"Me olemme tappajia." (Kaksinpeli)

//Amarath voi tulla tänne, muita ei koska paikka on salainen.//

Ikagawashi

Heti salaisen polun läpi päästyään musta susi meni juomaan. Se laskeutui melkein makuulle lammen rantaan ja joi. Koska oli tullut syksy vesi oli jo ihan kylmää. Silti tuo pujahti sinne pesemään veren itsestään. Rannale noustuaan tuo ravisteli turkkinsa ja kiillostti samalla tikareitaan kun kävi makuulle pienelle kivelle.

// nyt vasta löysin pelin, ohopss.. : D //

Kyuketsuki

Ketsuki pujahti pian Kagen perässä lammelle ja iski taisteluveitsensä rannan lähettyvillä olevaan runkoon odottamaan. Koirasusi oli janoinen ja joi muutaman pitkän kulauksen, kunnes Kage pujahti uimaan ja Ketsuki nosti hetkeksi katseensa. Toisen alkaessa kiillottaa tikareitaan, Ketsuki istuutui alas ja jäi odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Ikagawashi Kage tunsi katseen itsessään ja kääntyi kivellään kohti Ketsukia. "Menikö taistelu hyvin?" tuo kysyi. Oikeastaan kysymys oli typerä. Toinen oli elossa ja kunnossa joten sen on pakko olla sujunut hycin. ehkä Kage yritti lähinnä luoda keskustelua.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. Koirasusi oli saanut vain muutaman naarmun sinne tänne, mutta ne eivät olleet vakavia. Ketsuki kuitenkin käveli itsekin veden rantaan ja pulahti sitten veteen, puhdistaen turkistaan lian ja veren, jotka siihen olivat tarttuneet. Päästyään takaisin rantaan, Ketsuki ravisteli itseään voimakkaasti ja asteli sitten takaisin istumaan aikaisemmalle paikalleen.

Ikagawashi

Kage mietti hetken miten esittäisi asian joka oli pyörinyt jo hetken uroksen päässä. "Tiedätkös Ketsuki. Emme aio enää pysyä Ohun turvaliittolaisena. meidän on jatkettava sitä mihin ryhmäni perustinkin. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?" Kage sanoikin yhtäkkä ja tuijotti toista vakavasti. Varjoninjojen tehtävä oli suorittaa salaisia tehtäviä eri henkilöiltä, ei olla liittolainen suuren lauman kanssa.

// ohhoh, minulla ei ole aavistustakaan, miksi olen kirjoittanut koko ajan että "koirasusi" : DD //

Kyuketsuki

Ennen kuin Ketsuki oli seurannut Kagea salaiseen piilopaikkaan, koira oli joutunut syömään kaksi lintua, jotta saisi tarpeeksi verta elimistöönsä. Se oli alkanut pikkuhiljaa tuntea heikotusta parin kolmen päivän verettömyyden jälkeen, mutta tunsi olonsa taas normaaliksi. Koska oli hiljaista, Kagen sanat saivat heti Ketsukin mielenkiinnon. Koira kuulosteli hetken tuon sanoja, ja mietti Varjoklaanin alkuperäistä tarkoitusta. Vaikka toimintapa olikin Ketsukille vieras, niin epäröimättä Ketsuki nyökkäsi, olihan se uskollinen klaanilleen. "Ymmärrän." Ketsuki sanoi vielä varmistukseksi.

//Varmaan vaistonvaraisesti : D//

Ikagawashi

Kage oli tyytyväinen ja nyökkäsi. Oli aika palata töihin. "Hyvä. Me kaksi ja muu Varjoklaanista palaa pian salaisiin tehtäviin. Otamme vastaan tehtäviä muilta a vaadimme palkkiomme. Meistä tulee puolueettomia joten jos joku käskee vaikka murhat Ohulaisen, meidän on tehtävä niin," uros seliti vielä. Se ei voisi olla puolueellinen enää.

// Selvä (; Ovatko nämä muuten vielä Ginin luovuttamalla alueella? //

Kyuetsuki

Ketsuki nyökkäsi. Siitä tuntui oudolta, että se saattaisi joutua kääntymään aikaisempia liittolaisiaankin vastaan, mutta Ketsukilla oli se etu, ettei se ollut ehtinyt tutustua kehenkään noista, eikä ystävystyä kenenkään kanssa. "Ymmärrän. Klaanin tehtävä ei ole toimia liittolaisena." Ketsuki sanoi sitten vakaana.

//Nää olis jossain välissä voinu vaihtaa ja tää näitten piilopaikka on vaan näiden tiedossa : )//

Ikagawashi

Uros nyökkäsi toisen sanojen vahvistukseksi. "Silti en aio käydä Ohun ylimistöä tai heidän läheisiään vastaan. Gin on hieno uros enkä tahdo häntä klaanin kimppuun vaikka tuskin hän meitä löytäisi. Alemmat soturit hoidamme tarvittaessa," tuo lisäsi sillä ei tahtonut saada niskaansa Ginin vihaa vaikkei toista suuremmin kunnioittanutkaan.

// selvä (; //

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. "Silti niin saattaa käydä, jos tapamme jonkun, ja he saavat sen selville. Onneksi meitä ei niin vain tavoitetakkaan, ja Gin varmasti tietää sen." Ketsuki vastasi ja vilkaisi sitten nopeasti, että hänen veitsensä oli yhä tallella. Siinä se oli, puunrungossa kiinni. "Odotammeko siis, että palveluksiamme pyydetään, vai ilmoittaudummeko itse, esimerkiksi niille kaksosille?" Ketsuki kysyi sitten.

Ikagawashi

Uros naurahti kylmällä, tavallisella tavallaan ja virnisti. "Meillä on auttajia. Jokaisessa kaupungissa on ainakin yksi koira joka osaa etsiä meille asiakkaita. Lisäksi etsimme laumat ja ilmoittaudumme niille. Ohu tuskin meitä tarvitsee," uros selitti ja katsahti taivaalle. Pian olisi aika palata taas töihin.

Kyuketsuki

Ketsuki vain nyökkäsi. "Ohu ei ainakaan vaikuttanut siltä, että käyttäisi salamurhaajia. He taitavat olla oikeudenmukaisempia, kuin olen kuullutkaan.." Ketsuki sanoi. Oikeudenmukaisuus olisi kyllä hyvästä, mutta jos oli liian oikeudenmukainen, niin Ketsuki oli sitä mieltä, että se koituisi vielä kohtaloksi.

Ikagawashi

"Se on suurin syy miksi en ole halunnut olla liittolaisena enää pitkään aikaan. En ole henkilökohtaisesti järin oikeudenmukainen enkä ainakaan mikään armollinen uros," Kage selitti ja naurahti. Tuo oli luonteeltaan julma vaikka saattoi ystävilleen olla jotain aivan muuta. Töihin tuo suhtautui vakavasti ja ilkeästi toteutta kaiken loppuun saakka.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. Se ymmärsi. Se osasi olla ystävällinen, mutta koulutuksen ja menneisyytensä takia se myös saattoi olla häikäilemättömän julma, jos sen täytyi. Siksi varjoklaanin jäsenenä sillä ei tulisi tuskin olemaan ongelmia tehtäviensä kanssa. Ketsuki nousi seisomaan ja haki veitsensä, sillä pelkäsi pian hukkaavansa sen. "Mitkä ovat suunnitelmat tällä hetkellä?" Ketsuki tiedusteli, sillä tuskinpa he kauaa aloillaan pysyisivät.

Ikagawashi

Varjosusi hymyili toiselle vinosti. oli hyvä että uusi jäsen todellakin soveltui näin hyvin klaaniin. Toinen oli jo ansainnut koko klaanin luottamuksen joka ei olisi helppoa kelle tahansa. "Suuntaamme luultavasti ensin Kofuun ja käymmme läpi asiakkaidemme välittäjät," uros vastasi. Kofussa oli pari koiraa jotka etsivät avun tarvitsijoita klaanille.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi ja katsoi määrätietoisesti eteenpäin. "Odotammeko huomiseen, ja lepäämme, vai lähdemmekö jo tänä iltana, tai oikeastaan yönä?" Ketsuki kysyi. Aurinko oli jo hyvän matkaa laskemassa, ja pimeys nielaisisi koko alueen kitaansa hetkenä minä hyvänsä.

Ikagawashi Mustaturkkinen naurahti ja käänsi katseensa taivaalle. SiTten tuo suuntasi kaksiväriset silmänsä virnuillen Ketsukiin. "Me olemme Varjoninjoja. Elämämme yössä, iso osa meitä on pimeys," se vastasi ulvaisten kimeästi. Hetkessä paikalle ilmestyi kuusi sutta ja kissa. Koko porukka oli valmiina lähtöön. "Suuntaamme Kofuun ja ilmoitamme itsestämme asiakkaiden välittäjälle. Palaamme päivänukkumisrytmiin," uros selosti vielä.

Kyuetsuki

Ketsuki naurahti ja nyökkäsi. Kagen kutsuessa muut paikalle, aurinko ei enää näkynyt kuin punaoranssina hohteena taivaalla. Ketsuki siirtyi valmiusasemiin ja odotti, kunnes Kage lähtisi liikkeelle ensimmäisenä.

Ikagawashi

Kage vilkaisi vielä kerran kaunista piilolaaksoa ja antoi sitten kasvojensa palautua peruslukemille. Oli aika yhtyä varjoihin. Paikoiltaan susi ampaisi huimaan vauhtiin, suoraan puiden oksistoon ja sujahti salaista polkua pitkin pois laaksosta. Siitä tuo jatkoi matkaansa kohti Kofua.

//Ikagawashi poistuu//

// Ketsuki poistuu //