Töitä vai tuskaa? (Kaksinpeli)

Kyuketsuki

Ketsuki odotti, että muut klaanilaiset menisivät ensin, ennen kuin kokeili samaa temppua, kuin muut. Ketsuki venytti kehoaan, ja pudotti takajalkansa katonharjalta. Koirasusi tarrasi kiinni etujaloillaan ilmanvaihtokanavaan, mutta pudotusvoima takajaloilla oli niin kova, että Ketsukin etujalat irtosivat reunasta ja koirasusi alkoi uhkaavasti pudota. Yllättäen joku tarttui häntä etujalasta. Se oli narttu. Niebla veti Ketsukin nopeasti kanavaan. "Varovasti, alokas." Narttu vain sanoi. Ketsuki tunsi sydämensä vieläkin hakkaavan läheltä-piti-tilanteen takia. "Kiitos." Ketsuki sanoi nopeasti ja lähti seuraamaan toisia.

Ikagawashi

Kage eteni kyyryssä ilmastointikanavassa. Se oli päästäyt kissan edelleen ja nyt pieni eläin johdatti klaania perässään. Pian ilmastointikanavassa näkyi rako alaspäin. Se johti varastoon joten Kage pudotti tikariensa avulla ritilä. Siitä kuului meteliä koska metalli kolisi betonilattialle. Silti susi pudottautui alas ja toivoi ettei kukaan kuullut.

Kyuketsuki

Yksitellen ninjat pudottautuivat ääneti lattialle. Ketsuki pudottautui viimeisenä ja katseli ympärilleen. Varastossa haisi tunkkainen ja pölyinen ilma, koiranruoka ja kastuneiden, vanhojen pahvilaatikoiden tuoksu, sekä jokin, josta ei ottanut selvää. Koirasusi asteli yhden laatikon luo ja viilsi sen auki veitsellään, ihan vain uteliaisuudesta. Ketsuki järkyttyi sisällöstä: siellä oli teriä, rauta-ansoja ja piikkilankainen ruoska, jossa oli kuivunutta verta. "Tämä ei taida olla mikään tavallinen rankkuri..." Ketsuki kuiskasi hiljaa.

Ikagawashi

Kaghe aisti ilmassa kärsimyksen ja veren. Paikka oli paha ja uros sai uuden syyn vihata ihmisiä. "Ei todellakaan. Tämä rankkuri on täysi sadisti," tuo sihahti vihaisena ja kulki ovelle. Se painoi korvansa puuta vasten kuunnellakseen. Joku käveli käytävällä ja pian oven ohitse.

Kyuketsuki

Ketsuki oli aivan hiljaa. Tämä paikka kuvotti ja puistatti sitä. Vaikka Ketsuki tiesi, että ninjat tuskin jäisivät rankkurin kynsiin, niin Ketsuki silti vihasi ihmisiä, ja tuntui jotenkin, että nuo olivat jotain ylivoimaisia olentoja, joita ei kyennyt tappamaan. Kuullessaan jonkun kävelevän varaston oven ohitse, Ketsuki höristi korviaan. Pian askeleet tulivat takaisin, ja pysähtyivät varaston ovelle.

Ikagawashi

Mustaturkkinen sihahti pienesti ihmisen pysähtyessä ovelle. Huuliaan lipaisten se loikkasi oven vieressä olevan pinon päälle. Kahva kääntyi ja lukko napsahti. Sisään astui parrakas mies. Siinä silmänräpäyksessä Kage toimi ja iski tikarinsa miehen kurkkuun. "Yleensä emme tapa ihmisiä. Nämä kuitenkin ällöttävät liikaa," uros perusteli tekoaan ja loikkasi ovelle. Se lähti kulkemaan käytävää.

Kyuketsuki

Ketsuki jähmettyi, kun avainta käännettiin lukossa, ja se naksahti raskaasti. Kun mies astui sisään, tämän silmät laajenivat sen nähdessään useampia ninjoja, mutta pian tuo vajosi polvilleen maahan, veri kaulastaan vuotaen. Ketsuki järkyttyi hiukan. Se ei ollut koskaan nähnyt ihmisen kuolemaa, eikä ollut koskaan myöskään tappanut. Muistaessaan kuitenkin välineet pahvilaatikossa, tilalle tuli vain halveksunta miestä kohtaan. Ketsuki luimisti korviaan ohittaessaan ruumiin ja siirtyessään hämärään käytävään.

Ikagawashi

Uros hölkkäsi hiljaa käytävällä ja pysähtyi sitten kuulostelemaan ja aistelemaan tunkkaista ilmaa. "Etsikää Stig...Vapauttakaa myös kaikki ne jotka ovat vielä järjissään," uros sanoi. Se ei yleensä säälinyt ketään mutta päätti kerrankin olla armollinen. "Jos on sekavia tapauksia, tappakaa. Se on vain armoa," tuo lisäsi sitten synkästi. Seonneita ei voisi päästää vapaaksi mutta olisi kidutusta jättää henkiin.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi Kagelle. Kulman takaa levittäytyi kuvottava näky: likaisia häkkejä. Verta. Ulostetta. Kuolemaa. Ketsuki hiipi häkkien vierustaa. Kummallakin puolella käytävää oli kymmenen häkkiä, ja niiden päällä vielä toiset kymmenen, eli yhteensä neljäkymmentä sotkuista häkkiä. Ketsuki puristi taisteluveistä suussaan, ja iski sen ensimmäisen lukkoon, joka putosi kolahtaen maahan. "Kiitos.." Vanha koira sanoi ja ontui ulos. Tuon takajalan karva oli kokonaan revennyt, ja se oli karvaton. Ketsuki avasi muutaman häkin ja iski sitten veitsensä taas seuraavaan. Hänen kimppuunsa syöksyi dobermanni. "Lihaa..ruokaa..." Dobermanni karjui raivoissaan. Ketsuki säikähti katsoessaan dobermannin silmättömiä silmäkuoppia. Ketsuki iski taisteluveitsensä toisen kurkkuun ja tämä vajosi kuolleena maahan. "Kuka teistä on Stig..?" Ketsuki kysyi sitten.

Ikagawashi

Kage vaelsi häkkien päällä ja tuijotti alaspäin. Koirat olivat hyvin epätoivoinen näky ja susi pudisteli päätään. Ketsukin kysymyksen kuuluessa yksi koirista valpastui heti. Se oli labradorinnoutaja ja vieläpä aika nuori. "Minä olen!" se hihkaisi ja Kage iski tikarinsa häkin lukkoon. "Odota meitä ovella. Viemme sinut toimeksiantajamme luo pian," tuo käski ja Stig nyökkäsi ymmärtäväisesti. Sitten Kage avasi pari muuta häkkiä. Neljännestä häkistä ampaisi käytävälle sekavasti karjuva keskikokoinen bulldoggi. Se ärisi ja käveli pitkin käytävää törmäillen häkkeihin. Ikagawashi ilmestyi sen eteen ja lopetti koiran tikarillaan.

Kyuetsuki

Pikkuhiljaa kaikki koirat alkoivat olla vapaina. Ne olivat todella huonossa kunnossa, ja Ketsuki oli antanut armoa joillekin, jotka tekivät kuolemaa, tappamalla ne nopeasti. Muita sekopäitä ei enää näyttänyt olleen. Ketsuki saapui viimeisen häkin luo, ja kurkisti sisään. Koirasusi joutui kuitenkin perääntymään kuvotuksesta, kun ällöttävä haju leijaili sen sieraimiin. Valtava tosa söi toverinsa mädäntynyttä ruhoa ja kääntäessään katseensa Ketsukiin, tuon silmät verestivät raivosta. Tosa päästi suustaan epämääräisen karjahduksen ja syöksyi vasten kaltereita, yrittäen tarrata Ketsukiin sen läpi.

Ikagawashi

Kage tarkasteli koiria ja pudisti päätään kuvotuksesta. Ihmiset todellakin osasivat olla sairaita. Uros toivoi, että kaikki löytäisivät hoitoa ilma apua. Muutama parempikuntoinen lupasi auttaa siinä heikompia ja Kage nyökkäsi.
Tosa peruutti ja iskeytyi jälleen vasten häkkiä. Se louskutti ja tunki tassunsa kalterin välistä päästäkseen iskemään kyntensä Ketsukiin. Yllättäen kalterin välistä kuitenkin tunkeutui terävä keppi suoraan tosan rintaan. Niebla irrotti otteensa kepistä ja katsoi Ketsukia. "Älä anna sairaiden koskea missään tilanteessa. Taudit voivat tarttua helpostikin," Niebla ohjeisti ja käänsi sitten selkänsä Ketsukille.

Kyuketsuki

Ketsuki melkein sai osuman tosan tassuista, mutta pian keppi iskeytyikin tuon rintaan. Ketsuki seisahtui sivummalle ja katsoi narttua nyökäten. Niebla oli jo pelastanut hänet tänään kahdesti. Ketsukin olisi oltava tarkkaavaisempi. Koirasusi siirtyi nyt sivummalle ja katsoi tarkasti mihin astui.

Ikagawashi

Susi kiersi vielä kerran häkkiosaston mutta ketään ei enää ollut. "Aika saattaa tehtävä päätökseen. Viedään Stig ystäviensä luo," uros sanoi ja lähti kohti ulko-ovea. Se ei tiennyt, että paikalle oli tulossa pakettiautollinen miehiä nappaamaan koiria joiden karkaamisesta oli joku ilmoittanut.

Kyuketsuki

Ketsuki seurasi muita käytävää pitkin. Stig odotti heitä ulko-ovella iloisesti häntäänsä heiluttaen. "Voi kun olen iloinen, että pääsen taas ystävieni luo." Stig sanoi. Toinen oli selvästi vielä nuori ja elämäniloinen, joten oli hyvä, että tämä pääsi vapauteen. Ketsuki seisoi hetken ulko-ovea katsellen, epäluuloisena. Ihan kuin olisi kuulunut auton liukuoven pamahdus, ja askelia lumella. "Kuulitteko..?" Ketsuki kuiskasi.

Ikagawashi

Uros murahti kuullessaan saman ja ähmettyi paikoillaan. Se kuuli aseen lataamisesta lähtevän äänen. "Tuo ei ollut nukutusnuoli," se totesi ja kääntyi klaanilaisia kohti. "Minä jään pidättelemään ihmisiä. Hämään ne kauemmas. Viekää Stig määränpäähän. Sanooka ettei palkkiota tällä kertaa tarvita, olemmehan jo aiheuttaneet harmia tappamalla sen rankkurin," tuo selosti ja otti askeleen poispäin klaanistaan. "Tavataan puolen tunnin sisällä tuon läheisimmän kerrostalon katolla. Jos minua ei kuulu niin... keksikää jotain," uros antoi viimeiset ohjeet ja viimeisiin sanoihinsa hiljensi ääntään.

Kyuketsuki

Ketsuki näki muiden katseista, etteivät ne olisi tahtoneet jättää johtajaansa. Ei myöskään Ketsuki. Kukaan ei kuitenkaan uhmannut käskyä, joten Ketsuki kääntyi ja klaani lähti kohti ilmastointikanavaa. Stig juoksi heidän välissään. Pysy hengissä, Ikagawashi.. Ketsuki ajatteli. Vaikka toinen oli nopea, ihmisten, useamman kuin yhden, ja vielä aseistetun kanssa ei ollut leikkiminen. Klaani kulki nopeasti varastolle ja ohittaessaan ruumiin, Ketsuki nyrpisti taas nenäänsä. "Kysymys kuuluu, miten saamme hänet ilmastointikanavaan.." Yksi klaanilaisista sanoi. Stig kyllä mahtuisi ongelmitta, mutta aukko oli sen verran korkealla. "Minä keksin.." Ketsuki sanoi ja alkoi työnnellä sitten pahvilaatikoita kasaan. Hän tarkisti, ettei Stig vahingossakaan putoisi niissä sisällä oleviin ansoihin. Ketsuki ei voinut kasata kovin montaa laatikkoa. "Niitä täytyy tukea.." Niebla sanoi ja klaanilaiset pitivät pahvilaatikoita aloillaan, kun labradori kiipesi nopeasti kanavaan ja loikkasi sisään. Kun tuki katosi, laatikot kaatuivat. Ninjat kuitenkin pääsivät vaivattomasti tuloreitilleen, ja pian he kaikki seisoivat hangessa. "Mennään." Ketsuki kehotti ja klaani lähti nopeasti etenemään poispäin Stigin vauhtia. Takaa alkoi kuulua laukauksia, mutta Ketsuki sulki niiltä korvansa, ja luotti, että Kage selviäisi.

Ikagawashi

Musta susi sulki silmänsä ja jäi seisomaan aloilleen. Oli pimeää. Se oli etu mutta luoteja vastaan ei tämänkään suden nopeus riittäisi. Se kuunteli lähestyviä askeleita eikä edes yrittänyt piiloutua. Sitten viisi miestä käveli esiin nurkan takaa. "Eihän täällä ole kuin yksi aliravittu rakki," yksi totesi naurahten. Silloin Ikagawashin julmat silmät avautuivat ja porautuivat syvälle miehen silmiin. Se hämmensi ihmistä. "Mitä..." sai mies sanottua kun htäkkiä susi tarrasi jo tuon kurkkuun hampaillaan. Samantien muut alkoivat ampua mutta Kage piiloutui seinustan varjoihin. "Hullu eläin, ja nopea. Tappakaa se," muita pomottava mies sanoi ja miehet valmistautuivat ampumaan. Sitten Kage ilmaantui taas. Tällä kertaa uros viilsi tikarillaan miehen kurkun auki. Nyt sillä ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä tuuri. Luoti viilsi uroksen selkää ja tuon vauhti pysähtyi kuin seinään. Tuo käytti osumaa hyväkseen ja heittäytyi maahan. "Saimme sen!" ampunut mies hihkaisi ja käveli pahaa aavistamatta suden luokse. Silloin Kage iski kynsillään miestä kurkkuun. Oli enää kaksi jäljellä.

Kyuketsuki

Klaani saapui aikaisemmalle kujalle Stig mukanaan. Iloisena vastaan tuota tuli aikaisempi nuori koira. "Stig!" Tuo huudahti ja kaksikko halasi toisiaan pitkään. "Uskomatonta, että pystyitte siihen.." Vanhempi sanoi päätään pudistellen ja käänsi katseensa nyt Ketsukiin. "Mitä tahdotte palkkioksenne?" Tuo kysyi. "Johtajamme pyynnöstä emme poikkeuksellisesti mitään." Ketsuki sanoi ja koirat nyökkäsivät. Klaani poistui ja siirtyi nyt lähemmäs odottamaan Kagea. "Miksei hän tule..?" Yksi kysyi ja näytti huolestuneelta. "Minä menen katsomaan.." Ketsuki sanoi ja hypähti eteenpäin, mutta Misterio astui hänen eteensä ja katsoi viisailla silmillään suoraan Ketsukin silmiin. "Kage pärjää kyllä." Kissa sanoi ja Ketsukin ei auttanut kuin vain istuutua odottamaan.

Ikagawashi

Kagen pärjääminen oli tiukassa. Se ei päässyt enää lähelle ja joutui varomaan luoteja. Se ei voisi väistää niitä, jos osuisi kohdalle mutta vielä miehet eivät saaneet kunnolla tähdättyä. Sitten toiselta loppuivat panokset. "Pahus.." ihminen mutisi ja rupesi lataamaan. Silloin Kage ampaisi miehen kurkkuun. Irrotettuaan se kääntyi viimeistä miestä vastaan. Toinen kiristeli hampaitaan raivosta. "Mikä saatana rakki sinä olet!" mies huudahti ja ampui. Tällä kertaa Kage oli myöhässä. Luoti iskeytyi uroksen rinnan vasemmalle puolelle ja lävisti tuon lapaan asti. Luoti meni läpi mutta Kage ei voinut astua lainkaan vasemmalle etujalalleen. Mies kuvitteli tilaisuutensa tulleen kun susi saapui. "Minä saan kostoni ystävieni puolesta," mies mutisi ja nosti piipun Kagen otsalle. Viimeisellä sekunnilla Kage tarrasi piippuun ja nykäisi. Takajaloillaan ponnistaen uros iski hampaansa viimeisen mieen kurkkuun ja kaatui tapon jälkeen maahan. Tuo tajusi kuitenkin samassa, että puoli tuntia oli varmasti jo kulunut. Kivusta välittämättä uros lähti kulkemaan kohti lähintä kujaa. Se näki kyllä kerrotalon mutta kolmijalkaisena matka olisi pitkä. Ninja ei voinut liikkua kuten tavallisesti. Se ontui kolmella jalalla hidasta vauhtia ja maata pitkin.

Kyuketsuki

Ketsuki istui neuvottomana aloillaan, kun Kagea ei kuulunut. Yhtäkkiä Misterio päästi suustaan murinan ja mouruamisen sekoituksen, ja syöksyi alas katolta. Ketsuki käänsi katsettaan ja näki kissan syöksyvän kohti oudosti nilkuttavaa hahmoa. Hetken Ketsukilta meni aikaa tajuta, että tuo oli Kage. "Mennään..!" Niebla sanoi ja klaani ryntäsi kissan perään.

Ikagawashi

Kage tunnisti kaukaa kissan äänen ja tajusi olevansa turvassa. Seei jaksanut enää kävellä ja kaatui maahan lepäämään. Kissa oli nopeasti paikalla. "Sinua ammuttiin," se totesi hätäisesti. Kissa oli harvoin hädisään mutta nyt sen ääni oli erittäin huolestunut. Kage vain virnisti ja murahti kun uusi kivun aalto valtasi uroksen kehon.

Kyuketsuki

Ketsuki pysähtyi kissan taakse ja katsoi Kagea huolissaan. Koirasuden tarkat silmät pistivät merkille, mistä kohtaa luoti oli kulkenut ja Ketsuki näytti yhä enemmän huolestuneelta. "Luoti on voinut tehdä pahaa vahinkoa..." Ketsuki sanoi hiljaa.

Ikagawashi

"Pari senttiä toiseen suuntaan olisi tappanut," Kage totesi ja vilkaisi kohtaa josta luoti oli mennyt sisälle. Tuhahtaen se laski päänsä maahan. "Asiakkaat saavat odottaa. En voi kävellä ja hoitaminen voi kestää pitkään. Vetäydytään uudelle tukikohdalle," tuo sanoi ja nousi vaivalloisesti istumaan.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. Ihmisiltä he eivät apua ottaisi, ja muutenkin, jos sana miesten kuolemasta leviäisi, olisi oltava todella varovainen. "Pystytkö kävelemään itse?" Ketsuki kysyi sitten.