Varjojen paluu

Ikagawashi

Kage ilmestyi kuin tyhjästä kielekkeelle. Sieltä näki puiden yli estoitta kaupunkiin. Reunalla seisoen tuo suunnitteli ensimmäistä siirtoa. Kieleke oli sama jolla Ben oli muinoin joukkoineen seissyt ja esitellyt kaupunkia nuorelle Ginille ja muille. Kage ei sitä tiennyt.
Muiden ninjojen ilmestyessä paikalle, kissa asteli tuon vierelle ja istui. Se vilkaisi sutta kysyvästi. Näiden kahden välillä ei tarittu sanoja sillä nuo tunsivat toisensa niin hyvin. "Täällä jälleen," uros totesi sitten ja vilkaisi klaaniaan.

Kyuketsuki

Ketsuki ilmestyi muiden ninjojen kanssa samaan aikaan kielekkeelle, hiukan taaemmas Kagesta. Ketsuki ei ollut koskaan nähnyt Kofua tai kunnollista kaupunkia, joten katseli siksi mielenkiinnolla rakennuksia, jotka olivat aivan vieri vieressä. Kummallinen asumistapa ihmisillä... Ketsuki katsoi sitten Kagea hetken ja odotti heidän seuraavaa siirtoaan. Ketsuki oli hiukan jännittynyt, ajatellessan, millaisia tehtäviä he mahdollisesti tulisivat saamaan. Eihän koira ollut ollut mukana vielä yhdessäkään.

Ikagawashi Susi vilkaisi joukkojaan ja iski huomaamattomasti silmää Ketsukille, ikään kuin rohkaisten. Vaikkei toinen mitää pelkäisikään kertoi tuo ele myös luottamuksesta. "Eräs asiakkaiden välittäjä asuu aivan kaupungin laidalla. Hän on kotikoira mutta saa liikkua vapasti. Hän tietää jos meitä tarvitaan," uros selittti ja loikkasi matkaan. Se hyppäsi kielekkeeltä ja laskeutui kevyesti alhaalla olevaan puuhun, jatkaen matkaansa oksilla. Ei mnnyt kauaa että tuo saapui kaupubgin rajalle ja pysähtyi puuhin tähystämään.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi Kagen sanoille ja lähti muiden kanssa seuraamaan tuota. Koulutuksen saanut Ketsuki oli oppinut liikkumaan aikaisempaa ketterämmin puissa, eikä se tuottanut enää minkäänlaisia ongelmia. Ketsukin ei tarvinnut enää edes keskittyä yhtä tarkasti siihen, että ei putoaisi. Se seurasi nopeasti, mutta ninjojen vauhtiin melko leppoisasti Kagea, kunnes he saapuivat rajalle. Oksien varjossa seistessä kaupungin valot tuntuivat houkuttelevilta. Ketsuki käänsi taas katseensa Kageen. Heidän olisi liikuttava huomaamattomasti, mikä Varjoninjoille ei olisi mikään ongelma.

Ikagawashi

Kage nuuhki ilmaa. Sen kuono ei ollut läheskään niin terävä kuin susilla yleensä. uroksen silmät olivat mitä erikoisimmat ja tuo saattoi kissan tapaan nähdä pimeässä hyvin. "Nyt etsimme välittäjämme," tuo ilmoitti ja pudottautui maahan. ihmisiä ei näkynyt. Hiljaa tuo kulki talojen varjoissa katuja pitkin kunnes päätyi erään aidan viereen. komealla loikalla tuo hyppäsi aidan päälle ja näki nukkuvan koiran. "Jack!" tuo sihahti saaden koiran säikähtämään. Jack niminen dalmatialainen nousi ylös ja huomasi vasta hetken kuluttua mustan suden aidalla. "Ikagawashi-herra," uros totesi ja istui. Se kunnnioitti ninjoja. "Palasitte, teitä tarvitaan monessa paikassa," uros jatkoi sitten ja Kage nyökkäsi. "Hyvä. Montako on Kofussa?" kage vastasi ja vilkaisi ympäristöään. "Kofussa on kolme, muualla lisää," dalmatialainen vastasi. "Selvä, tuo ensimmäinen luoksemme metsään," uros sanoi ja kääntyi loikaten alas aidalta. "Menemme metsään odottamaan," tuo ilmoitti klaanilleen ja suorinta reittiä palasi metsään ja loikkasi puuhun.

Kyuketsuki

Ketsuki seurasi Kagea, kunnes näki välittäjän. Dalmatialaisesta huomasi kunnioituksen ninjoja, ja varsinkin Kagea kohtaan. Ketsuki seisoi hiljaa paikoillaan, kunnes Kage käski heidät taas liikkeelle. Ketsuki katosi muiden mukana, lähtien etenemään kohti metsää. Puun oksille he jäivät odottamaan.

Ikagawashi

Kage odotti. Se tuijotti kohti kaupunkia puun oksalta kunnes näki liikettä ja nousi ylös. Dalmatialainen toi mukanaan narttu shibaa. Koirien tullessa lähelle Kage ilmestyi maahan noiden eteen. narttu säpsähti mutta jack hymyili toiselle rauhoittavasti. "Tarvitset kuulemma palveluaksiamme neiti," Kage sanoi ja istui alas. Narttu oli hiukan hämillään äkillisestä ilmaantumisesta. "Ky-kyllä... Kaupungin toisella puolella olevassa metsässä elää kuuden koiran jengi. He luulevat olevansa kovia vaikka oikeasti ovat pelkästään raukkoja jotka pelaavat kokonsa avulla. Muut saattaisivat olla mukaviakin mutta he pelkäävät johtajaansa Poisonia ja seuraavat tätä. tahtoisin että ottaisitte Poisonin hengiltä. Hän satutti kahta pentuani ja pelkään että hän tahtoo ryöstää heidät," narttu selitti tarkkaan koska halusi ninjojen löytävän koirat. Kage nyökkäsi. "Me hoidamme tämän Poisonin. Voit olla huoleti. Tulemme vaatimaan maksun myöhemmin," uros vastasi nartulla ja katosi puuhun. "Mennään," tuo kuiskasi klaanille ja lähti matkaan.

Kyuketsuki

Ketsuki kuunteli Kagen ja shibanartun keskustelua korvat hörössä. Kun Kage ilmoitti lähtökäskyn, Ketsuki katosi muiden mukana lähtiessään liikkeelle. Koira mietti mielessään, millaista maksua Varjoninjat ottivat tehtävistään, sillä ei ollut suorittanut noiden kanssa vielä yhtään palkkatehtävää, tämä oli ensimmäinen. Ketsuki kuitenkin keskittyi nyt tehtävään täysillä.

Ikagawashi

Ei mennyt kauaa siihen että uros sai silmiinsä kuus urosta. Tällä hetkellä ne söivät riistaa, varmaan peuraa. Ilkeästi virnistäen Kage pyshtyi uiden latvustoihin kohteen yläpuolelle. "Nauti ateriastasi. Se on sinulle viimeinen Poison," uros kajautti uhkaavasti ilmoille ja kaikki kuusi koiraa tuijottivat puihin näkemättä yhtään mitään.

Kyuketsuki

Ketsuki tarkkaili piilostaan suuria, ahnaan näköisiä koiria, jotka söivät ruokaansa kuin siat. Kaikki näyttivät sekarotuisilta, lihaksikkailta ja kaikista näkyivät taistelun jäljet. Itse Poisonista huokui häikäilemättömyys ja itsekkyys, ja se sai Ketsukin hampaat pienesti paljastumaan vetäytyvien huulien alta. "Häh? Kuka siellä!?" Poison karjahti massiivisella äänellä ja oitis koirat olivat valppaina, katsellen latvustoa, kuitenkaan mitään näkemättä. "Tule esiin sieltä, pelkuri, niin tapan sinut!" Poison uhosi ja Ketsuki melkein naurahti. Kylläpä toisella oli itsevarmuutta...jostain syystä koira alkoi tuntea jopa kieroa mielihyvää siitä, että saisi nähdä koiran makaavan maassa hengettömänä, mutta maksaneena teoistaan. Se sai Ketsukin hiukan hämilleen, mutta koira karkoitti ajatuksen mielestään ja keskittyi taas käsillä olevaan tehtävään.

Ikagawashi Mustaturkkisen ilkeä virne levisi paljastaen tuon terävät kulmahampaat. Tuo käänsi päänsä yhteen ninjoistaan ja nyökkäsi. Toinen katosi ja ilmestyi koirien keskelle. Kaikkien hyökätessä suoraan sitä päin, ninja katosi ja virnuillen palasi puuhun. "Minun kanssani ei ole leikkiminen!" Poison karjui päästyään takaisin ylös. Kage antoi uhkaavan naurunsa kuulua. "Ketsuki, pidä huoli että ystävämme palvelijat eivät pakene," tuo antoi toiselle tehtävän. Öykkärit pakenisivat jos niiden johtaja jäisi alakynteen. "Minun nimeni on Ikagawashi ja viimeinen henkilö jonka tapaat olen minä," susi sanoi uhkaavana. Poison murisi raivoissaan ja tuijotti puuhun.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi Kagen sanoille. Yksi koirista tärisikin jo kauhuissaan. "Po-Poison he-herra...ne-nehän ovat..." Koira ulisi. "...kuin varjoja..." tuo sai vinkaistua loppuun häntä koipien välissä. "Senkin pelkuri, lopeta tuo tärinä ja valmistaudu tappamaan se!" Poison karjahti, sillä ei ollut tajunnut, että ninjoja oli enemmänkin. Yksi koirista lähti peloissaan juoksemaan pois päin. "Takaisin!" Poison huusi. Samassa ilmassa kuului suhahdus ja koira lensi päin puunrunkoa. Sen pää iskeytyi puuhun ja koira jäi roikkumaan noin metrin korkeuteen. Sen kaulan oli lävistänyt kaksipäinen taisteluveitsi, ja iskeytynyt kuin nuoli vasten puuta. Nopea musta välähdys käväisi puunrungon luona. Veitsi oli kadonnut, ja koiran eloton ruumis vajosi hitaasti maahan. "Nyt loppui pelleily, tule esiin sinä Ikakakawi vai mikä olitkaan, pelkuri!" Poison pilkkasi.

Ikagawashi

Ketsuki toimi hienosti vaikkei tarkoituksena ollutkaan muiden kuin Poisonin tappaminen. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä, typeriä nämä kaikki olivat. Poisonin räyhätessä ja haukkuessa urosta pelkuriksi tuo laskeutui huomaamattomasti mutta ei ollut vielä näkyvillä. Ninja väläytti hampaitaan ja silmiään, näyttäen missä oli ja pelotellakseeen. Sitten to ilmestyi varoittamatta aivan Poisonin eteen seisomaan. Kasvoillaan mustalla sudellaoli viekas ja häijy virne. "Ruahhahahahah, tuollainen rääpäle!" Poison karjui nauraen suunnilleen vedet silmissä. Kage tuhahti huvittuneena ja sulki silmänsä. "Sinut hoidan hetkessä," Poison sanoi huuliaan lipoen ja lähti heti ryntäyshyökkäykseen. Toisen edestä Kage kuitenkin katosi ja Poison jarrrutti päätään käännellen. Sitten kuului vain viiltävä ääni kun musta varjo iskeytyi isomman koiran kurkkuun ja siitä läpi. Ensin ei tapahtunut mitään mutta hetkessä verisuihkun kera Poisonin pää putosi maahan. Kage kääntyi uhkaavana palvelijoita kohti.

// sovitaan, ettei Ketsuki vielä tappanut yhtä palvelijaa, koska sehän ei kuulunut varsinaiseen tehtävään.. (; //

Kyuketsuki

Koska Ketsuki ei ollut saanut ohjeita tappaa palvelijoita, pian koira, joka oli pudonnut maahan, nousi pökertyneenä pystyyn. Koiran kaula valui verta ja haava oli melko paha, mutta koira oli hengissä. Peloissaan se vajosi maahan ja alkoi vinkua hiljaa, samalla laskien alleen. Ketsuki oli kuitenkin keskittynyt Kageen ja Poisoniin. Yksi isku, ja valtava koira oli kuollut. Varjoninjat olivat piirittäneet palvelijat, ja Ketsuki loikkasi myöskin alas puusta. Se vilkaisi nopeasti Kagea, ja keskittyi sitten taas palvelijoihin.

//Nooh, miten vaan : D

Ikagawashi

Uroksen silmät tarkkailivat julmina täriseviä koiria. kuten tuo oli arvannutkin ja nartun sanojen mukaan eivät nuo olleet itään ilman pomoaan. "Olette vapaat menemään nyt. Jos kuitenkaan edes vähän koskette Kofun koiriin tai muualla yritätte koota ilkeää jengiä me tapamme teidät kaikki," uros lateli ehdot ja sitten katosi puuhun. "Mennään perimään maksu," tuo ilmoitti ja lähti takaisin kohti kaupunkia eysiäkseen nartun.

Kyuketsuki

Ketsuki seisoi aloillaan hiljaa, aivan ääneti, kuin kaikki muutkin ninjat Kagen puhuessa. Ne olivat vain ikään kuin aaveita, joilla ei ollut mitään merkitystä. Palvelijat olivat kauhusta kankeina ja haavoittunut koira sivummalla pakeni paikalta ensimmäisenä. Varjoninjojen kadotessa puuhun myös muut lähtivät juoksemaan minkä jaloistaan pääsivät. Ketsuki katsoi hetken noiden perään ja sen suupielet nytkähtivät pienesti hymyyn, kunnes koira lähti seuraamaan muita.

Ikagawashi Uros pysähtyi kaupungin laidalle ja asettui makuulle puun oksalle. Se käänsi katseensa Ketsukiin. "No niin... Sinä saat päättää palkkiomme," uros sanoi vain. Tämä auttaisi palkkion määritttämisessä jos toinen ei muute saisi keksittyä mitään.

Kyuketsuki

Ketsuki pysähtyi Ikagawashin ja muiden kanssa oksistoon. Kagen kertoessa, että hänen täytyisi päättää palkkio, näytti Ketsukin ilme äärimmäisen hämmästyneeltä. Kaikkien katseet olivat kääntyneet koiraan odottavasti. Ketsuki laski katseensa hetkeksi tassuihinsa ja naurahti. "Hmm.. helpottaisi hiukan, jos kertoisitte, millaista palkkiota olette tottuneet ottamaan?" Ketsuki sanoi sitten, hiukan kysyvällä äänellä.

Ikagawashi Kage naurahti hyväntuulisesti. "Aivan niin. Me autamme. Mahdollisuuksia on paljon mutta yleensä jotain tarpeellista," susi aloitti ja käänsi katseensa klaanilaisiin. "Tietoja..." sanoi yksi. "Tukikohta..." vastasi toinen. "Niin, on paljon vaihtoehtoja mutta joskus meille riittä se, että asiakas on kiitollinen ja antaa muiston itsestään," jatkoi yllättäen kissa ja tuijotti Ketsukia. Kage nyökkäsi vaihtoehtojen vahvistukseksi.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. "Hmmm.." Koira alkoi tuumiskella ääneen. "Narttu näytti aika vaatimattomalta. Voisimme palata hänen luokseen ja kysyä, mitä hänellä on tarjottavanaan?" Ketsuki ehdotti. Toisella tuskin olisi tarjota tukikohtaa, mutta ehkä mahdollisesti tietoja seuraavista asiakkaista. Tulokkaalle klaanin palkkionmetsästys oli vieras käsite, mutta pikkuhiljaa se alkoi päästä jyvälle. "Vai onko tapananne miettiä palkkio etukäteen?" Ketsuki teki jatkokysymyksen. Se toivoi, ettei vaikuttaisi ihan typerältä muiden klaanilaisten mielestä.

Ikagawashi Susi naurahti. Ei pilkaavasti vaan hyväntuulisesti. Oli täysin ymmärrettävossä ettei tulokas tietäisi näitä asioita. Myös muu klaani tiesi sen hyvin. "Yleensä jos kyse on muistosta, asiakas saa itse määrittää sen," Kage kertoi hymyyillen ja vilkuili tyhjille kaduille.

Kyuketsuki

Ketsuki hymähti ja naurahti myöskin itsekin. "Hmmh.." Koira vain päästi suustaan. Tilanne oli jokseenkin kiusallinen, sillä yleensä Ketsuki oli sanavalmis kaikkeen. Nyt se kuitenkin istui hiljaa, eikä sanonut mitään. Hetken päästä se kuitenkin avasi suutaan. "Teemmekö sitten niin?" Koira kysyi, kun Kage oli kertonu muiston tarkoituksesta.

Ikagawashi Kage hymyili ja nousi seisomaan. "Selvä. Se on hyvä sillä narttu oli hyvin rohkea palkatessaan meidät. Hän ei tehnyt sitä edes itsekkäistä syistä vaan perheensä takia," uros selitti hymyillen. "Saat nyt etsiä nartun käsiisi ja sanoa mitä vaadimme. Hän saa puoli tuntia aikaa miettiä ja tuoda sen tänne," susi sanoi ja kävi makuulle odottaessaan.

Kyuketsuki

Koira nyökkäsi ja hypähti oitis jaloilleen. Se katosi nopeasti paikoiltaan ja lähti etenemään. Ketsuki eteni ristiin rastiin useammassakin paikassa, tosin nopeus oli sen verran kova, ettei siihen mennyt kauaa. Pian Ketsuki oli tunnistavinaan tutun hahmon. Jotkut seisoivat tuon ympärillä ja Ketsuki siristeli silmiään. Koira murahti tunnistaessaan nartun ympärillä seisovat palvelijat, ja jäi tarkkailemaan. Kun yksi palvelijoista kävi kiinni nartun niskaan, Ketsuki toimi. Kuului vain suhahdus, ja palvelija oli menettänyt oikean korvansa. Koira hypähti kauhuissaan taaksepäin ja rääkäisi niin lujaa, että se kuului kauas. Ketsuki teki muutaman hyökkäyksen muihinkin. "Ne ovat taas täällä!" Joku huusi. Ketsuki oli onnistunut; palvelijat luulivat, että koko Varjoklaani oli paikalla. Ne jättivät oitis nartun rauhaan paetessaan kohti kaupunkia. Ketsuki laskeutui maahan. "Kiitos..he saivat selville, että minä pyysin tappamaan Poisonin.." Narttu sanoi. Ketsuki vain seisoi paikoillaan ja nyökkäsi huomaamattomasti. "Ikagawashi käski tulla sanomaan, että palkkioksi vaadimme jotain muistoksi itsestäsi. Puoli tuntia aikaa, tule sitten aukiolle." Ketsuki ilmoitti ja katosi. Se lähti etenemään kohti tulosuuntaansa. Nyt se löysi jo nopeasti takaisin klaanin luo ja istuutui tutulle oksalle. "Löysin hänet. Palvelijat ahdistelivat häntä, mutta ajoin heidät tiehensä. Tuskin palaavat enää..." Ketsuki ilmoitti.

Ikagawashi

Kage hymyili ovelasti Ketsukin palatessa. Uroksen hymyn tilalle kuitenkin ilmestyi todella vihainen irve toisen kertoessa palvelijoista. "Ne eivät jätä rauhaan sitä joka sai aikaan Poisonin kuoleman. Odota narttua täällä. Kukaan ei tule mukaani," Kage puhui hyvin raivoissaan ja nousi. Myös kissa nousi ikään kuin estääkseen. "Älä Kage..." kissa pyysi mutta Ikagawashi katosi ja ampaisi matkaan. "Tätä saa aina pelätä. Hän ei siedä tälläistä ja Kagella on raivonhallintaongelmia," kissa selitti Ketsukille ja istui muiden klaanilaisten huokaistessa. Näin oli käynyt ennenkin.
Tällä aikaa Ikagawashi haki hajua palvelijoista. Shiba narttu oli jo kävelemässä aukiolle. Se ei tiennyt että Varjoklaanin johtaja puuttui. Kage kiisi eteenpäin ja sai pian silmiinsä hengästyneet palvelijat kaupungin itäisellä laidalla. Ne puuskuttivat hädissään metsän reunassa. "Eivät ne typerykset tule tänne. Me hoitelemme sen nartun kun Varjoklaani lähtee," muita itsevarmempi ilmoitti. Sama koira makasi kuitenkin seuraavassa sekunnissa hengettömänä maassa, kurkusta verta suihkuten. Kaikki muut ampaisivat ulvoen karkuun. Yksi kerrallaan ikagawashi ilmestyi noille sekunnin ajan. Siinä ajassa jokainen uros ehti nähdä viimeisen asian elämässään, tappajansa julmat silmät. Kage tappoi kaikki ja jätti metsään. Sitten se lähti palaamaan takaisin.