Töitä vai tuskaa? (Kaksinpeli)

Ikagawashi

Uros huokaisi avuttomana. "Kävelin tuolta tänne ja se riitti. En pysty kävelemään sellaista matkaa," tuo myönsi. Se ei halunnut apua mutta joutui nyt hyväksymään sen. Yhdelle jalalle ei voinut ottaa lainkaan painoa.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi. "Minä voin kantaa sinut, jos se sopii?" Ketsuki kysyi ja katsoi sitten myös muita.

// lyhyt...//

Ikagawashi

Kage virnisti ja nyökkäsi. "Kanna vain. En paina paljon mitään," tuo yritti keventää tilannetta vitsailemalla. Muita ei kuitenkaan jaksanut hymyilyttää. Kage oli kyllä koko klaanin nopein ja taidokkain taistelija mutta kestävyydessä jäi pohjille. Sen siro keho ei ollut tottunut koviin osumiin ja luoti oli todella kova isku.

Kyuketsuki

Ketsuki nyökkäsi ja nosti Kagen selkäänsä. Toinen ei ollut vitsaillut, Kage oli uskomattoman kevyt. Koirasusi lähti seuraamaan muuta klaania, kun nuo kulkivat hitaasti ensin kaupungin laitamille. Ketsuki kiihdytti vauhtiaan noiden kanssa, ja vaikka Kage ei juuri hidastanut, oli silti kuljettava varoen, ottaen huomioon toisen vammmat. Klaani kulki rauhallista,tosin silti melko verkkaista tahtia kaupungin lävitse, saapui metsän reunaan ja ei mennyt aikaakaan, kun he saapuivat vuoristomökkiin, joka heille oli luvattu. Ketsuki hidasti päästyään mökin suulle ja vei Kagen sisään.

Ikagawashi

Uros ei sanonut enää sanaakaan. Se vain sulki silmänsä matkan ajaksi ja yritti olla ajattelematta kipua rinnassaan ja lavassaan. Mökkiin saapumisen jälkeen uros itse pudottautui Ketsukin selästä ja asettui makuulle seinän vierelle. "Töiden teko jää tauolle joksikin aikaa," se totesi ja rupesi nuolemaan haavaansa.

Kyuketsuki

Ketsuki vain nyökkäsi. Oikeastaan sen mielestä tilanne oli hiukan haikea, mutta nyt oli tärkeintä, että Kage parantuisi haavoistaan. Ketsuki hyppäsi sammaloituneen kattoparrun päälle varjoihin ja asettui makaamaan sen päälle.