sitten kääntäen katseensa urokseen. Johnin ilme oli siinä sekunnissa muuttunut järkyttyneeksi. Hidetoshi arvasi jotain tapahtuneen koska olivatan molemmat koirata pahassa kunnossa. Samalla mies kuitenkin kaivoi taskustaan salvaa ja alkoi hieromaan ainetta Destiyn haavoihin.

Bea

Bea ei ymmärtänyt puhetta vaan katsoi vain hymyillen Hidetoshia kun tuo hoiti Destinyä. Vilkaistessaan isäänsä Beakin kuitenkin järkyttyi. Bea ei kuitenkaan uskaltanut kysyä mitään.

// laitan sulle yksää Battouga... (; //

John ja Destiny

Destiny oli järkyttynyt diagnoosistan eikä sanonut sanaakaan. Se vain kääntyi masentuneena kyljelleen Hidetoshin hoidettua haavoja. "Sinun vuorosi John. Katsotaanpas ensin korvaa ja sitten rintaa..." ies sanoi rauhallisesti ja John nosti heikosti päänsä toisen polvelle. Hidetoshi hoiti ensin korvaa ja siten John kääntui vinkaisten selälleen. Rinta näytti hyvin pahalta, olihan siihen porautunut vihollisen kuono ja hampaat. Kuitenkin Hidetoshi tiesi mitä tehdä. Mies puhdisti haavaa ja levitti salvaa. Koko ajan Johniin sattui.

Shizuka & Izo

Shizuka kohotti pätään kun huomasi Hidetoshin. Se katsoi jonkin aikaa kun mies hoiti Johnin ja Destinyn haavat. Izo oli laittanut mukulle ja seurasi tilannetta. Se katsoi välillä Hidetoshia, mutta käänsi katsensa sitten muihin.

Smith, Ben

Smith nyökkäsi Crossille pienesti ja hymähti. "Ehkä..." Sitten vanhus käänsi katseensa Hakuroon, matta ei sanonut mitään.

Ben makasi pienessä luolassaan ja nukkui. Vanha tanskandoggi ei yleensä nähnyt unia, mutta nyt näki. Benin uni oli oikeastaan painajainen. Vanhus näki Gajyon, jonka laella seisoi naurava Dorago. Aluksi ben ei tiennyt mille sakemanni nauroi, mutta pian tuo näki Gajyon juurella kuolleen Ginin. Sitten taas nauravan Doragon, mutta nyt tuon ja koko Gajyon taakse kasvoi suuri ja tumma hahmo. Ainoa väripiste Benin unen jätissä oli yksi kiiluva keltainensilmä. Hahmo kohotti valtavan käpälän joissa kimaltelivat valkeat kynnet ja iski Doragon ja Gajyon huipun paloiksi. Samassa hahmo muuttui värilliseksi ja Ben tunnisti tuon. Akakabuto, ei... Gaki.
Samassa Ben heräsi ja haukkoi hetken henkeään. Tanskandoggi oli jo täysin unohtanut kaikkia koiria uhkaavan vaaran. Vaaran joka ei erotellut koiria laumoihin...

Bea & Raian

Bea katsoi huolissaan isäänsä, johon selvästi sattui. Sitten narttu käveli äitinsä luo ja istui tuon viereen. "Ei se haittaa äiti... ei se ole sinun syysi." Pentu yritti lohduttaa.

Raian kävi vaihtamassa makuualustoja luolaan, jossa Ben oli. Tuo säpsähti niin yllättäen hereille, että Raian säikähti itsekin. "Hui.. näitkö painajaista, Ben?" Raian kysyi toiselta ja levitteli sitten makuualustat luolan lattialle.

Destiny Narttu hymyili lempeästi tyttärelleen vaikka se tiesikin tilanteensa huonoksi. Se kantoi paholaisen pentuja ja tiesi että syntymän jälkeen tämä leimattaisiin luultavasti petturiksi vaikkei tahtonutkaan uskoa sitä että Doragon aikeet olivat onnistuneet. ''Bea, olen raskaana vihollisten johtajalle. Se saa minut tuntemaan syyllisyyttä siitä että ne ylipäänsä saivat tilaisuuden siepata teidät.'' Destiny sanoi surumielisesti.

Bea

Bea ei tiennyt, miten lohduttaisi äitiään, joten se vain asettui makaamaan toisen viereen. "Ei se haittaa.. me kuitenkin pääsimme pakoon. Ehkä pennuista tulee ihan hyviä sotureita ja Dorago ei hyödy siitä mitään." Bea yritti piristää ja hymyili sitten.

Gale, Destiny ja John

Narttu painoi hiljaisena päänsä toisen ylle.(?) Samalla se hymyili vaikkakin hyvin haikemielisesti. "Toivottavasti koska muuten en anna itselleni mitään anteeksi." Narttu sanoi sitten vielä ja tarkkaili Johnia joka irvisteli kivusta. Hidetoshi joutui rintahaavaa puhdistamaan myös sisältä joten se sattui paljon. Lopulta mies päsi kuitenkin tikkaamaan haavan umpeen. Arpeututessaan se vahvistaisi uroksen rintaa sydämen kohdalta. Huonolla turilla olisi voinut käydä niin että Dorago olisi saattanut osua sydämeen. Myös Gale mönkin äitinsä viereen ja painautui samalla vasten siskoaan.(?)

Bea

Galen tullessa viereen Bea viimein rauhoittui. "Toivottavasti isä toipuu nopeasti.. sotaan ei varmaan ole enää kauan aikaa." Bea sanoi sitten hiljaa ja katsoi Hidetoshia, joka hoiti Johnia.