Yksinäinen kulkuri

Kawai

Pentu katsoi hämästyneenä toista; koska kukaan ei ollut ennen kysynyt hänen elämästään mitään." Hyvä on, kerron mitä tiedän ja muistan." Se sanoi ja meni istumaan Burakukun lähelle." Tiedän vain sen että isäni Maxime oli Venäjän sotakoirien johtaja ennen kuin antoi paikkansa Viktor nimiselle pahantekijälle. Venäjän sotakoirien johtajan päämäärä oli vallata japani, mutta epäonnistuivat. Maxime ja tätini Lydia vaihtoivat puolta Ohun laumaan. En tiedä hirveästi nykyisestä tilanteesta, mutta kuulin äidiltäni että Venäjän sotakoiria johtaa nykyään Bozlef niminen koira." Se sanoi ja odotti toisen reagointia.

Burakuku

Burakuku kuunteli kawain tarinaa tarkasti oli hän kuullut jostain isommasta kahakasta oussa mutta siihen tiedot loppui. Hänen vieressä oli ison armeijan pentu jolla oli kaikki mahdollisuus kasvaa johtajaksi. Burakuku oli mietteliäs katse "Sanoit aiemmin ettet voi palata mitä sillä tarkoitat?"

Kawai

Kawai mietti hetken sanomisiaan ja vastasi sitten." En voi palata koska en tiedä mihin mennä tai edes missä olen. Ja en muutenkaan voi lähteä takaisin kotiin näin heikkona." Se istuutui ja katsoi taivaalle." En osaa edes suunnistaa tähdistä." Se lisäsi vielä ja katsoi toista mietteliäänä.

Burakuku

Burakuku kuunteli ja mietti sanoja."No ei kai se haittaa jos opetan sinut metsästämään jotta pärjäät myös". Burakuku haisteli ja kuunteli ilmaa etsien saalista.

Kawai

Kawai nyökkäili kiitollisena." Voi kiitos, milloin aloitamme harjoittelun?" Se kysyi ja katsoi toista uteliaana. Kawain silmät säihkivät innokkuudesta ja se odotti härkeämättä mitä se tulisi oppimaan.

Burakuku

Burakuku kuunteli vastauksen toisella korvalla hän ei haistanut nyt mitään joka olisi syötävää. "Huomenna nyt ei ole mitään lähellä etsitään suoja yöksi ja voit syödä tuon lopunkin linnun minä kyllä pärjään." Burakuku rupesi etsimään suojaisaa paikka heille.

Kawai

Kawai nuuski itsekkin ilmaa muttei aistinut mitään." Oletko tosissasi." Se sanoi ja katsoi lintua. Piakkoin se nousi seisomaan ja käveli linnun luo ja nosti sen suuhunsa." En tarvitse sitä ainakaan nyt." Se sanoi ja katsoi Burakukua odottaen jonkinlaista lähdön merkkiä.

"[b]Burakuku"

Burakuku haisteli ilmaa ja sitten katsoi pentua "Lähdetään kiertelemään ja etsitään suojapaikka yöksi." Burakuku nousi korkeamalle ja katseli pentua ja rupesi juoksemaan.

Kawai

Kawai nyökkäsi vanhemmalle koiralle ja alkoi seurata Burakukua." Hei, setä!. Tiedätkö mitään missä olisi hyvä suoja, josta saisi hyvin metsästettyä?" se kysyi toivoen että toinen tietäisi jotein tästä paikasta.

"Burakuku"

Burakuku juoksenteli edellä ja katseli ympärilleen etsien suojaa yöksi."En tiedä olen vasta tullut tälle alueelle joten opit myös sen taidon."

//Kirjoitan tämän nyt loppuun//

Kawai & Sirius

Kawai seurasi Burakukua hetken ennen kuin säikähti salamaa ja nopeensi vauhtiaan ja katsoi useammin eripuolille. Hetken päästä Kawai näki suojaisan paikan jonne he voisivat mennä." Tuolla on luola!" Pentu huusi ja juoksi luolan suulle. Hetken päästä Kawai käänsi päänsä Burakukuun päin, seuraisiko toinen, mutta hän ei nähnyt toista missään! Hän oli siis taas eksynyt. Vain sen takia kun hänelle oli tärkeämpää löytää suoja kuin seurata uutta ystäväänsä ja pelastajaansa. Kawai alkoi hetken päästä itkeä ja säpsähti kun kuuli murinaa luolasta, pian salama välähti ja Kawai näki luolassa suuren karhun."Mitä karhut täällä tekevät?!" Kawai ajatteli ja juoksi hetken eteenpäin, mutta oli liian hidas karhun hyökätessä. Karhun hyökkäsi oikealla tassullaan ja jätti pennun selkään syvät ja ilkeät haavat. Pian karhu hyökkäsi uudestaan ja Kawain loppu oli jo päätetty, mutta pian kuului uhkaava ulvahdus ja Sirius hyökkäsi karhun kimppuun ja sai osakseen kylkeen haavan." Mene jo!" Sirius käski ja hyökkäsi taas karhun kimppuun. Kawai katsoi vielä kerran taakseen ja pian se lähti lopullisesti pois tästä paikasta Kyushuun päin. Sirius hyökkäsi kylki verta vuotaen takaisin karhun kimppuun. Sirius sai pitkän taistelun tuloksen karhun pään irti ja tuo kaatui maahan. Sirius itse oli niin pahasti loukkaantunut että ei voinut muuta kuin jäädä siihen makaamaan ja odottamaan kuolemaa. Viiden minuutin päästä Sirius huomasi että sade loppui ja aurinko paistoi tätä kohti pilven raosta ja kuivatti sen turkin. Nyt hän pääsisi viimeiselle matkalle.


//Kawai poistuu ja Sirius kuolee. Jotkin jo odottivat tätä ropetusta. Anteeksi viivästyminen.//

"Burakuku"

Burakuku katseli luolaa ja pökertyi hetkeksi kun salama iski lähelle. Burakuku katseli ja huuteli kawaita mutta ei nähnyt sitä joten hän juoksi suojaan johonkin luolaan odottamaan sateen loppua. Burakuku nukkui sateen loppumista mutta kuunteli taistelun ääniä sateen lomassa sydän ulvoi päästä katsomaan mutta hän sai pidettyä itsensä kurissa. Aurinko näkyi pilvien takaa ja sade loppui. Burakuku lähti etsimään kawaita mutta mitä hän löysi kuolleen koiraan joka näytti akita koiralta.Hän näki syvät arvet sen selässä ja haisteli läheisen luolan suuntaan. Hän haistoi jonkun isomman eläimen tuokson ja uteliaisuus voitti Hän näki karhun ruumiin päättömänä ja katseli ruumista. Hän meni akitan ruumiin luokse "Voi kun noin nuorena pitää lähteä tästä maailmasta tuommoinen uros" Hän mutisi koiralle "Ainakin voin haudata sinut tuohon lähelle ja kertoa sinusta tarinoita". Burakuku kaivoi haudan ja siirsi akitan ruumiin siihen täytti haudan ja pani kiven päälle. Hän etsi kawaita mutta haistoi vain vaivoin sen hajun luolasta ulkona vesi oli huuhtonut hajun pois eikä enää saanut vainua kawaista mutta sentään oli sentään päässyt pakoon karhua. Hän katseli akitan hautaan vielä kerran juoksi vuoren jyrkänteelle ja ulvoi sydämmen edestä akitan urheutta ja
epäitsekkyyttä. Burakuku lähti kohti kaakkoa unohtamatta akitaa.

//Burakuku lähtee kohti ohun kaakkon osaa. Joo ei haittaa toivottavasti en sotkenut siriuksen juonta kun hautasin sen burakuku sattuu kunniottaa urheita\\

//Et yhtään Ihan kiva että joku sen hautasi.//